Loimia ja villasukkavoitto

Minua on onni suosinut! 

Voitin Susannan arvonnassa villasukat! 

Kaunis kiitos Susanna! 

Sukat lämmittävät mukavasti niin pakkasella kuin kesälläkin viileällä kivilattialla. 

Olen villasukkaihminen.

Voi kuinka pitkän aikaa olen haaveillut ompelusta. 

Kirjakaupasta syliini eksyi aiheeseen sopiva kirja 

ja Tampereelle oli avattu uusi ihana kangaskauppa. 

Toki olen paljon elämäni varrella ommellut - 

lapsille vaikka mitä alusvaatteista toppahaalareihin. 

Nyt on päässyt vain vierimään monta vuotta, 

etten mitään korjausompelua suurempaa ole tehnyt. 

Mutta nyt iski kipinä. 

Kaavat tein vanhasta 'loimestani', 

kirjasta muutaman 'loimen' kaavat piirsin. Kirjassa oli paljon kivojen loimien ohjeita ja kaavoja!!

 

Kankaat ostin Kangaskapinasta 

ja kädentaitomessuilta viime marraskuulla. 

Kangaskapinassa oli mieleisiä printtejä, 

lapsille tarkoitettu kai osa, mutta miellyttivät silmääni. 

 

Pesin kankaat, leikkasin 

ja sitten saumurilla surautin ensimmäisen loimen. 

 

Hihat ja helman kaksoisneulalla ompelin,

 samoin kaula-aukon. 

Vahvikkeeksi laitoin kaula-aukoille framilon-nauhaa. 

Olkasaumat vahvistin kankaan hulpiosta leikatulla kangassuikaleella.

Kolme lointa vielä. Loimien ompelussa säästää!

Loimi = Kivipellon isännän nimi tunikoistani. 

Rakastan tunikoita ja trikoita niiden kanssa! 

Mukavaa alkavaa viikonloppua! 

Minua odottaa pikkuhanimuuni Turussa 

ja teatterissa 'Seitsemän veljestä'. 

Olen niin innoissani! 

Näin sen viimeksi teatterissa joskus vuonna 1975, 

kun äidinkielenopen kanssa lukiolaisena teimme retken Turun kaupunginteatteriin sitä katsomaan ja sillon Vesa-Matti Loiri oli soukkana poikana siellä esiintymässä ja laulunsa silloin oli lähes jumalaista!

Pysykää lämpimänä!

 

Kerttu-Orvokki

Hauska tutustua, olen Kerttu-Orvokki.

Mammalla oli lapsena joskus silloin 50 vuotta sitten kaksi vauvanukkea ja ne olivat matkan varrella jonnekin joutuneet ja sekös mammaa harmitti. Hän halusi uuden, ei niinkään kai leikkiäkseen vaan halusi tehdä nukelle vaatteita ja kaikkea kivaa, jos joskus joku pieni tyttö tulisi kylään. Ja tietenkin hän halusi vetristää pienten vaatteiden tekotaitoaan, kun omat lapset ovat jo aika isoja.

Mamma löysi minut kirpputorilta, maksoin 8 euroa. 

Mamma etsi minulle sopivia vaunuja, sellaisia 50-lukulaisia, mutta ei oikein onnistanut. Sitten hän huomasi yhden kaupan ikkunassa sopivat, romanttiset.

Minusta piti tehdä sellainen viiskytlukuinen vauva, mutta minusta tuleekin sellainen 20- tai  30-lukuinen vauva tai sinnepäin ainakin. Mamma on neulonut minulle huovan, täkki on vielä työnalla. Lakanat välipitsillä samoin tyynyliina.

Mamma neuloi minulle villapuvun ja myssyn, no muuten ne kai sopii mutta väri ei oikein hyvin, mutta ei se haittaa!

Yhden vaatekappaleen mamma minulle kuitenkin jo teki. Hänellä oli sellainen myös vauvana, kai kuolaamista varten, en tiedä mutta aika nätti tuli.

Taidan alkaa päiväunille!

Tavataan taas!