Ruusuja ja nuokkuvia liljola

 Vaikka erityisesti en ole ruusuihminen, kyllä ruusuja jokunen Kivipellon pientareiltakin löytyy. Talomme aikoinaan on rakennettu vanhaan pihapiiriin. Pihassa on kasvanut juhannusruusu (Rosa spinosissima 'Plena'), valamonruusu (Rosa 'Splendens') ja suviruusu 'Poppius' (Rosa 'Poppius'). Myös Tornionjokilaakson (Rosa cinnamomea 'Tornedal') ruusu oli, mutta se katosi jotenkin ihmeen kaupalla, siitä kyllä pidin eli voisin hankkia uuden tilalle.

Heti pihamme rakentamisen alussa istutin oman lapsuudenkodin ruusun keskelle pihaa. Mustialanruusu (Rosa 'Minette') on kaunis, siitä jo lapsena pidin kovasti, piikkejä siinä ei ihan mahdottoman paljon ole. Pensaan olen kerran leikannut alas, kun myyrät söivät varsiston, ehkä voisin sen tehdä uudelleen. Ruusun juurakossa viihtyvät myös nokkoset ja niiden puhdistaminen on hiukan hankalaa. Ruusu on tavattoman kaunis, mutta sade runtelee sen kukinnan helposti. Ruusun tuoksu on ihana!

Rytörinne on ollut oivallinen paikka ruusuille. Salakavalasti isännän ruusukieltoa uhmaten rinteeseen on tupsahtanut ruusun juurakoita, ihan pieniä vain, mutta kuitenkin, eikä kovin montaa. Rytörinteessä kasvavat:

Ristinummi (Rosa 'Ristinummi') oli Rytörinteen kaunotar, kukkia oli valtavasti - suuria, vaaleanpunaisia, yksinkertaisia, upeita kukkia!

Ritausma (Rosa 'Ritausma'), tämä ihana, parhaillaan kukkiva kerrannaiskukkainen ruusu on lahja ystävältäni!

Keltainen 'William's Double Yellow' (Rosa William's Double Yellow'), innokkaasti kasvava ja mielellään juuriversoja tekevä, hyvin piikikäs kaveri ja olenkin miettinyt, veisinkö sen pellonreunan ruusutarhaan jatkamaan eloaan ystävänsä 'Juhannusmorsiamen' (Rosa spinosissima ' Juhannusmorsian' kanssa. 'Juhannusmorsian' sai lähtöpassit alkaessaan valloittaa maailmaa liian innokkaasti.

Kirjoapteekkarinruusu ((Rosa 'Rosa Mundi') asusteli omenapuulehdossa ja mietin, miten ihmeessä olen laittanut sen sellaiseen paikkaan. Muutto oli siis edessä. Nättinokkaisena ruusu ei muutosta pitänyt, yritin kaivaa koko ruusun, mutta eipä se ihan niin käynytkään. Nyt ruusua on omenapuun alla ja Rytörinteessä. Sen verran ruusu otti nokkiinsa, että kukat ovat pelkkiä punaisia ollut toistaiseksi, no kaunis se on niinkin! Ruusu on vielä nupulla eli kuva tulee joskus myöhemmin.

Kaksi tummaa kaunotarta asustaa myös Rytörinteessä. Olen metsästänyt sopivaa valoa niiden kuvaamiseen, mutta se ei olekaan kovin helppoa! Ruusujen tumma sävy muuttuu valon myötä jos vaikka millaiseksi.

Toinen tumma kaunotar on sammalruusu 'Nuits de Young' (Rosa centifolia muscosa). Ruusu on uskomattoman kaunis, kukkia tänä vuonna on ollut todella paljon - kuten piikkejäkin. Ruusun sijainti Rytörinteessä on suojainen sävymaailmaltaan samanlaisen ukonhatun (aconitum ferox) vieressä, edessä valkokukkainen töyhtöangervo (Aruncus dioicus).

Toinen tumma kaunotar on Skeda-ruusu (Rosa 'Skedaros'). Olin Tukholmassa puutarhamessuilla. Siellä myytiin erittäin edullisesti Skeda-ruusun piiskataimia. Ruusu ei ollut minulle tuttu, vain kuvan näin ja selvityksen kasvin historiasta ja ruusun säilyttämisestä ja tietenkin se alkoi heti kiinnostamaan. Taimi on kasvanut komeaksi pensaaksi, maltillisesti - jopa vähäisessä määrin juuriversoja tekevä ruusu ja hyvin kaunis!

Ihanat Austinit! Kiitos Saaripalstan Sailan, Austin-innostus on Kivipellossakin nyt. Keväällä puutarharetkelläni ostin Turusta kaksi Austin-ruusun tainta ja varjellusti niitä olen kasvattanut. Olen niille hankkinut jopa lampaanvillaa talvipeitoksi, odottelen ensimmäisen kukan avautumista toivoen, ettei mikään ötökkä käy katkaisemassa nuppua. Ensimmäiseksi kukkii siis (toivottavasti) 'Lady of Schalott' pehmeän aprikoosin sävyisenä, nuppuja odottelen nuppuja 'Golden Celebration/Ausgold' oranssinkeltaisin kukin kukkivaan taimeen. Se valitettavasti on jäänyt hieman isohirvenjuuren (Inula helenium) taakse varjoon, mutta isohirvenjuuri saa syksyllä siirtokehoituksen, jotta Austin-ihanuus pääsee valloilleen ja paikalle mahtuu uusikin Austin!

Vuonna 2015 kesäkuussa (13.6.2015) meillä oli bloggaritapaaminen Tampereella ja siitä sitten menimme Lauri Korpijaakon ruusutilalle. Upeiden ruusujen lisäksi ihastelin kasvien sijoittelua pitkin pellon reunoja, niin halusin minäkin. Meillä on yksi pellonreunus, jossa on muutama ruusu. Tänä vuonna ilahdutti vadelmanvarsikon keskellä kukkiva 'Ilo' (Rosa 'Ilo'), kukkia on ollut tosi paljon, eli ruusu viihtyy siellä. Kaverina 'Ilolla' on 'Poppiuksen' suureksi kasvanut juuriverso ja molemmat kukkivat todella paljon. Siirron pellon reunaan sai myös 'Juhannusmorsian', se ei oikein tykännyt siirrosta, mutta hengissä on. 

Sisääntulon penkissä on muutama maanpeittoruusu 'Sommarvind', mutta niiden kukkia saa vielä odotella, nuppujakaan ei vielä näy.

Vielä meillä on ruusuille tilaa, maltillisesti. Ainakin Austineita tulee ja ehkä muutama muukin!

Nuokkuvat liljat ovat kauniita! Juuri eilen luin Liisan mielenkiintoisen blogipostauksen hänen upeista nuokkuvista liljoistaan. Minulla ei niin upeaa valikoimaa niitä ole, mutta joitakin kuitenkin! Olen tummien marhanliljojen ystävä. Ne sopivat sävymaailmaltaan vaaleavoittoisten pioneiden ja digitalisten kaveriksi. Lehtopuutarhassa kasvaa vanhan roosan sävyistä varjoliljaa ja sisääntulossa tummien kasvien kaverina valkoista varjoliljaa. Meillä mökillä kasvaa villinä varjoliljoja vähän siellä ja täällä ja pidän siitä kovasti. Roosan väriset varjoliljat (lilium martagon) eivät tänä vuonna kukkineet kuin aivan vaatimattomasti, ehkä ensi vuonna sitten!

Eilen huomasin pitkään odottamani asian. Kanadanliljan (Lilium canadense) nuput on avautumassa! Vakka-Taimessa kanadanliljat ovat niin korkeita, että voin katsella niitä alhaalta kyykistymättä (olen noin 170 cm pitkä), omani ei vielä tuota korkeutta ole saavuttanut. Minulla oli myös punaista kanadanliljaa, mutta se menehtyi. Odottelen myös michiganinliljan (lilium michiganense) nuppujen avautumista. Minulla toki on muitakin nuokkuvia liljoja, mutta ne nuputtelevat vielä.

Avautuva nuppu on niin kaunis!

Lilium michiganense

Täytynee laittaa yksi helteisen päivän kukan kuva - Hemerocallis 'String Bikini', no en aivan noin pienillä bikineillä tässä helteessä liikuskele, lämmintä nyt todella on eilisen rankkasateen, ukkosen ja salamoinnin jälkeen!

Tulipa jälleen mahdottoman pitkä postaus!

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

Onnensa kullakin

 Harmittelin sunnuntain sateita ja sitä, että Avoimien Puutarhoiden aikana satoi paikoin reippaastikin - säiden haltijalta olisi toivonut hieman armollisuutta! Itse en sattuneista syistä päässyt katsomaan yhtään puutarhaa tänä vuonna, ehkä ensi vuonna sitten!

Mutta olin onnellinen,  että maanantainakin satoi, tiistainakin ja vähän keskiviikkonakin, hiukan torstainakin ja sitten perjantaina illalla. Mutta mitäpä teki Kivipellon mummeli? Siivosi, siivosi oikein kunnolla - kaksi päivää kotia, päivän mökkiä, melkein päivän autoa ja sitten kun pilven reunalta näkyi aurinko hiukan enemmän oli puutarhan vuoro. Aika rankka viikko, tosin paljon tuli aikaiseksi ja olin onnellinen! Mutta kaiken siivoamisen ohella ehdin käydä puutarhassa katsomassa, mitä kasveille kuului. Ja siivoaminen puutarhassa ei vielä loppunut.

Puutarhaa siivotessa nautin suunnattomasti pioneiden keskellä puuhastelua. Tuet olivat pitäneet, leikkasin kukkineita, veden täyttämiä ränsistyneitä kukkia pois kuin kukkaistyttö ja toinen kukintaja-aalto pääsi alkamaan keveämmissä olosuhteissa. Kukinnan toisessa aallossa kukkien koko on pienempi, mutta ei se haittaa, kun kukkia on paljon.

Ensikukintaan ehtivät pionimaani vanhukset, ensimmäiset penkkiin istutetut, joilla oli ilmeisesti perimässään tieto näistä pionisateista ja ne avasivat nuppunsa vasta sateiden jälkeen. Useat pioniharrastajat ovat laittaneet pionisateiden aikana kukkien suojaksi sateenvarjoja, suihkumyssyjä tai hedelmäpusseja - itse en tähän ryhtynyt ainakaan vielä.

Myös odottamani 'Sonoma Halo' avasi nuppunsa, ihana hyvin kerrottu keltainen Itoh. Vielä on joitakin pioneita, joiden kukintaa odotan - nupulla.

Pionipenkin remonttia olen hiljalleen aloitellut ja jatkoin sitä sitten kaivamalla ison kasan esikoita pois. Esikot olivat niin täynnä rikkaruohoja, että puhdistin niistä ison osan ennen istutusta, osa meni kompostiin. Jatkoin samalla pionipenkin reunassa kulkevaa kuunliljareunusta niin, että kanttaaminen myöhemmin on helppoa. Tämä työ jatkuu. 

Jotta en tukahduta teitä pioneilla, hiukan muutakin pihassani siis kukkii...ukonhattuja, liljoja, kiviaidalla köynnöshortensia, korkeuksiin kasvanut jaloängelmä (kuvan keskellä), ruusuja (kirjoitan niistä myöhemmin), neilikoita, vuokkoja... aika on siis sangen yltäkylläinen. Paljon olen kuvannut ja kuvapankkia riittää myöhempiinkin postauksiin.

Elämä kahden huushollin välillä jatkuu myös. Mökkiremontti on edennyt vauhdilla ja huomenna tulee kattomiehet jatkamaan, sitten vielä mökin ulkovuori on vuorossa. Vaikka elo on ollut aika nopeatempoista, olen päässyt nauttimaan kukinnasta kotona ja mökillä, jossa olemme suurimman osan aikaa siis olleet.

Helteet tulivat, vaikka niistä en niin välitäkään, ihanaa tämä lämpö on kuitenkin ja nyt kun maa on kostea, kaikki kasvaa vauhdilla - oheiskasvitkin!

Mukavaa alkavaa uutta viikkoa Sinulle! 

💚

Keltainen vahinko ja hiljalleen toteutuva haave

 Vuosia sitten palaan lenkiltä. Kävelytieltä on suora näkymä pionipenkkiini, siellä on jotain todella outoa! Pakko kiihdyttää vauhtia katsomaan, näenkö väärin. Silloin keltaiset pionit olivat todella kalliita (ja silloin minulla niitä ei ollut ainuttakaan) ja oli käynyt kuitenkin hyvä vahinko, näin meille oli muuttanut ensimmäinen keltainen Itoh-pioni. Elin silloin keltasiedätyksen aikaa, mutta jos sain siedätykseeni tällaista keltahoitoa, se oli tervetullutta. 

Keltaisten kukkien kuvaaminen on joskus haasteellista, pahoittelen kuvieni laatua.

Kyseessä oli siis Itoh-pioni 'Lemon Dream', aikainen ja heleän keltainen, kukan keskellä on hiljalleen lisääntyvä puna ja kukan sävy iän myötä haalistuu.

Hiljalleen keltaisia pioneita olen hankkinut lisää. Seuraava oli hybridi 'Lemon Chiffon' (hybridi). Sen sävy on vaaleampi, sitruunaisempi. 

Keltaisia Itoheja tämän jälkeen meille on muuttanut useampiakin, pidän niistä kovin. Itoh-pioneista pääset lukemaan lisää täältä

Garden Treasure

'Garden Treasure' avautuva kukka

Viking Full Moon

Upean keltaisen 'Sonoma Halon' kukintaa odottelen vielä, jo sen nuppu on kaunis! Laitan kuvia sitten, kun kaunotar avaa kukkansa!

Vielä pari keltainen-persikka keltainen-pinkki -sävyisiä Itoheja. 'Lollipopissa' saattaa kukka vaihdella vuosittain. Tänä vuonna kaikki kukat siinä ovat samanlaisia, mutta viime vuonna Lollipopissa oli täysin tumman fuksian punaisia ja puoliksi fuksian punaisiakin kukkia - ihanaa, että se haluaa vuosittain vaihdella kukan sävyä.

Kaikista keltaisista pioneistani en vielä ole saanut ensikukintaa, kuten esimerkiksi 'Roy Pehrsson's  Best Yellow',  'Sonoma Floozy' ja 'Shining Light', laskisin myös 

Lollipop

'Lollipop' viime kesän kukinta

'Singing in the Rain' ensikukinta

Pahoittelen, jos kukkien nimet aiheuttivat teille korvamadon!

Itohit ovat pääsääntöisesti siis vankkavartisia ja niitä harvemmin täytyy tukea. Lehdet muistuttavat puupionin lehtiä ja niillä on pitkä kukinta-aika, nuput mielenkiintoisia useimmilla lajikkeilla. Osa Itohien kukista 'piiloutuvat' lehtien suojaan.

Keltaisia (lasken keltaisiksi siis nekin, joissa on muutakin sävyä, kuten raitoja tai keltaisen kehittyvyyttä keltainen-persikka -sävystä kukan loppuun, viimein keltaiseen) on siis kaikkiaan 11 kpl, joista pari on hybridiä ja tietenkin keltainen aarteeni paeonia mlokosewitschii, josta tänne blogiin olen jo laittanut lukuisia kuvia!

Ja sitten hiljalleen toteutuva haave...

Haaveenani on kauan ollut cottage garden -henkinen puutarha Tasha Tudorin ja Beatrix Potterin henkeen muodostuva puutarha ja hiljalleen sitä kohden puutarhani on matkalla. Eilen illalta muutamia kuvia (otettu kaukaa, jotta oheiskasvi-invaasiota ei niin näkyisi). Nyt kukkivat pionit, digitalikset, hieman keltasauramoa, iirikset, liljat aloittelevat ja pian loput clematiksetkin...

Pionipenkin alaosa

Pionipenkin alaosa

Kolmiopenkki puuvaraston seinustalta

Valkoista kukintaa puuvaraston seinustalta kolmiopenkistä

Rytörinne

Rytörinne

Rytörinne

Ihanat neilikat Rytörinteessä

Rytörinteen verikurjenpolvet

Sinistä sekamelskaa Rytörinteessä

Aarteeni, jota suojelen kissankellolta 'Edelweiss'

Sisääntulon tummien ja vaaleiden kukkien penkki

Autotallin muuripenkki, pulskaneilikka upeassa kukassa.

Kesäkuu oli vauhtia täynnä, nyt toiveena on että hieman vauhti hiljenee. Nyt minulla on ollut aikaa nauttia pitkään odottamastani pionien kukinnasta! Siihen rinnalle on tullut vahvasti upeiden iiristen ja neilikoiden kukinnat. 

Sade ja tuuli on riepotellut puutarhaa ja mökin remonttia, valitettavasti tänäänkin sadetta on luvassa. Toivon sydämestäni, että teillä kaikilla jotka osallistutte Avoimeen puutarhaan, sää olisi suosiollinen! Itse en nyt tänä vuonna pääse osallistumaan.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚