tiistai 8. marraskuuta 2016

Sopiva hetki

Joulukranssi viime vuodelta, kummitytön tekemä ihanuus
 Eilen meillä aloitettiin lahjojen paketointi...hiljalleen kaikkea kivaa olen joululahjalaatikoihini hankkinut ja tehnyt. Aloitan joulutouhut siis jo tammikuussa, koska olen auttamaton jouluihminen. Ja merkinnät tietenkin pieneen vihkooni, jonne olen kerännyt salaiset toiveet ja annetut lahjat vuodesta 2001. En ole halunnut antaa samoja lahjoja peräkkäisinä vuosina ja kuuntelen hiljaiset toiveet ja unelmat kirjaten ne ylös ja kätkien ne joulupakettiin.
Madeira joulukuulla 2015
Haluan laskeutuna jouluun rauhassa. Kiire ja sellain täytyy-mentaliteetti saa minut ahdistumaan, joulujuttuja haluan tehdä niin ettei täydy. Iso osa lahjoista on jo koossa, on aikaa miettiä jouluruokia niin adventtiaikaan kuin itse pääjuhlaankin. Olen aika minimalistinen koristelija, mutta kynttilöiden valosta nautin, samoin kauniista valosarjoista.

Nämä ovat ihanuusjoulukukkiani, kuvattu Madeiralla 2015
Jouluun laskeutumiseeni kuuluu muutama ihana joulukirja:

Leif Mannerströmin: Perinteistä joulupöytään
Anna Bergenström & Fanny Bergenström: Talvitunnelmia

Talvitunnelmia-kirjasta
Houkutuin ja koukutuin myös Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin 'Hyvää Joulua' (uudistettu laitos) kirjaan, sen tilasin verkkokaupasta. Houkuttautumistani lisäsi Leena Lumin mainio kirjaesittely.

Ei yksin kirjoista vaan myös oivallisista lehdistä etsin mukavia virikkeitä Jouluumme. Jotain uutta, paljon vanhaa - periaatteella. Minulla kävikin erittäin hyvä onni voittaessani upean joululehden Versoja Vaahteramäeltä Riinan arvonnassa. Voitin ihanan Kotiblogit-lehden!


 Lehdessä on kaikkea kivaa, kaunista, kokeiltavaa! Nauratti niin itseäni, avasin lehden, hiukan selasin ja tuli sellainen tuttuuden tunne kirjoituksesssa DIY-joulukukkaideat - eipä ihme Riinan blogia seuranneena tunnistin kirjoittajan ja upeat kuvat, huomasinkin sitten kirjoittajan nimen vasta. Oletko poikennut Riinan blogissa, suosittelen!


Uusissa joulukirjoissa ja jo noissa mainitsemissani kahdessa ihanuuskirjassani sekä juurikin tuossa Kotiblogit-lehdessä jotenkin puuttuu sellainen joulun tekemisen hössötyksen tunne, joulu siis saapuu hiljalleen, nautiskellen ja ajan kanssa. Joulu ei pamahda päälle, se vastaanotetaan...sellaisesta minä tykkään!

Tuleeko Joulu Teille ihanat lukijani, vai hiertääkö hikinen pipo rantua otsalle ajatusten sinkoillessa sinne ja tänne latistaen joulutunnelmanne?


Joulupukki tulee 46 päivän päästä! 

Talvipäivän seisaus on 21.12.2016, eli paljon ennen Joulua, Joulu taitaakin olla ensimmäinen keväinen juhla!

 

45 kommenttia:

  1. Odottelen talvipäivänseisausta, jotta tämä pimeneminen viimein loppuu ja kevään tulo voi virallisesti alkaa :-D Joulusta... se olisi muuten ihan kiva päivä, mutta se on niin yliarvostettu ja sitä tuputetaan joka paikasta. Mietin joka vuosi tähän aikaan, että pääisisipä jonnekin pois pariksi kuukaudeksi, missä joulusta ei olla kuultukaan. Kukaan ei siitä puhuisi. On totta, että kukin voi sitä viettää tavallaan, mutta kyllä se tunkee joka suunnasta tajuntaan silti, halusi tai ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reipas kuukausi vielä lusittava tätä pimeyden kestoa ja sitten alkaa valon määrä lisääntymään ja kevät pääsee alkamaan. Joulu on tosiaan muuttunut niin kaupalliseksi, tuputuksen määrä on valtava ja tuntuu koko ajan lisääntyvän. Lelu- ja suklaaröykkiöt, pakastealtaissa makaavia possuressujen kankkuja kasapäin, en tykkää ollenkaan. Ollapa vielä kaupassa töissä, unessakin kaikuu vielä tip-tap! Vaikka olenkin jouluihminen koko sydämestäni, on kammottava ajatus joulun alla käydä kaupassa...siis ihmisten ilmoilla, joka paikassa tulee pelkkää mainosta, telkkariakaan ei kannata avata ollenkaan...mainostulva pyrkii sieltäkin alitajuntaan!

      Rauhallinen leppoisa joulu, sitä kaipaan ja siihen pyrin: hissuksiin hiippailuun, herkutteluun, kynttilänvaloon, mukavan kirjan kanssa seurusteluun ja ehkä pieneen lasilliseen glühweinia (lunta ja pakkastakaan ei tarvita tehosteiksi).

      Poista
  2. Minä rakastan joulua enkä kyllästy siihen koskaan! Tuo Bergenströmien kirja on omakin lempparini, jonka kaivan aina esiin alkusyksystä...minusta sellainen pieni joulustressi on ihan hyväkin, siitä saa potkua toimintaan. Meillä joulu on leppoisa kotijuhla niin pahin stressi koostuu lahjahommista, haluaisin, että lahjat olisivat mieluisat saajalle ja siitä kehitän kyllä paineita. Kevättä odotan myös kovasti jo! Kauniin kranssin olet saanut kummitytöltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi meitä joulunrakastajia :D :D :D Itse otan tuon kirjan esille pyhäinpäivänä ja hiljalleen etenen jouluun sen tahdittamana, tosin tuo ruokakirja on tullut mukavasti mukaan.

      Meilläkin joulu on aina ollut kotijuhla, lapset mussuineen, me isännän kanssa ja isovanhemmat, joskus mukana on ollut lasten kavereitakin. Lahjoista en ota stressiä, hankin niitä pitkin vuotta toiveiden mukaan ja pyrin saamaan kaikki pakettiin ennen joulukuun alkua. Jouluruuat tehdään ja nautitaan yhdessä seurustellen, pukki käy ja lahjat jaetaan, väki hiljenee omiin oloihinsa, sitten ilta jo painuu yöksi...

      Poista
  3. En ole jouluihminen, mutta hiljolleen vaihdan sisustukseen jouluisia elementtejä kuitenkin. Jouluverhot ja -matot kuuluvat kuitenkin keskitalveen. Talvipäivän seisaus on minulle se merkittävämpi etappi lähteä valoa ja kevättä kohti.

    Joulussa ärsyttää sen suunnaton kaupallisuus, joka tursuaa joka tuutista ulos. Varsinkin kun ei ole varaa ottaa siihen mitenkään osaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mukavaa kun joulu hiljalleen ja maltillisesti hiipii sisään, talvipäivän seisausta tulisi juhlia huomattavasti enemmän, valon määrän ja kevään alun hetki on tosi tärkeä!

      Kaupallisuus niin joulussa kuin kaikessa muussakin on niin ärsyttävää, joka tuutista tosiaan tulee pimpelipompelia ja keksitään ihmisille jos vaikka minkälaisia tarpeita. En halua ottaa missään tilantteessa tuollaiseen humuun osaa, vaikka joulusta nautimmekin tavallamme ja laitan lahjoja.

      Poista
  4. Tulee joulu, tosin ei noin odotettu ja kaunis kuin sinulle. Olen mieheni kanssa kahdestaa, syödään joulupöperöitä, saunotaan ja vain ollaan. Simppelisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän joulu alkoi kehittyä kun esikoinen syntyi, silloin piti mennä sinne ja tänne viemään joulukukkaa, suklaata, tervehdyksiä, kunnes sanoin - ei kiitos! Loimme oman joulun, johon hiljalleen laskeudumme, etenemme, mukana lapset avopuolisoineen, jos/kun heille sopii ja isovanhemmat. Joulunvietto on mukavaa yhdessäoloa, saunomista ja syömistä kohtuudella.

      Joulua voi viettää niin monella ihanalla tapaa, meillekin tulee varmaan joskus sellainen tilanne, että olemme kahden. Olen sanonut lapsille, että isin kanssa emme joulun kiertopalkinnoksi ala. Simppelijoulukin on kaunis!

      Poista
  5. On kiva odotta jotakin;-) Meillä ei oikein ole joulua. Kukkia ja kuusta ei voi tuoda sisälle, minun allergioiden takia. Tekokuusen nuorimies koristelee edellisenä päivänä, ja se viedään pois muutaman päivän päästä. Ruokana ei ole jouluruokia. Joulukoristeita ei ole. Aitoja kynttilöitä ei voi polttaa, mutta ehkä ledkynttilät laitetaan ikkunalaudalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Teidän joulu on varmasti ihana ja omanlaisenne. Allergia rajoittaa niin montaa asiaa, sen ehtojen kanssa on elettävä ja pärjättävä. Tunnelmaan pääsee niin monella muullakin asialla, yksiselitteistä formaattia ei ole, mukava yhdessäolo, hyvä ruoka ja kauniit led-kynttilät luovat varmasti mukavaa tunnelmaa!

      Poista
  6. Talvipäivänseisausta voisi pikkasen juhlistaa!
    En ole joulu ihminen en..liian kaupallinen, krääsää ja tuputtava.
    en ole lahjojen antaja enkä saaja.En ole juhlija, en leipoja.
    Työni on sellainen että kun toiset juhlii olen töissä, jonkun oltava.
    Yksi asia mua risoo ylitse muiden..iäkkäiden vanhempien rasittaminen niin että koko kopla tunkee mummon pirttiin syö juo ja kortteeraa.
    Joulun jälkeen mummolla on rahat loppu ja voimat kanssa. Nähty on!
    Ja eihän sitä sovi sanoa EI lapsille lapsenlapsille, ei kehtaa.
    Unelmoin joulusta jossakin huitsindevadassa ilman mitään ulkopuolista hälyä..korkeiden hankien keskellä!
    Joulussa tykkään niistä väreistä ja tuoksuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, talven voittamiselle ja valon määrän lisääntymiselle voisi nostaa vaikka omenatuoremehumaljan!

      Tuosta iäkkäiden vanhempien rasittamisesta olen kertakaikkisesti samaa mieltä kanssasi! Tuo kopla kun pamahtaa mummon pirttiin, syö ja juo talon tyhjäksi ja kortteeraa jättäen huushollin sille sijoilleen on kauhistus ja sitä näkee edelleen vaikka kuinka paljon. Se vie voimat ja usein saattaa viedä rahatkin!

      Itse olen jouluihminen ja haluan antaa paljon lahjoja lapsille ja miehelle, itse en lahjoista välitä, saan hyvän mielen kun toiset avaavat pakettejaan. Ruuan teemme yhdessä, paljon oman maan antimia vähän kuin kekriruokaa, yhdessä korjaamme ruuat pois ja lähteissään omiin koteihinsa lapset laittavat huushollin kuntoon...porukalla aina ollaan juhlia näin juhlittu ja se on kivaa kaikille.

      Voisi olla kokemus olla tunturissa tai jossain tosi kaukana valosaasteen tavoittamattomissa keskellä hiljaisuutta viettämässä joulua, ehkä joskus, vaikka nautin tästä meidän omastakin joulusta suunnattomasti!

      Poista
  7. Moi. Joulu ja muut juhlapyhät pitäisikin ottaa rauhallisesti. Ihmisillä on yleenä kauhea kiire. Kaupoissa ja muualla on todella paljon kiukkuisia ihmisiä. Niiden olisi syytä rauhoittua. Meillä Joulu on aika pientä ja rauhalista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, olen tuon rauhallisen juhlinnan kannalla myös, täytyisi unohtaa kokonaan ajatus, että pitää sitäsuntätä! Kaupassa on tosiaan kiukkuisia ihmisiä, ostetaan älyttömästi kun pitää koska on joulu, vaikkei kaikesta ihan tykkäisikään. Olisi hyvä ajatella asiaa etukäteen ja hiukan himmata, nautiskella valmisteluista oli ne sitten pienet tai suuret, antaa joulun siis saapua hiljalleeen ja kohtuudella.

      Poista
  8. Moi. Joulun aika on upeaa aikaa. Hienoa että on tuollaisia Joulu ihmisiä. Meillä se on jäänyt jo taka alalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nautin tästä meidän joulusta, joka on vuosien myötä hiljalleen kehittynyt. Pois ovat jääneet pakolliset kukkakierrokset ja joulupäivän pakolliset kahvittelukierrokset sukulaisissa...isäntä sanoi kerran sopivassa paikassa että Saila ei tahdo, kutsut harveni, onneksi ja saamme nauttia kotonaolosta ja pienistä metsälenkeistä, viivähtävästä aamusta ja joulun herkuista.

      Joulun viettoon ei ole onneksi pakollista formaattia ja jokainen voi ja saa tehdä juhlasta omannäköisensä josta voi nauttia, se tosiaan voisi olla vaikka eväsretki luonnon keskelle katsomaan tähtitaivasta tai ihan mitä vain muuta kivaa!

      Poista
  9. Kyllä odotan joulua, mutta se tulee nyt jokatapauksessa olemaan erilainen kuin ennen. Tuleeko joulukuusta, mitä ruokia, leivotaanko jotain, kaikki on vielä mietinnässä. Lahjoja en ole ennenkään enemmälti ostellut, joulukortteja olen suunnitellut ja ensi viikolla olen ajatellut niitä alkaa tehdä.
    Nuo TainaT;n tunnelmat oli minullekin tuttuja silloin kun olin töissä. Joulu(työvuoro)listan odotus oli ihan painajaista, kun tiesi kumminkin olevansa töissä jouluaattona ja joulupäivänä. Vieläkin tuntuu luissa ja ytimissä.
    Joskus olen ajatellut, että mitähän jos menis jonnekin ihan valmiille joulunviettoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuupa joulunodotuksesi mukavan levolliselta, niinhän sen kuuluu ollakin, hiljalleen valmistelua ja laskeutumista. TainaT:n tunnelmat ovat tuttuja myös minulle aikaisemmilta työvuosilta, onneksi ei enää.

      Tuota samaa olen ajatellut, josko joskus valmiiseen jouluun, jonnekin ehkä ulkomaillekin, voisin viettää joulun aivan hyvin etelässäkin...

      Poista
  10. Meille joulu tulee ja menee ilman sen kummempaa. Lahjoja ei olla ostettu/ tehty moneen vuoteen. Viime joulu oli meillä, jos vois sanoo kurja ja näyttää, että tästä ei tuu sen parempi. Viime vuonna ei edes kuusta laitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti Joulussanne olisi jotain ihanaa kuitenkin!

      Poista
  11. Itse pidän joulusta ja sen alkamisesta hitaasti nautiskellen. Stressata sitä en osaa enkä halua oppiakaan;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla siis mennään, stressiä joulusta en myöskään halua ottaa ollenkaan!

      Poista
  12. Joulu on niin ihanaa aikaa, kun ei joudu mainostulvaan tai ihmisruuhkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On todella, siksi pyrin hankkimaan kaikki tarvitavan ajoissa, ettei tarvitse mennä kaupoille viime hetkillä ihmisten, autojen, ostoskärryjen ja mainostulvan keskelle!

      Poista
  13. Joulu oli mukava silloin, kun lapset vielä asuivat kotona ja saimme rakentaa joulusta oman näköisemme. Viime vuosina joulu on merkinnyt muista huolehtimista ja omat tarpeet ovat jääneet täysin taka-alalle. Olisi ihanaa viettää oman perheen (lapset mahdollisine puolisoineen) kanssa joulu syöden hyvin ja rauhassa, ilman pakkolahjahössötystä ja kiirettä mihinkään. Se ei nykyisellään ole mahdollista ja joulu pikemminkin rassaa kaikkine velvollisuuksineen. Aina kuitenkin koristelen kotia, asettelen valoja, poltan kynttilöitä, leivon piparit ja lähetän itse tehdyt joulukortit. Perinteet ovat tärkeitä ja rytmittävät vuoden mukavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On aika surullista, jos joulu on rassaava, joskus se oli meilläkin, hiljalleen laitoin rajoja. Tosin kun äidille tuli ikää lisää, muutti se joulutouhujen tekoa ja järjestelyä. Kauniit koristeet, kynttilät, tuoksut tuovat joulumieltä, toivottavasti pääset lasketumaan edes hetkeksi lempeään joulunviettoon!

      Poista
  14. Anopin eläessä piti tehdä sitä ja sitä ruokaa, piti syödä sillon ja tällöin ja piti antaa semmoset ja tämmöset lahjat. Nyt kun anoppi viettää joulunsa pilven reunalla yhdessä toisen hikipinkojouludiktaattorin eli mun mummuni kanssa (ne katselee meitä laiskiaisia paheksuvasti sieltä yläilmoista), me kaks vanhaa haahkaa tehdään just niin kuin me halutaan: saunotaan, syödään ja makoillaan pikkuhissukseen ja ilman kiireen kierää. Kuusi hommataan ja jotain saatan leipoa. Vähät lahjat hommataan jo kesällä. Justiinsa sanoin Vanhalle herralle, että jos mää alan vääntään yhtäkään uutta joulukoristetta (niitä on about 4 isoa pelukopallista), mulle saa hälyyttää piipaa-auton ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi teitä kahta sydänkäpystä, joulunne kuulostaa oikein mukavalta, vaikka kaksi diktaattoria siellä pilven päällä kuinka huokailisivat!

      Meillä oli joskus sellaisia - pitää olla - juttuja, kun ne kuuluu jouluun, hiljalleen ne ovat rapisseet pois, kinkku surkastuu vuosi vuodelta (viimevuonna oli paahtopaistia punaviinikastikkeessa, joskus savulammasta), laatikoita on vain muutama joista pidämme, pöytään on hiipinyt pavut, monimuotoiset kalajutut, hedelmät ym. Yhdestä vain pidän aina kiinni, kermavaahtoa pitää olla luumukiisselin kanssa, anopin kauhistus ja appiukon herkku...olenkos hiukan ilkeä, saan tuosta kermavaahdosta kommentin joka vuosi :D :D: D sitä nykyään odottelenkin, hah!

      Poista
  15. Ensimmäisen kuvan kranssi on upea, tykkään tosta vihreän ja violetin väriyhdistelmästä <3
    Hauskaa että siellä on jo aloitettu lahjojen paketointi! En ole vielä miettinyt ensimmäistäkään lahjaa. Joulu luo kieltämättä mukanaan hieman paineita ja odotuksia - täytyy vierailla siellä ja täällä ja toimia tiettyjen perinteiden mukaan. Mutta fiilistelen silti pieniä joulujuttuja - ulkovaloja, glögiä, pipareiden tuoksua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummityttö tekee tosi upeita kukkajuttuja ja sidontoja, viime vuonna oli niin upea kuusikranssi, tänä vuonna toivoin valkoista kranssia ja sitä mielenkiinnolla odottelen. Haluaisin katajasta, mutta katajaa on niin vähän, että kuusi on sitten seuraava lempparilistalla.

      Kuopus tekee kauniita paketteja ja meillä on aina mukava yhteinen projekti tässä kohdin. Perinteet ovat kyllä mukavia, mutta harmillista jos ne rassaavat ja aiheuttavat paineita. Joskus, kun lapset olivat pieniä, pidimme meillä suvun pikkujoulut pienine herkkuineen ja pikkujoulupukkeineen, hiljalleen siitä lähtien sukukierrokset vähenivät, samoin kiertävät suklaarasiat ja joulukukat. Nyt emme käy sukulaisissa enää joulun alla, korteilla muistamme toisiamme ja se riittää ja siitä kaikki ovat iloisia!

      Joulua on kiva fiilistellä, ja senhän voi aloittaa jo näin hyvissä ajoin!

      Poista
  16. Ei tule rantua piposta eikä mistään muustakaan.. meillä enään yksi pojista kotona, niin eipä tuota tartte hömpöttää, aikuisia kun olemme. Pienet itsetehdyt puketit lähtevät niille lähimmille joita haluaa muistaa, muuten en marketeissa juokse tai muutenkaan törsäile. Tänä vuonna joulunkin olen töissä, aatto-iltana syödään jouluuoka yhdessä ja rauhoitutaan ja muutama hyödyke paketti avataan.. enemmän vaan fiilistellään ja kauhistellaan muitten ihmisten ressiä..=D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on varmasti oikein mukava joulu!

      Joskus on ihan kauhea katsella kaupoilla hikihatussa rientäviä, stressaantuneita ja ahdistuneita ihmisiä kärryt täynnä kaikkea mitä mukamas pitää jouluna olla...voi heitä!

      Ihanaa kun joulu laskeutuu täynnä hyvää mieltä, rauhaa ja pientä herkuttelua kynttilänliekkien loistaessa!

      Poista
  17. Minua risoo joulussa eniten se osa, johon on itse ajautunut, kun en ole osanut kaikkea rajata. Aattona en halua lähteä mihinkään, mutta pyöritän emäntänä sellaista rumbaa, joka on ajoittain ahdistanut etukäteen ja väsyttänyt jälkeen. Viime aikoina olen käskenyt enemmän jouluvieraita hommiin (ja tuomaa itse ne joulusapuskat mukanaan, joita haluavat syödä) tai käsken jopa vieraita hotelliin yöksi, joten olen itsekin ehtinyt rentoutua. Minulle joulutunnelma iskee vasta sitten, kun höösäys loppuu ja minulla on aikaa keskittyä sohvan nurkassa lukemiseen. Ja kukaan ei kysy minulta mitään tuntiin tai pariin.

    Jouluruokia varten minulla täytyy olla suppilovahveroita. Suppikset, sipuli ja munakoiso smetanan kanssa on minun herkkuani, joka tekee kauppansa myös muille. Käytän joulukuun vältellen suomalaisia perinteisia jouluruokia. Onneksi olen löytänyt hengenheimolaisia tässäkin asiassa. On erittäin vapauttavaa haukkua laatikot ja kinkut maan rakoon jonkun samanmielisen kanssa.

    En silti vihaa joulua, mutta en nyt sitä kamalasti hehkutakaan. Mutta muutamista perinteistä koko meidän porukka tykkää. Joulukuusi tulee ajoissa ja lähtee myöhään. Piparit ja tortut maistuvat ennen joulua parhaimmalta, jouluna suklaa vie voiton. Kun hommma rauhoittuu, pelataan perheenä pelejä tai oleillaan. Ja hetkeksi pysähdytään ja kappas, arki on hetkeksi unohtunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmistus! Hyvä että olet pyytänyt muitakin osallistumaan valmisteluihin, hyvä että olet reipas emäntä! Ei ole kivaa, jos yksi touhuaa keittiössä ja muut odottelevat valmista ja jos on iso porukka niin onhan se selvää, että muutkin tuovat jotain tullessaan, mitä vaikka etukäteen on sovittu. Hotelliyö on myös oikein hyvä ja suositeltava vaihtoehto! Uskon että pääset nauttimaan joulusta viimeistään silloin, kun koti hiljenee ja saat nauttia hiljaisuudesta!

      Ihanaa varmasti suppikset, sipuli ja munakoiso! Kuinka valmistat herkkua niistä, voisitko vaikka laittaa siitä postauksen :D Olen jouluruokaihminen, välttelen myös laatikoita, mutta teen adventtiajalle sellaisia jouluruokia, mitä en sitten joulupöytään enää tuo kuten livekalaa, johon olen hissuksiin opetellut vuosien inhoilun jälkeen, muutenkin joulukuun ruokavaliota kevennetään ennen aaton herkuttelua.

      Teidän porukalla on tosi kiva yhteinen joulu kuitenkin täynnä yhteistä tekemistä tai oleilua ja herkkuja, arjen katkaisua!

      Poista
  18. Joulu tulee pikkuhiljaa, valoja on jo laitettu. Ja ensimmäinen joululehti ja -kirja ostettu. Tänään voisikin ottaa vanhat lehdet ja kirjat esille:)

    VastaaPoista
  19. Tuo kuvaamasi joulu kuulostaa ihanalta! <3
    Minunkin ihannejouluni koostuuu rauhallisesta olosta, yksinkertaisista mutta kauniista asioista. En ole krumeluuri- ja krääsäkoristeiden ystävä. Tykkään enemmän luonnonmukaisesta ja vähän niin kuin "pula-ajan" joulusta.
    Itse olen jouluun saakka kiireisessä kukkakaupassa aina töissä. Rakastan sitä tunnelmaa myös ja joulunkukkailoittelua. Yritän tehdä kaikki jouluasiat valmiiksi ennen työrupeamaa, mutta en kyllä aina onnistu siinä.
    Joulusta loppiaiseen on sitten rauhallisen olon aikaa ja kaikesta nauttimista.
    Minusta tärkeintä on, että jokainen voisi luoda omanlaisensa joulun, ilman paineita.
    Kiva, että tykkäsit Kotiblogit-lehden joulunumerosta. Olen huomannut tuon saman asian kaikissa joululehdissä ja kirjoissa myös. Ihmiset tykkäävät rauhallisesta ja pikkuhiljaa itsetehdystä, ei niin krumeluurisesta joulusta. Tämä arkinen meno on yhtä kiirettä ja vaatimusta, olisi kiva jos jouluna sellaisen voisi unohtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulu joskus stressasi, ei enää, en halua paineessa laittaa mukavaa juhlaa! Tuo 'pula-ajan' joulu onkin oivallinen käsite monella tapaa, minimalistista mutta silti täynnä lämpöä ja hyvää mieltä, herkkujakin! Uskon että joulunalus on sinulla hyvin kiireinen, kummitytön joulunalus on ihan samanlainen - olettekin samantyyppisiä ihmisiä ja samalla alalla :D

      Olen siitä niin iloinen, että niin jouluun liittyvissä lehdissä kuin sisustukseen ja kotoiluun liittyvissä lehdissä/kirjoituksissa/kirjoissa välittyy, että koti on kiireeltä ja vaatimuksila suojattu paikka, jonne on mukava rakennella hyvää ja kaunista, sellaista minkä budjetti, sisikunta ja elämänvaihe herättelee ja mikä tuntuu hyvältä. Koti on lepopaikka, juhlapyhinäkin.

      Poista
  20. Talvitunnelmia on minustakin tosi ihana kirja. Meillä ei joulua vietetä sen suuremmin, mutta pidän sen ajan hiljaisuudesta ja tunnelmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On suuri ilo viettää joulua hiljaisuudessa, tunnelmasta nauttien! Se voimaannuttaa!

      Poista
  21. Minullakin oli aikoinaan joulustressiä, kun olin kaupassa töissä. Joululaulut raikas viikkotolkulla ja jouluruokia sai vääntää päivästä toiseen. Ei enää kotona tuntunut yhtään joululta ja silloin oli vielä sitä pitää-rumbaa! Kauhealla kiireellä syömässä anopilla tai äidillä, kahdella hautausmaalla ja jossakin välissä joulusaunassa ja illalla piti vielä ehtiä kotona omatkin lahjat availla. Onneksi kiire on loppunut ja elo rauhoittunut. Ekan joulupaketin olen jo ulkomaille lähettänyt ja muita lahjoja hiljalleen väkerrän. Teen ite koristeita ja lahjoja, mutta on kivaa kierrellä myös joulumarkkinoilla ja kaupoilla, kiireettömästi. Meillä ruokailee aattona enää anoppi ja
    isäni, joten rauhallisesti sekin sujuu. Joka joululle etsin jonkun uuden ruuan tai leivonnaisen, uusia makuelämyksiä myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kolme joulua olen viettänyt myös Afrikassa ja sepäs vasta veikin stressin kokonaan pois. Ei mikään muistuttanut tavallisesta ja tutusta joulusta, ei edes ruoka, säästä puhumattakaan!

      Poista
    2. Meillä oli vähän samanlaista rumbaa aikanaan, väsyin, oli pienet lapset ja töistä tullessa piti joulua touhuta vielä kotiinkin, vaikka jouluvalmisteluista tykkään kovin. Omille lapsille olen sanonut, että heidän ei tarvitse kiertää ainakaan meillä jouluna tai muinakaan juhlapyhinä, jos tuntuu ettei aika riitä, ei pakollisia kierroksia täytyy-mentaliteetilla...meille ehtii. Sanoin myös ettei aikanaan meitä isännän kanssa tarvi kierrättää jouluna lapselta toiselle, nautimme olla kotonakin ja pärjäämme, en halua samaa stressiä lapsilleni.

      Nyt meilläkin kiire on loppunut, lapset tulevat, kun heille sopii, ruokaa laitan pitkällä juoksulla, samoin paketteja toiveiden mukaan, en 'yllätyksiä'. Aattoa meillä perinteisesti on viettänyt anoppi ja appi, varmaan tänäkin vuonna, hissuksiin mennään ja illan tullen hiljennytään. Joskus lähdetään myöhäisellä käymään hautuumailla...syödään hyvää yöpalaa ja nautitaan hiljaisuudesta.

      Joulu on ihana juhla täynnä kaikkea kivaa, surullista on jos kiire ja pakko latistavat tunnelmaa. Uskon että joulut Afrikassa olivat elämys, toisenlainen, mukavia muistoja jättävä!

      Poista
  22. Voi että sentään - vain vilkaisu tuohon joulukirjaan ja jo teki mieli sännätä hyllylle selaamaan vastaavia... Niistä olen nyt yrittänyt pitäytyä erillään kun vievät niin mennessään. Pitäisi opiskella pari juttua tässä ennen joulua, joten pakko pitää tekemiset nyt minimissä. Tylsää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulukirjat ja -lehdet ovat tosi ihania ja vievät mennessään. Minäkin olen ainakin yrittänyt pysyä erillään, vähän huonolla menestyksellä. Onnea ja ponnekkuutta opiskeluihisi!

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!