torstai 16. toukokuuta 2024

Yhtä juhlaa

 Nyt viimein olemme saaneet nauttia pitkän ja tarhurin hermojakin kiristävän viileän sään vaihtumisesta lempeään lämpöön. Sipulikukat ovat loistossaan, luonnonlajipionit nuputtelevat, kasvihuoneessa taimetus vauhdittunut, kukkamaita uudistettu,kasvimaa laitettu kevätkuntoon ja perunat istutettu ja tarhurin pää surisee kuin mehiläispesä täynnä uusia suunnitelmia ja haaveita! Vuorokaudessa tunnit eivät tahdo riittää!

Some on saanut muutaman päivän siis nukkua Ruususen untaan, aika tuntuu loppuvan kesken, kun ulkoa ei millään malttaisi tulla sisälle, vielä se viimeinenkin rikka pitää nyppäistä pois ja ihan viimeiseksi pihakierros ennen sisälle tuloa.

Kasvihuoneessa...

Nyt jo uskallan sanoa ääneen, tomaatin taimet ovat tänä vuonna onnistuneet. Suurimmille taimille minulla on tällaiset Ikean isot kannelliset laatikot, joissa taimia on helppo siirrellä sisällekin, jos tulee ihan mahdottoman kylmää, Pienemmät taimet, eli mikrodwarfit, ovat pienemmissä laatikoissa, joihin on kannet. Nämä laatikot ovat olleet harsojen peitossa yöaikaan vielä eli joka iltainen harsotanssi on tehty ja se on kannattanut! Paprikat ja chilit kituvat jostain syystä...


Edessä mikrodwarfeja ja jokunen chilin ressukka-

 Pihapiirissä...
 
Pionien luonnonlajit nuputtelevat!
 
Paeonia daurica subsp. mlokosewitschii

Paeonia daurica subsp. wittmanniana

 

Kukkamailla kukkii niin sipulikukat iloisesti ja jälleen ajattelin, että tulppaaneita ja narsisseja on edelleen liian vähän. Rytörinteen reunassa, ison kiven juuressa, minulla oli köynnösruusu, jonka talvi vei mennessään. No sitä en ihan kauhean paljon alkanut suremaan kaikkien niiden ruusunpistojen jälkeen, Nyt paikalla on lumikärhön kaverina ruotsinköynnöskuusama, ehkä laitan niiden keskelle vielä atsalean ja tietenkin ensi kevättä varten paljon sipulikukkia. Kuuselle etsin uuden paikan myös, kunhan saan sen kaivettua maasta ylös!


                                                    










Nuo 'Appeldoornit' ovat melko vanhoja ja kukkivat edelleen.


Pakkanen kurmuutti fritillarioita harmillisen paljon!

Myös toinen kiven kylki sai uudet asukkaat. Ruusuangervo ja  yksi piikkinen ruusu sai lähteä! Tilalle tuli pähkinä (corylus avellana 'Pyhäranta') isohöyhenpensas (Fothergilla major), kaksi kärhöä (clematis atragene 'Violet purple' ja 'Kajsa' ja kasvien eteen jalokuunliljat (hosta 'Isoäidin hymy'). Kiven suunta on tiellepäin, joten pensaita leikkaan tarpeen mukaan, kuitenkin toivon niistä hiukan näkösuojaakin kesäaikaan.   

Pähkinämaa...

Pähkinämieheltä, Joel Rosengren,  tilasin viiden ensimmäisen taimet pähkinämaahani, kuudennen ostin Vakka-Taimen taimitapahtumasta. Kuusi tainta siellä nyt kasvaa: 'Pyhäranta', 'Gunsleber', English Riesen', 'Butler', 'Katalonski', 'Juglans cinerea'.

Siellä ne ovat vaikka mitään ei juuri näy.

 
Metsäpuutarha...

Kaikki puiden taimet on nyt istutettu valeesta paikoilleen ja kasvua odottelen innolla! No oikeastaan kaksi mulperia on vielä istuttamatta, mutta sen teen vielä lähiaikoina.

Kasvimaalla...

Maa muokattu, osa penkeistä tehty, peruna istutettu, kasvulavat kunnostettu ja osaan jo kylvettykin.

Edessä tuleva kurpitsamaa, kompostikasa levitetty ja katteena vanha heinä.

Perunat kylvetty.

Tällaista puuhaa on ollut ja jatkuu vielä. 

Mutta nautin, nautin niin suunnattomasti, jokaissta taimesta, jonka saan maahan, jokaisesti rikkaruohosta jonka nyhdän maasta irti, jokaisesta pienestäkin sirkkataimesta! Hetkistä aamoin ja illoin kiertäessäni puutarhaani!


Tarhurin sydämeni sykkii ilosta!

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

maanantai 6. toukokuuta 2024

Ihan pieniä narsisseja ja pikkuinen pioni

Nyt on niin yltäkylläistä aikaa, kukkia tupsahtelee ilahduttamaan ihan koko ajan, kaikkia kauniita! Toivottavasti tämä kylmä jakso ei ihan niin mahdoton olisi, mitä on luvattu, pitkä talvi olisi jo ollut ihan tarpeeksi!

Kaikki, jotka tuntevat minut, tietävät, että narsissit ja pionit ovat lähellä sydäntäni! Pikkuruiset narsissit erityisesti ja luonnonlaji-pionit! 

Narsisseista erityisesti nämä ihan pienet ovat lähellä sydäntä, mutta myös muut pienikukkaiset kuten nunnanarsissit, syklaaminarsissit, orkideanarsissit, virvanarsissit... Isokukkaiset kerrannaiset lajikkeet ovat kyllä hyvin kauniita, mutta usein käy niin, ettei kukan varsi jaksa kantaa raskasta kukkaa ja varsi taittuu. Mutta valikoimaa löytyy, kaikille mieleisiä lukematon määrä. Yksi isommista narsisseista on lähellä sydäntäni myös - runoilija, narcissus recurvus, kukka lapsuudesta 💗!

Tässä muutama pikkuinen ihanuus puutarhastani, korkeutta niillä on tuskin 10 cm mutta kukkivat niin ihanasti!

Little Emma

'Little Emman' nuppu, kukkavana vain muutamia senttimetrejä

Arctic Bells

Oxford Gold nupulla

Julia Jane


Rip van Winkle


Spoirot
 

Niin ja ne aikaiset pionit, luonnonlajit! 

Nuputtelevat jo aika moni, mutta ensimmäisenä kukkaan ehtii p.japonica (toinen kukintavuosi).

p.japonica

 

Aika menee siivillä, tänne koneelle ehtii vain joskus piipahtamaan. Mukavaa puuhaa pihalla riittää ja mielessä on paljon uusia suunnitelmia niin kotipihan kuin mökkipihankin suhteen.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

 

lauantai 4. toukokuuta 2024

Yltäkylläisyyttä

Pitkän ja malttamattoman odotuksen jälkeen kevät tulikin sitten oikein vauhdilla!

Nyt kukkii ja paljon, yltäkylläisesti jopa - siitä olen niin onnellinen! 

Krookukset 'Jeanne d'Arc' ja 'tommasinianus'

Tulppaani 'Peppermintstick'

Fritillaria


Narsissi 'Julia Jane' suloinen pikkuinen, hyvin aikainen

Scilloja ja posliinihyasintteja meillä kasvaa PALJON!


Tähän rinteeseen en ole kylvänyt ainuttakaan sinistä scillaa, maan siemenpankissa siemeniä ilmeisesti onkin ollut reippaanlaisesti!


Narsissi 'Cassata'

Peeping Tom ja Beth Evans 💚




Vaikka on ollut hyvinkin kylmiä öitä - aamulla maa ollut kuurassa - keväällä päätään nostavat ihanuudet eivät ole kylmästä hätkähtäneet. 

Palatakseni Hiidenkiven Minnan 'Koska kukkii' -haasteeseen, kaikki vappukukkani kukkivat oikeinkin iloisesti, narsissit viimeisenä, paitsi keltavuokko, joka vasta nyt nostaa versojaan maasta.  

Kukkamaat käyty läpi ja ovat nyt niin siistit kuin meillä koskaan onkaan. Yksin en sitä hommaa tehnyt vaan ihanainen kummityttö teki suurimman osan - kaunis kiitos hänelle jälleen!

Omenapuulehtoa

Meillä siis kasvaa scilloja ja posliinihyasintteja ihan joka paikassa ja melkoisen paljon! Kun 2000-luvun alussa meidän talon paikalla ollut miehen mummula purettiin ja aloimme rakentamaan tätä kotiamme, isomummun scillamatto hajosi maansiirtojen takia. Maata levitettiin täytteeksi alapihalle ja varmaan muuallekin pihapiiriin. Nyt muutamien vuosien aikana nukuttuaan lähes pari vuosikymmentä, scillojen ja posliinihyasinttien siemenet ovat maan siemenpankista nouseet ilmeisesti roudan nostamina ja kasvattaneet siemenestä sipuleita. Isomummun 'blue carpet' on nyt sitten meidän lähes 'blue carpet' suuressa osaa puutarhaa, sillä scillaa en kovin montaa pussia ole ostanut ja meillä ei muurahaisiakaan ole niin paljoa, että ne olisivat nämä kaikki siement kuljettaneet mennessään. Siksi jaksankin ihmetellä aina kukkasipulikaupoilla, miksi scillan ja posliinihyasinttien sipulit ovat niin kalliita, kun kukkasipulituotanto näin omasta takaakin on näin tehokasta!

Lasihuoneen seinustaa. Tähän penkkiin muutti nyt myös valtava clematis heracleifolia.


Yksi pionipenkeistäni, tuo heleän vihreä on pikkukäenrieskaa, sitäkin meillä kasvaa tosi paljon joka paikassa!


Paeonia mlokosewitschii, nuput jo näkyvät

 

Paeonia wittmanniana ja pikkukäenrieska

 

Rytörinne

 Kasvulavamaa siistitty myös, yksi tuleva kasvatusalue esiruokottu ja sinne sitten pähkinän taimia ensi viikolla, yksi kohde pihassa vahvassa suunnitteluvaiheessa ja kasvihuoneessa hiukan kesäkukkia koulittavana ja viimeiset kylvöt tekemässä - maissi (ihana valikoima Nordfröltä, niistä myöhemmin), kurkut ja kurpitsat vielä laitan kylvöön, niillä en ole pitänyt kiirettä sillä vuosikymmenten kokemuksen perusteella laitan maissit ja kurpitsat avomaalle vasta kesäkuun puolella, kurkut meillä kasvaa aina kasvihuoneessa. Tänään teen kasvimaalle ensikylvöt, jos ehdin. Isäntä mittaili jo muovihuonetta, pian muovi vaihdetaan uuteen.

Sulo nauttii!

Sulo nauttii keväästä ja ihmeesti hän onkin nyt siistikuonoinen vanha herra! Yleensä Sulo on kova tappelemaan naapurin kissojen kanssa, mutta ilmeisesti ikä on tuonut ehkä myös viisautta ja arvokkuutta.

Mutta nyt täytyy jatkaa hommia! Pikainen viikkosiivo ja sitten ulos mukavempiin hommiin! Minulla on tänään vielä tapaaminen suloisen Sinikka-herran kanssa! Sinikka on tyttären kisupoika, käyn häntä aina joskus tervehtimässä ja ajattelin tällä kertaa pyöräillä kun sää on niin kaunis!

Mökkiranta, vesi ei vielä ole noussut Näsijärvessä.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚