Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevätkukkijat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevätkukkijat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. maaliskuuta 2026

Innolla puutarhaan

 Koska kevät alkoi, niin jotenkin se antoi virtapiikin - ei pelkästään sisäpuuhiin, mutta kuulin myös puutarhan kutsun. No on meillä vielä lunta, mutta on pälvipaikkojakin ja pari aivan pientä piippoa bongasin jo, en vielä lumikelloja.

Aika hyvin helleborus nigerin nuput ovat hangen sisällä säilyneet.


Reipas esikko.

Kuistille ja sisälle olen tuonut kevättä hieman. Kuistille ostin tete-narsisseja, vaikka joka vuosi päätän, että niitä en osta, toisaalta pitkin pihaa on tilaa istuttaa kukkineet sipulit sitten myöhemmin ja narsissien iloinen keltainen piristää! Kerrottuja esikoita ostin pari kappaletta ja muutaman verenpisaran pistokkaan myös. En oikein tiedä mistä tuo verenpisarainnostus oikein tuli...


Verenpisarainnostus on iskemäisillään, Kukkatalosta ostin muutaman pistokkaan.

Tokmannilta ostin tarjousesikoita ja yritän pitää nämä elossa, että saan ne maahan.

Leikatuissa pelargonioissa tupsahti uutta kasvua todella nopeasti!

Kellarissa kävin pienen inventaarion tekemässä. Viimeiset kaalit toin sisälle ja kaalilaatikko on nyt uunissa. Oman sadon käyttämisestä nautin suunnattomasti, uunissa on kaalilaatikon lisäksi hieman isännän metsästämää riistaa ja tomaatti-feta-vuokaa. Aamulla leivoin niitä tavallisia, mitä aina leivon.

Näiden kaalien lajike on erinomainen, pussinlopun kylvin ja enpä sitten laittanut lajiketta ylös. 

Puolilta päivin viettelin isännän leikkaamaan omenapuita, koska en ilmeisesti saa kiipeillä noissa vanhoissa puissa jostain syystä. Meillä on pääasiassa vanhoja omenapuita, joiden leikkausta olemme tehneet vuosia ja nyt näyttää siltä, että olemme saaneet latvukset avoimiksi. Leikattiin hieman enemmän nyt ja vesiversoja poistan vielä. Nyt oli hyvä leikata, kun maa oli vielä jäässä ja omenapuiden alla olevat lukemattomat scillat ja posliinihyasintit eivät vielä olleet heränneet, niin emme sitten survoneet niiden versoja. No, kun leikkaamaan aloin, niin yhden korallikanukan leikkasin, koristeomenapuuni myös ja yhden kärhön. Sitten alkoi voimat hupenemaan ja huomenna aamulla varmaan totean, että minulla taitaa olla lihaksia! Tuli vain niin äärimmäisen hyvä mieli, kun taas pääsi pihahommia tekemään! 


Alppiruusut viikolla peitin myös. Lehdissä oli jo ruskeaa vauriota ja ajattelin, olisiko kovat pakkaset ja aurinko yhdessä ahavoittaneet niitä jo niin aikaisin talvella - varmaankin. Onneksi vahinko ei ollut totaalinen!


Kävin muuten viikolla kirpputorilla ja löysin ihanan, painavaa kristallia olevan maljan (vetoisuus noin 0,5 litraa). Oli hiukan kallis - 12 euroa - mutta halusin sen!

Huomenna, jos sää sen sallii, leikkaan ehkä marjapensaita.

Tämän aika on vain niin ihanaa!

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

perjantai 7. maaliskuuta 2025

Pelottavan ihanaa aikaa

 Säät ovat todella hellineet oikein kunnolla! Pihahommia olen hiljalleen aloitellut ja katsellut hiukan jo suunnitellen tulevia puuhiani. Nyt on siis pelottavan ihanaa aikaa! Aikainen kevät saa hiukan arvailemaan talven temppuja, sillä en usko, että talvi luovuttaa otteensa ihan näin helpolla keväälle. Pakkasjakso kai ainakin on tulossa ja varmasti luntakin. Mutta tässä maailman ajassa varmaan sään ennustuskaan ei kovin helppoa ole - odotellaan ja nautitaan siis!

Lenkillä olen käynyt aika ahkerasti ja lenkkiseuraakin on ollut. Yksinäinen kauriin vasa on pyörinyt pihassa aina silloin tällöin, eilen se oli pellolla lenkkitien varressa minua tervehtimässä. Pakosalle se ei lähtenyt, vaikka välimatkaa meillä oli vain noin 50 metriä. Oltiin kai jo tuttuja! 


Pihalla lumikellot nostavat vauhdilla päätään, samoin jouluruusut. Molempien kukat ovat melkein jo avautuneet odottamaan ensimmäisiä pölyttäjiä. Haisujouluruusu (Helleborus foetidus) ilmeisesti kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Lumikelloja tuntuukin olevan yllättävän monessa paikassa nostamassa päätään. Minulla oli muutama iso rypäs, joita syksyllä hajotin, tosin, lumikelloja ei ole koskaan liikaa! Ensi kesän tilauslistalle niitä jälleen taas sujahtaa! Nämä kevään ensimmäiset kukkijat ovat todella kallisarvoisia!

Helleborus foetidus


Helleborus niger



Pihassa myös piipottaa kovasti! Kasvihuoneen penkissä paraatipaikalla on ihanat valkoiset 'Ard Schenk' :it, kyllähän te kuten puutarhaystäväni Marit tiedätte, kuka hän oli! Lapsuuteni idoli tietenkin!

Crocus chrysanthus 'Ard Schenk'

Puikot kilisevät vanhaan malliin. Murun kettupaita on valmiina, nyt puikoilla on Outlanderin Claren huivi. Teen huivin ohuemmasta langasta eli Vuonuen Pentti-langasta. Teen toisenkin hiukan paksumman sitten myöhemmin. Odottelin toisilta Muruilta neuletoivetta ja tänään sainkin yhden - villapaita, jossa on isoja kaloja. Nyt siis alan suunnittelemaan kalapaitaa.



Tänäänkin sää on ollut melko lämmin, aivan ihana sää ulkoiluun!



Oikein mukavaa alkavaa viikonloppua Sinulle!

💚

perjantai 27. joulukuuta 2024

Jo kohti kevättä...

 Päivät pitenee koko ajan, kohti kevättä ollaan jo matkalla! Tänään ihan vähän jo tutkailin tomaatin siemeniä ja pohdin, mitä muuta kuin ne 30 uutuuslajiketta laittaisin kasvuun. Mietin myös, että täytyy tarkistaa kesäkukkien ja vihannesten siementilanne, daaliat ja muut juurakot kellarista pitää tarkastaa ja sitäkin pitää miettiä, millaisia uusia juurakoita ja siemeniä tilaan, joitain on jo tukevasti ajateltu.

Mutta, hiukan väriä viime huhtikuulta, kuvattu noin aikajärjestyksessä kohti kuun alusta kohti loppua. 

Helleborus niger



Talventähti (Eranthis), aikainen, ihana pieni aurinko puskee maasta heti, kun vain voi ja sulattaa tarhurin sydämen! Melkein tuota pikkuista polvistuu (ken pystyy) katsomaan aivan läheltä ja se saa kaiken ansaitsemansa ihailun. Viime vuonna aivan huhtikuun alussa myös yksi nokkosperhonen seikkaili etsien sopivaa ruoka/lepopaikkaa, ressukka.

Tämä hetki on vuodesta ihan parasta! Lumi juuri lähes sulanut, yön jälkeen maasta pilkistävät kasvit voivat yöllisen pakkasen jälkeen olla nuokallaan nostaen päätään auringon lämmittäessä ja valo, se ihana valo, joka hurmaa, kuten lintujen laulu ja se jokin tunnelma, jonka vain tuntee, kun puutarhassa liikuskelee ja hiljaa toivoo, ettei mikään lämpöaalto tulisi liian pian lämmittämään liikaa tätä tunnelmaa!


Talventähtien kanssa lumikellot ovat puskeneet itsensä jään läpi uskomattomalla voimallaan! Poksahtelussa maan pinnalle eivät myöskään muut sipulikukat halua jäädä alakynteen - kevättähdet, kevätkurjenmiekat (iris), krookukset... 

Chionodoxa luciliae 'Alba'

Iris  reticulata 'Katharines Gold'

  1.                           Crocus flavus 'Golden Yellow'


Hiljalleen suuremmatkin sipulikukat (fritillariathan ovat aina hyvin aikaisia nousemaan maasta eli ne ovat aivan omassa sarjassaan tässä lajissa) puskevat maasta ja nuppuja nousee kymmenittäin - sadoittain! 

Puutarhassani on todella paljon scillaa ja posliinihyasinttia (puschkinia) jo vanhaa kantaa ja sitä kasvaa lähes joka paikassa ja siitä olen iloinen. Haaveenani on 'blue carpet', joka toteutuukin jo hiukan. Nurmikoilla ei millään raskisi kävellä, ettei pienten ihanien kukkien päälle vain astuisi! Sinisävyisten kukkien ohella nousee suurina mättäinä käenrieskaa (gagea) ja myöskin kaikenlaisia vuokkoja.













Kevät on ihanaa aikaa! Pienet sipulikukat aloittavat esiinmarssilla, isommat seuraavat perässä ja kaikki toivovat, ettei lunta ja takatalvea tulisi kukintaa häiritsemään.

Mutta alkavana vuonna tämä kaikki ihanuus on meillä edessä, vain tammi-helmi-maaliskuu ja huhtikuun alussa alkaa tapahtua - ei siis enää kauaakaan! Syksyllä multiin meni muutamia ihanuuksia, joiden kukintaa todella odotan, odotan ja toivon, että talvi olisi armollinen kaikille perennoillekin  - tammi- ja helmikuu voivat vielä monella tapaa yllättää, mutta sille emme voi mitään! 

Tämä vuosi kasvukautena on loppujen lopuksi ollut hyvä. Luonto paikkasi puutarhaa koetelleet kovat jaksot, joiden en toivoisi toistuvan ensi kasvukaudella.

Nyt otan esille uuden kalenterini ja aloitan to-do-listan teon ja hankikylvöt, jotka aika pian teen. Hurma on siis jo alkanut!

Oikein mukavaa loppuvuotta sinulle!

💚


torstai 11. huhtikuuta 2024

Pihakierros toppatakki päällä

 Aika viileää!

Toppatakki päällä kiersin hiljalleen pihaa sateen vihmoessa. Kova tuuli on puhaltanut koko päivän, aamupäivällä paistoi aurinkokin. Toisaalta on hyvä, että sataa! Katupöly aktivoi kroonisen sinuiittini jälleen, nyt sitten vain niistetään ja yskitään, onneksi viileä ilma helpottaa hiukan ja samalla voi puuhatakin jotain, muuten kipeä en olekaan.

Mutta kierroksella löytyi...

...vanha jouluruusuni on avannut kukkia lisää! Toivon, että ensi viikolle luvattu l...sade ei tärvele sen kukkia!

 

 Myös omenapuulehdon yksi helleborus niger kukkii...se on saanut hiukan siipeensä, kun joku kauriista sitä maisteli

Myös helleborus orientalis 'Double Ellen' on herännyt. Se tekee ennen kukintaa uudet lehdetkin, kukka on hyvin kaunis!

 

Lisäksi löytyi narsissien nuppuja...

 

 ...palloesikko nuputteli...

 

...sinivaleunikon karvalakit nousivat maasta...

 

 ...kevätkurjenmiekkojen nuppuja...

Tyylikäs ja veistoksellinen nuppu!

...lumikelloja lisää...



...krookuksia, jotka sulkivat kukkansa sateen alkaessa...

Havun alla puoliksi syöty atsalea 'Ruususen uni'

...kiurunkannuksia...


...ja yksi pikkuruinen suloinen valkoinen julianesikko...
 

Kevät etenee reippain askelin! Vielä täytyy pikkulintujen ruokintaa jatkaa, kun lomalaisia etelästäkin on saapunut aika paljon samoille apajille. Kauriit ja peurat käyvät säännöllisesti, mutta olen enemmän kuin onnellinen siitä, että meidän alueelle on palannut meidän karhu! Ilveksiä vielä odottelen!

 Sarvipääkanta on lisääntynyt metsästyksestä huolimatta niin paljon, että petojakin tulee niiden perässä. Toki lasten, jotka kulkevat koulumatkoja, vuoksi hiukan pelkään, mutta onneksi kylän karhu on ollut aina aika varovainen, se ei piha-alueilla liiku juurikaan ja äänet säikyttävät sen.

Mukavaa viikon jatkoa myös sinulle! 

💚