Kivipellon Saila

torstai 5. heinäkuuta 2018

Tämä vai tuo -haaste

Kesäisen Tämä vai tuo -haasteen heitti 
Tuulikki 

 Tuulikin vastaukset löytyvät täältä.

Valkokiinanpioni (paeonia lactiflora v. trichocarpa)

Päätin ottaa haasteen vastaan ja tutkia visaisia kysymyksiä. 
Joko - tai ei aina ole niin helppo juttu, 
mutta yritän selvitä parhaani mukaan. 
Toivottavasti haaste saa eloa ja mahdollisimman moni ottaisi tästä haasteesta kopin.

Kesäpoika Sulo

Suihku aamulla vai illalla?
Nyt täytyy sanoa, että sekä että! En voi mennä vuoteeseen likaisena ja taas toisaalta aamulla en töihin voi peikkonakaan mennä.

Kaupungin ydin vai luonnonläheisyys?
Luonnonläheisyys ilman muuta!

Kirkkaat vai neutraalit värit?
Voisin sanoa, että tykkään selkeistä väreistä, vanhemmiten paletti on neutralisoitunut, valkoinen ja musta hallitsee.

Outo vai typerä?
Outo


Kuvat metsäretkeltämme kuusitaimistollemme.
Vaaleanpunainen rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), lehdossamme ne ovat valkoisia.

Sielunmaisema vanha kuusikko.


Kivipellon kiviaita

Kevät vai syksy?
Olen syksyn lapsi, mutta kevät on vanhemmiten voimakkaammin herättävä.

Minttu vai kaneli?
Kaneli.


Rosa 'Skeda'
Suunniteltu vai extempore?
Äh, taas täytyy sanoa, että molemmat tilanteen mukaan. Olen järjestyksen ihminen, mutta haluan joskus heittäytyä.

Leffa kotona vai teatterissa?
Kotona leffa ilman muuta. En paljoa katsele leffojakaan.

Expresso vai latte?
Ei kumpikaan, olen tee-ihmisiä ihan kokonaan.

Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli?
Kysymysten esittäjä mieluiten...!


Varjolilja (lilium martagom)

Halit vai pusut?
Halit useimmiten, aina! 
Pusuille on varattu Kivipellon isäntä!


Tulinen vai mieto ruoka?
Maukas, ei siis mieto eikä tulinen.

Nahka vai pitsi?
Pitsi 


Ylipukeutunut vai alipukeutunut?
Mieluummin tietenkin kohtuullisesti ylipukeutunut.

Kokemus vai mukavuus?
Kokemus.

Tv-sarjat vai elokuvat?
Katselen niin vähän telkkaria, mutta sarjat varmaan.

Rock-vai country-musiikki?
Taas vaikea sanoa, oikea vastaus olisi klassinen metalli oikein kovalla soitettuna vielä! Olen armoton Deep Purple -fani.



Punaviini vai valkoviini?
Tilanteen mukaan.

Yksin vai yhdessä työskentely?
Yksin oikeastaan, riippuu hieman tehtävästä.

Uiminen vai rannalla makoilu?
Uiminen ilman muuta! Uskomattoman ihanaa on uida avomerellä!

Pikaruoka vai kunnon ravintola?
Kunnon ravintolaa ei voita mikään.

Perunasalaatti vai pastasalaatti?
Perunasalaatti tietenkin.

Parilliset vai eriparisukat?
Parilliset sukat.


Sulo keinun päällä
Tanssiminen vai laulaminen?
Voi ei, rakastan tanssimista yli kaiken! Olen tehnyt tanssin parissa työtä vuosia, rakastan lattareita, mutta polvioperaation jälkeen jive ja polkka ovat saaneet jäädä. Foxtrot on nyt in. Rumbaakin tanssisin mielelläni.

Puhelin vai netti?
Puhelin, toisaalta nettikin...

No olipas vaikeita kysymyksiä sitten kuitenkin. Joko - tai on aina hiukan hankalaa, mutta loppuun selvisin.


Mustialanruusu (Rosa Minette)


Päätin jatkaa haastetta 
ja neljä onnekasta bloggaria, 
toiveena, että vastaa mikäli haluat, 
aikaa ja mielenkiintoa riittää 
ja tunnet että kysymykset kolahtavat ja haluat avautua.

Marketta Rakkautta ja maan antimia -blogista
Navettapiika Navettapiian puuhamaa -blogista
Tita Unelmia ruusuista -blogista
Hirnakka Hirnakan torppa -blogista 

Ihanaista alkavaa viikonloppua teille kaikille!

tiistai 3. heinäkuuta 2018

Sadetta odotellessa

Kaikenlaisia säitä lupaillaan, 
sadetta kai nyt on tuloillaan oikein kunnolla. 
Toivottavasti niin käykin. 
Eilen lannoitin lavakaulusmaan juurekset, 
kaalit ja purjot laimennetulla nokkosvedellä. 
Uusi erä tätä erinomaista ilmaista lannoitetta on jälleen tulossa. 

 Tilliä leikkasin kulhollisen kuivattavaksi. 
Sato oli erittäin hyvälaatuista tänä vuonna. 
Tänään perkasin härkäpapumaan. 
Pavut olivat itäneet hyvin huonosti jostain syystä. 
Pikkutaimia pilkisti maasta,
 tein paikkakylvöt auringonkukalla 
ja ne olivat nousseet hyvin taimelle. 
Härkäpapumaa on nyt iloinen sekamelska. 
Pääasia, että saan maata parannettua ja lannoitettua.

Hiukan kukkiakin kuvailin. 

Clematis 'Arabella'
 'Arabella' on hiljalleen ottanut tilaa maanpeittokärhönä Rytörinteessä.

 'Arabellan' vieressä kasvaa pikkujasmike, köynnösruusu 'Flammentanz'. lumikärhö ja kääpiöpalsamipihta 'Nana'. 


Lilium canadense
 Ihanat kanadanliljat ovat aloittaneet kukintansa. Korkeutta näillä ei ole vielä kuin toista metriä, mutta sipulin kasvaessa ne keinuvat tuulessa jopa kahden metrin korkeudessa.

Pionipenkin alaosassa kasvaa pihajasmike. Nyt on sen aika kukkia. Jasmikkeen kainalossa kukkiin ritarinkannukset. Väriyhdistelmä miellyttää silmääni kovin.

Meconopsis napulensis
 Sisäpihalla on odottava tunnelma. Satiinivaleunikko on nupulla. Tätä odotan innolla, ensimmäinen kukintaa. 
Nuput näyttävät kovin vaaleilta, odotetaan...

Sisäpihan tummien penkissä kasvaa valkoinen varjolilja. Sen liitto c.fuscan kanssa on herkkä, kaunis, koskettava!

Sade alkoi noin neljän aikaan. 
Äsken kävin katsomassa sademittaria ja yli 10 mm oli jo satanut. Kiitos, sadetta vielä toivoisin lisää, 
juuri näin lempeästi kuin nyt sataa!

Toivottavasti ystävät teilläkin sataa!


Ruusuista viikkoa teille kaikille!

Lapsuudenkodin perinneruusu Rosa 'Minette', Mustialanruusu
 


keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Kasvimaamaraton ja kaksi kysymystä

Kasvimaa, suuri rakkauteni. 
Elämä kasvilavoissa on alkanut voimalla. 
Taimet kurottautuvat taivasta kohden. 
Satoa olemme jo saaneet ja lisää tulossa. 

Maurinmalva

Yrttipenkissä timjamin ja valkoisen sekä vaaleanpunaisen iisopin väliin jäi pieni tila samettikukalle, vaikka värimaailma ei oikein sointunutkaan - kukassa pikkuruinen 'Strawberry Blonde'.

Kehäkukka ja palmukaali 'Nero di Toscana' sopuisasti rinnakkain.

Porkkanat ja punasipulit.

Takana maissi 'Blue Jade', sipuli ja edessä tuoksuherneet. Tein tuoksuherneille tukevat ristikot harjateräksestä kummitytön suurella avustuksella!

'Blue Jade'
 Tehdessäni siementilauksia hurmaannut luvattoman helposti. 
Tänä vuonna voimakkaat sävyt ja hauskat kasvien nimet veivät mennessään, kuten tämä sinisen tähkän tekevä maissi.
 



Kasvimaalla suuria rakkauskasvejani ovat 
kurpitsat, pavut ja perunat. 
Kaikista kasvimaan herkuista toki tykkään, 
mutta etenkin kurpitsojen kasvutapa ja hedelmien muoto 
hivelee kauneustajuntaani. 
Myös kurpitsojen kauniit kukat ihastuttavat. 
Tänä vuonna joku lurjus oli käynyt katkaisemassa kahden kesäkurpitsan varren. 
Onneksi taimia oli kuusi, vahinko ei ollut lopullinen. 
Kaikkiaan meillä kasvaa yhdeksää eri lajia kurpitsoita. Kesäkurpitsoiden lisäksi jätti- ja talvikurpitsoita. 
Jättikurpitsat ovat kanojen herkkua ja talvikurpitsat meidän.



Tänä vuonna emme laittaneet 'kommuuniperunamaata', 
vaan kaikki perunat kasvavat kasvimaassani. 
Kaikkiaan kahdeksaa eri lajiketta on kasvussa: Jussi, Rosamunda, Siikli, van Gogh, Orla, Pink Fir Apple, Kestrel ja Mayan Gold. 

Harmitti ihan vietävästi, kun en huomannut ottaa itämään ja kasvuun King Edwardia - se on mainio lajike. 
Korjaan vahingon ensi kasvukaudella ilman muuta! 
Perunamaa on kerran harattu (rikkaruohot ovat silti voimissaan) 
ja hallavauriot korjautuivat onneksi aika nopeaan. 
Sateet ovat tehneet perunallekin hyvää. 
Omaa satoa emme vielä ole päässeet maistelemaan.

Herne 'Jaguar' ja kehäkukka seuralaisena. Harjateräksestä myös 'Jaguarin' tuet.

Mustajuuri ja palsternakka.

Taustalla siis koko laatikkotarhani ja edessä olevalle alueelle tulossa herkkutarha.

Lavakauluskasvimaan yhteyteen halusin herkkutarhan. 
Vadelmat 'Maurin makea' ja pensaskirsikat 'Carmine Jewel' muuttavat tarhaan. 
Vielä on hiukan avoin kysymys, tuleeko vielä kolmaskin pensaskirsikka, mutta muutaman viikon päästä teen retken, 
jolloin saan hankittua herkkutarhaan pari aprikoosia. Perhosmagneetiksi herkkutarhan alueelle tulee kompassikukka.

Eilen tein taimihankintamatkan ja herkkujen lisäksi tuli erikoisherkkuina vielä vaaleanpunainen, 
mutta siniseen vivahtava pioni 'Seeing blue'
 ja japaninlaikkuköynnös 'Annikki'.



Olen sydämeltäni hyötytarhuri, 
tosin tilaa sydämestä löytyy myös puille ja perennoille kuten varmasti kaikki minut tuntevat sen tietävät. 
 
Härkäpapu 'Crimson Flowered'
Tänä vuonna tomaattien kasvatus kuumuuden vuoksi juroi, 
mutta uskon ja tiedänkin, 
että tomaattisatoa jälleen saamme riittävästi. Mietin pitkään rohkenenko laittaa pikkuisten tomaattiressujen kuvaa tänne blogiini, mutta laitoin kuitenkin... 
Kurkkujen kasvu on todella vahvaa. 
Kylvän ne aina niin, että satoaika asettuu kesäloman kohdalle, silloin on aikaa säilömiselle.


Tämä tomaatti K54-68 on hyvin mielenkiintoinen. Se on lannoitettu aivan samoin kuin kaikki muutkin tomaattini ja lehdet olen muutamaan otteeseen suihkuttanut Jaakon taialla. Kasvin lehdet ovat silti hyvin limeen taittavia väriltään kummassakin kasvihuoneessa.
 Lasihuoneeen ikkunapenkissä on useita pensastomaatteja. 


Okrat kasvavat seinän vierellä samettikukkien 'Alumia Vanilla Cream'  kanssa. Nykyisin kasvihuoneissani kasvaa paljon samettikukkia - vallankin kääpiösamettikukkaa - se on kaikken paras turva kirvoja vastaan.

Kasvihuoneessa asustavat viinirypäleet eivät tänä vuonna satoa paljoa anna, jotain kuitenkin. 
Viime vuoden sato oli valtava, joten varmaan on välivuoden aika.

'Guna'

Ja sitten ne kysymykset.
Harmittaa niin usein ammattitaimistoilla kasvien nimien epätarkkuus. Ostin ennen juhannusta pelargonian nimellä 'Kuninkaallinen perinnepelargonia'. Kassalla sanoin neitosille, että eikö tälle kaunottarelle ole teillä oikeaa nimeä! No hiukan aikaa pähkäiltyään he sanoivat, että katsotaan netistä, se on kai joku Moor... No ei ole, sanoin ja päätin selvittää nimen itse. Voisin ajatella kyseessä olevan 'Loviisa' tai ehkä 'Säkkijärveläinen'. Kukka hiukan kylmän punainen, lehdessä hento vyöhyke. 
 

 Eilen sain siskoltani Mustikkamummolta toisen lämpimän punaisen aarteen, nimetön sekin. 
Sillä on lehdessä myös hento vyöhyke ja ajattelin sen ehkä olevan 'Kaksi mummua' (tamperelainen perinnepelakuu) 
tai 'Susanna', ehkä 'Huittinen 2'. 
Kukka ei ole kovin kerrottu ja väri huomattavan lämpimän punainen, jota alla oleva kuva ei tuo esiin kunnolla. 
Pelakuu on siis sellainen oikea mummonpelakuu, jonka lapsuudesta muistan.


Voisitko auttaa tässä pelakuukysymyksessä?

Aamulla hiljainen hiippailu kasvimaalla avaa päivän upeasti. Illalla kasvihuoneen ovia sulkiessa sanon kasvimaalleni hyvää yötä, mieli on niin onnellinen.


Oikein ihanaa viikon jatkoa!

torstai 21. kesäkuuta 2018

Keskikesän juhla

Aamulla oli sopivan viileää (+ 6,5 astetta) aloittaa juhannussiivous...

Clematis x diversifolia 'Arabella'
 Melkein kaiken irtoavan kannoin ulos, 
tuuletuskeli oli juuri sopiva.
Viimein päivällä sain kaikki tehtyä, 
juhlaliina pöytään ja kukat...niin kukat! 

Mietin, otanko pieniä pullovaaseja 
ja laitan niihin seitsemän eri kukkaa...no en kai, 
ei kai taiat auta enää melkein kuuskymppiselle, ajattelin. 
Hain sitten kimpun pioneja. 

 
Valkealla liinalla maljakossa upeat kukkien kuningattaret 
toivat heti juhlan tuntua. 



Kivipellon isäntä kyseli aamulla, 
aionko juhannusyönä kirmailla ilkosillani kukkaniityllä? 
No mistä sekin tuli hänen mieleensä, no en tietenkään. 
Ei nekään taiat auta eikä enää ole tarvettakaan, 
kintut vain saa kipeäksi ja punkkejakin taitaa siellä olla.


Kivipelto hiljenee Juhannuksen viettoon. 
Kahdestaan nautimme toistemme seurasta, 
isäntä hakee limot oven pieleen, 
herkutellaan ja kuunnellaan lintujen konserttia. 
Ehkä teemme perinteisen autoretkemme aattoiltana, 
jos tuntuu mukavalta. 
Nautimme siis keskikesän juhlasta.

Samettisen ihana Clematis fusca - Kamtsatkankärhö

Oikein nautinnollista ja ihanaa Juhannusta Teille kaikille! 
 

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Hurma jatkuu...

Pionit ovat minun rakkauskukkia
 ja eilen illalla oli ihan pakko kameran kanssa vielä kiertää, 
kun tämän päivän sää on vielä arvoitus. 
On luvattu ukkosta, raekuuroja ja myrskytuulta. 
Sellaista ei kukaan tarhuri missään tapauksessa toivo, 
aarteethan ovat täysin vailla suojaa taivasalla.

Pionijuhla on siis lähtenyt käyntiin, 
nuppuja on vielä luvassa paljonkin eli toivotaan, 
että sade ei hakkaa taimia rikki. 
Olen yrittänyt pionini vankasti tukea.



Viime kesän keltainen pioniyllätys on jälleen avannut silkkisen kauniit keltaiset kukkansa ja uskon, 
että lajike on Itoh-pioni 'Viking Full Moon'. 
Harmillista, monessa kuvastossa on tarkka kuva kukasta,
mutta ei kasvin lehdistä, nupusta tai vanhentuneesta kukasta.  Keltaisen pionin lehdet ovat tyypilliset Itoh-pionille.
Kukan herkkä lähes sitruunan keltainen sävy on tosi vaikea kuvattava ainakin minulle.




Suuri haave ja esikuva on Beatrix Potterin satujen ystävänä sellainen kukkamaa, joka kukkii kauniisti 
ja joka on hiukan villikin. 
Siemenistä taimetin muutama vuosi sitten 'matalaa' ritarinkannusta 'Magic Fountains Mixed', 
pussi lupaa taimien korkeudeksi 90cm, 
viime kesänä kukkavanat kurottautuivat lähes 2,5 metrin korkeuteen! 
Kaikkea ei siis pidä uskoa. 


Viimein kukkapenkissä viihtyy myös sormustinkukka. 
Vuosia siihen meni, mutta nyt olen onnellinen!
 Sormustinkukkaa on jo aika monta pehkoa ja se saa vaeltaa ihan oman tahtonsa mukaan puutarhassani. Seuraavaksi yritän kasvattaa tulikukkia.


Keltaisessa penkissä kukkii pioni 
'Mrs Alexander Duff' täysin rinnoin.



Myös pellavaliljan 'lilium pumilum' kukat ovat 
melkein kaikki avautuneet. 
Sen punasävyinen kukka on juuri niin ihanan punainen 
kuin voi vain olla!



Luonto on aivan hiljaa, vain linnut hiukan sirkuttavat. 
Odottava tunnelma... 
Meillä sateen pitäisi kohta alkaa.

Sulo menee varmaan kasvihuoneeseen heinäpatjalle sateen ropinaa kuuntelemaan ja torkkumaan.
 
Mukavaa viikonjatkoa teille kaikille!

Iris chrysographes sysikurjenmiekka