Kellojen kilinää

Eilen illalla, yöllä ja nyt meillä myrskyää. 

 Ikkunapellit kolisevat, 

tuuli taivuttaa puiden latvoja ja ulisee nurkissa.

Tein pienen pihakierrokset, etsin lumikelloja. 

Hiljalleen ne ovat nousemassa maan pinnalle 

kilisemään kevättä, mutta aivan selkeästi meidän mäellä niitä kasvaa ihan liian vähän. 

Nöpö oli mukanani etsintämatkalla, 

huomionkipuisena kuten usein aiemminkin! 

Tottakai puutarhakaveri sai osansa huomiostani!

Myös jouluruusut ovat alkaneet availemaan nuppujaan!

Talvi oli armollinen aarteilleni, ainakin siis osalle. 

Moskovan kaunottaressa on hyvät silmut ja neidonhiuspuu Rytörinteessä näyttäisi selvinneen pahimmasta. 

Toivottavasti myyrät ei tänä vuonna ole maan alla tehneet pahuuksiaan piilossa, kuten viime vuonna! 

Vanhan rouvan, magnoliani, siis sen uuden jonka ostin edellisen syödyn tilalle, vuorasin keisarinpikarililjoilla, 

jottei se olisi myyriä kiinostanut.

Moskovan kaunotar

Neidonhiuspuu

Ikkunalla näyttäisi pelakuun pistokkaani lähteneen 

hyvään kasvuun, kaikki 27. 

Ostin vielä muutaman kuninkaallisen pelakuun, Ingridin. Kuninkaallisia pelakuita oli useaa lajiketta myynnissä luottotarhallani ja pakko oli muutama ostaa, 

vaikka olin päättänyt etten ihan vielä...

Väsyttää! Tuo ikuinen kellojen veivaaminen varmaankin...

Mukavaa alkanutta viikkoa kuitenkin! 

Laittakaa kiviä taskuun,

 jottei tuuli vie teitä mennessään 

ystäväni!

Sissi

 

Kevät

Eilen jo hiukkasen aloitin...

tänään jatkoin sydän onnea täynnä.

 Pihan rassaaminen on siis aloitettu.

Ilma oli aivan upea ja mustarastas säesti laulullaan! 

Nöpö jälleen oli valvomassa, että teen työt asiallisesti ja huolella. Vaikutti kyllä vain siltä, että Nöpö oli virallinen paistivahti! Onneksi linnut olivat nopeampia kuin kisupoika!

Ensimmäinen kevään kukkijakin löytyi, sitä haeskelin jo monena päivänä, mutta tänään se löytyi...

...kevään ensimmäinen lumikello. Syksyllä niitä täytyy taas istuttaa monta pussia lisää.

Muitakin aikaisin heränneitä löytyi!

Komeamaksaruohon ruusukkeet

Narsissien piipot

Aloin pihatyöt norjanangervojen leikkaamisella. 

Se olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. 

Yhden jouduin leikkaamaan alas, niin paljon se oli päässyt ränsistymään. Hiki tuli ja huomasin, että talvi oli vienyt aimoannoksen lihaskuntoa mennessään.

Kevät on siis jo pidemmällä kuin vuosi sitten. 

Viime vuonna ensimmäiset piipottajat olivat vain paljon rohkeampia kurkistamaan maan povesta, kuin tänä keväänä.

Mukavaa alkavaa viikkoa Teille kaikille!

 

Roskaruokaa

Eilen aamulla meinasi aamusmoothie mennä väärään kurkkuun! Aamun lehdessä oli juttu verkkojulkaisu Buzzfeedin julkaisemasta listasta, jossa 23 suomalaista perinneruokaa oli leimattu roskaruuaksi. 

En ole koskaan aiemmin lukenut kyseistä verkkolehteä ja tuon jutun jälkeen en tulevaisuudessakaan tule lukemaan kyseistä julkaisua!

Roskaruokaa

Puuro loppui vähän kesken, laitoin puolukkahilloa täytteeksi, aikas ressukan näköisiä!

Tänään leivoin aamulla siis roskaruokaa, kaiken lisäksi vielä poikani ja hänen prinsessansa suureen juhlaan! Täytynee pyytää nöyrästi anteeksi, roskaruoka ei taida sittenkään olla juhlaruokaa.

Meillä siis sataa, hieno juttu! 

Loput lumet menevät sateen mukana, toivottavasti! 

 

Viikolla Kivipellon isäntä kyseli (!), joko olen käynyt tutkimassa piipottajat (outo kysymys yllätti)! 

No hiukkasen kyllä, piti sitten mennä tekemään tarkempi inventaario - vain scilloissa oli mikroskooppiset piipot, muissa ei vielä mitään. 

Pyhänä kävin äitiä katsomassa Kuhmalahdella, siellä narskuissa oli 10 cm versot! En ollut uskoa silmiäni, äidin kanssa kaksin silmin asia tarkastettiin, juu narsissit olivat vahvassa kasvussa. Meillä vasta jouluruusuissa on nuput, onneksi siis jotain.

Paprikat ovat taimella odottamassa koulintaa.

Sellerissä hentoakin hennommat taimet.

Keskiviikkona kylvin kelloköynnöksen ja muutaman siemenen enkelinpasuunaa. 

Sisareni Mustikkamummo ja Virkkuumummo 

olivat aivan kauhuissaan, kun enkelinpasuunaa olin kylvänyt kasvissa olevan myrkyn vuoksi. Lupasin olla syömättä tuota kasvia! Terveiset välittäville isoille siskoille! Tiedän, että välitätte minusta, perheemme kuopuksesta!

Tänään on lomapäivä ja huomenna ajattelin korkata kasvihuoneen!

Ihanaa viikonloppua!

Uuteen kasvukauteen - kasvimaalla

Oma kasvimaafilosifiani on hyvin yksinkertainen. 

Maanparannus, rinnakkaiskasvit, paljon kukkia, 

jotain syvältä sielusta - halu kasvattaa oikeasti jotain, jolla on merkitystä talouteemme, 

ei vain pelkkää puuhastelua (vaikka sitä se useimmiten onkin). 

Määrät voivat tuntua suurilta, mutta se on silmänlumetta, 

suuret massat samaa lajia varmaan aiheuttavat sen!

Olen syvästi vihkiytynut perunan kasvattaja, uskon että perunamaani on jotain mitä ilman emme voi Kivipellossa elää. Isäntä on vahvasti toista mieltä (hän jopa uhkasi avioerolla, jos kasvatan vielä perunoita niin paljon...sanahelinää, luulen).

Lajikkeet ovat: 

Mayan Gold (tätä olenkin hehkuttanut useampaan otteeseen)

King Edward

Kestrel

Edgecote purpe

Kaikki siis vanhoja lajikkeita...

...lisäksi vielä 

Rosamunda

van Gogh (ihana lajike, jonka siementuotantoa lopetellaan).

Myös sipuleita pitää olla joka vuosi!

Maanparannuskasvit. 

Kasvimaani oli sinistä savea aluksi, 

otin siis tavoitteekseni saada maani viljelykuntoon. 

Siinä kunnon maanparannuskasvit ja traktorin häätö kasvimaalta auttoivat parhaiten...missio jatkuu!

Auringonkukka selvä ykkönen!

Härkäpapu, 

jota siis viime syksynä myös umpioin! 

Lopputulos maukas lisä patoihin ja keittoihin.

Lajikkeet Hangdown ja punapapuinen 'Karmazyn' 

...ensi kesänä uusi tulokas...

Herneet, 

rakastan herneitä, kahta lajiketta tänä vuonna. 

Markanaan syntyi rakkaussuhde jo vuosia sitten, helppo ja makoisa!

Tässä vielä uusi tulokas...

Porkkanat, tämä ei taida olla muuta kuin sielunhoidollista! Rakastan porkkanan harvennusta ja penkin nyppimistä yli kaiken, siis varsin terapeuttista puuhaa, joskaan ei aina kannattavaa. Täytyy kyllä sanoa että paras sato oli 7 leipälaatikollista upeita porkkanoita, silloin joskus! 

Kurpitsat, lempilapseni, ihanat pullukkani!

Nämäkin ruttanat pitäisi olla maukkaita, innolla odotan kasvattamista!

Jotain muutakin! Näistä kaikista tykkään tietenkin!

En tiedä mikä tässä amaranthuksessa oikein vuosi vuodelta viehättää!

Salaatit...ne aina taimetan kasvimaata varten.

 

 Lehtikaalit ovat myös suuri rakkauteni

...riistapelto pupuille, sekin on yksi missioistani. 

Tänä talvena pupuset viettivät monta hetkeä nautiskellen lehtikaaleistani...puutarha jäi heiltä unholaan!

Kukat! 

Kukkia kasvimaalla ei ole koskaan liikaa: kosmoskukkia, malvikkeja, zinnioita, kehäkukkia, krasseja, daalioita, unikoita, gladioluksia...

Kukista puheen ollen ei sovi unohtaa 

lempiystävääni maurinmalvaa ja väriminttua, 

johon rakkaus syttyi viime kesänä! 

Lisäksi kasvimaallani on hiljalleen laajentuva yrttimaa. Haluaisin suuren penkin timjamia!

Kasvimaa on rakas harrastus. Tavoittelen cottage gardenia intohimoisesti, kasvulavat suurin haaveeni, joka ehkä joskus toteutuu. Uskollinen ystäväni ja työkaluni on japanese hack ja heilurihara, katetta laittaisin niin paljon kuin mahdollista, sen käyttö kannattaa ilman muuta!

Voi miten kevättä odotankaan!

Kaunista alkavaa viikkoa Teille kaikille!