Kivipellon Saila

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Retkellä

Viikko sitten pyhänä katselin almanakkaa. 
Kuinka ihmeen kauan olen ollut lomalla, joko se päättyy. 
No ei vielä! Tuntui, että olen ollut lomalla viikkokaupalla!
Lomalla on ollut kaikkea kivaa niin kotona kuin retkeillessä. 
Viikko oli siis vielä jäljellä. 
Viestiteltiin Suvikummun Marjan kanssa, perinteinen puutarharetkemme oli vielä tekemättä. 

Katseltiin sääkarttoja 
ja viime maanantaina auton nokka kääntyi kohti Raumaa. 
Matkalla ihailin puituja peltoja, jokunen pelto oli jo kynnetty. Kurkiperheitä pikkuisineen oli siellä täällä jokunen. 
Yksi upean violetti kukkiva hunajakukkapeltokin oli myös ilonani.

Vastaanotto Suvikummussa oli kehräävä. 
Ruusa tuli heti vastaan ja kuulumiset piti vaihtaa ja silitellä neidin pehmeää turkkia.

Ei aikaakaan, kun Marja asteli pihamaalle 
ja puutarharetkemme saattoi siis alkaa. 
Puutarharetkiemme vaikikohde on joka vuosi ollut Vakka-Taimi, niin nytkin ja varmaan tulevaisuudessakin, 
koska rosario jäi jälleen kiertämättä!

Ensimmäinen kohde oli Vuorelan puutarha
Ehdoton suosikkini, todellinen unelmapaikka hankkia niin kesäkukkia, pelakuita, perennoita ja havuja. 



Paljon oli katseltavaa. 
Vuorelassa valmistauduttiin jo uuteen kasvukauteen. 
Suuret kentät olivat potteja täynnä. 



 Vuorelasta meille muutti syysvuokkoja (Anemone hupehensis) kaksin kappalein, samoin kellopeippejä kaksi (Physostegia virginiana 'Rosea')

Matka jatkui lounaan jälkeen toiseen ehdottomaan suosikkikohteeseen, Vakka-Taimeen

Suloinen!
 
Maestroa emme nähneet, mutta Ullan ja Heidin kanssa katseltiin taimia ja teimme maltillisia hankintoja.

Tämä saniainen siirtyi hankintalistalle, nyt sitä en saanut.





 Kummallakaan meistä ei ollut tällä kertaa mitään kauppalappua mukana, mitään tarvehankintoja ei ollut siis. 



Arvoituspuu, mielenkiintoinen ja siksi Vakka-Taimeen pitää palata.

 
Ajattelin kuitenkin vahvistaa joitakin kasviryhmiäni. 
Mukaan tulivat siis maariankämmeköitä (Dactylorhiza maculata), savumustikkaa (Vaccinum praestans), kumpuneilikkaa (Dianthus freynii), tähkäverbenaa (Verbena hastata) ja lamopeikonkelloa (Codonopsis clematidea). 

Olen ehdottomassa puuntaimien ostokiellossa. 
Puutarhakierroksen aikana minua kovasti miellytti kanadanhemlokit (Tsuga canadensis) ja ikuinen ihastuksenkohteeni douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii v. glauca). 
Havujen silittely on minusta hyvin terapeuttista, 
 vallankin pehmeäneulasisten havujen ja tuon douglaskuuden neulaset tuntuvat käteen mukavilta. 
Kauppoja tehdessäni puntaroin mielessäni havujen ostokieltoa ja kahta namuhavua. Onneksi Vakka-Taimen Ulla tuli apuun, 
ihan selkeitä piikkisiä perennoitahan nuo kaksi havua ovat ja kaupat niistäkin tehtiin!


Vaikka Marjan auton takakontissa olisi ollut vielä tilaa, 
palasimme Suvikumpuun. 

Viirun johdolla teimme pihakierroksen...

Viirun mielestä seurasimme häntä hieman liian hitaasti!
...upeassa puutarhassa...

 
Kissanhäntäkukka pitää kasvaa sellaisen talon puutarhassa, jossa asuu kissoja!


 
...upeassa klematoriossa...







...upealla kasvimaalla...


 

...upeassa kasvihuoneessa, jossa oli muhkeita pelakuita kukkaloistossaan...












 
Marja keitti meille teetä ja herkuttelimme ihanalla  
lakritsi-passion-vadelma-juustokakulla.



Päivä oli vierähtänyt jo pitkälle iltapäivään. 
Oli aika palata Kivipeltoon.

Kiitos Marja ihanasta päivästä 
 ja parhaasta mahdollisesta seurasta!  

Huomenna alkaa jälleen työt, mukavakin loma päättyy aikanaan. 
Mukavaa viikkoa teille kaikille!

lauantai 25. elokuuta 2018

Kasvimaa ja herkkutarha

Ensimmäinen kesä lavakauluskasvimaallani
 ja viimein loppuun saatettu herkkutarhani alkaa olemaan sadonkorjuun - 'kypsän' kesän puolella. 
Olen ollut niin onnellinen, 
lavakaulusmaani on ylittänyt kaikki hurjimmatkin haaveeni äärettömän ihanan lämpimästä ja 
surullisen kuivasta kesästä huolimatta. 
Satoa on saatu ja satoa vielä tulee. 
Maratoonikooste on jälleen luvassa!





Juurikkaista on tulossa erinomainen sato, 
palsternakka, mustajuuri ja porkkana ovat kasvaneet hyvin. 
Samoin purjo nautti tästä kesästä. 
Kelta- ja punasipulit kasvoivat myös erinomaisesti. 
Istutin kilon keltasipulia ja puoli kiloa punasipulia, 
sain satoa leipälaatikollisen. 
Eilen väänsin niistä naatit, kaunista katseltavaa!






Maissilajikkeen valinta oli täydellinen. 
Lajike oli matala, sinisiä tähkiä tuottava 'Blue Jade', 
jonka tilasin TomatoEdenistä
Tähkät olivat maultaan hyvin maukkaat ja makeat. 
Sato jo korjattu.


 Härkäpapujen kanssa oli ongelmaa niin laatikossa kuin avomaallakin. Kuivuus kiusasi, itävyys ei ollut sitä luokkaa, mitä toivoin. Kirvoja riitti ihan mahdottoman paljon. Satoa niistä en tänä vuonna kerää, koko kasvimassa menee maanparannukseen. Pensaspavut ilahduttivat, samoin ensimmäistä kertaa elämässäni kasvattamani ruusupapu. Ruusupavun sato on täydellisesti silmänruokaa. Herneiden sato oli myös erinomainen ja erittäin persona herneille, kaikki menivät 'tuorekäyttöön'. Lajikkeina 'Jaguar' ja 'Markana'.



'Firestorm'
Lempilapseni kurpitsat, kuinka kauniita he ovatkaan! 
Esikoinen teki kurpitsapenkeistäni harjuja. 
Pohjalle laitettiin kanalanpehku ja paljon multaa päälle. 
Kuivuus alkuun vaivasi myös kurpitsoita kastelusta huolimatta. Mutta mukavia pullukoita on tulossa. 
Olen erityisesti mieltynyt talvikurpitsoihin. 






Sain jonkilaisen perhosherätyksen. 
Mesibaareja kasvimaalle piti saada ja niitä tulikin: punahattuja, kehäkukkia, kosmoskukkia, yrttimaan mintut hurmasivat siivekkäitä, väriminttuja, leveäkompassikukka... 

Perhosia riittikin, mutta mietin pitkään suhdettani perhosiin uudelleen. Huomatessaan siivekkäät ihanan mesibaarin, 
keksivät he myös että kasvimaallani riittää ruokaa jälkikasvulle. 

Salaattisato avomaalla lähes kokonaan menetettiin perhosen toukille, samoin mustakaali sai pitsilehdet. 
Lehtikaali sai olla lähes rauhassa. 
Toisaalta, kyllä meillekin satoa jäi...rakkaus perhosiin säilyi. Kaikkein reikäisimmät lehdet päätyivät kanoille, 
joista he olivat hyvin onnellisia. 
Tarkistin vain, ettei perhosen toukkia enää lehdissä ollut. 



Mitä on kasvimaa ilman rönsyävää kauneutta? 
Muutama pieni ajatusvirhe minulle sattui maalaillessani kasveilla lavakauluksia. Ensi vuonna en laita partaohraa revonhäntien keskelle. Kehäkukkalajikkeet mietin myös uudelleen, kaipasin oranssia kehäkukkaa, jostain syystä.



Kosmoskukka ja punajuuri ovat hyvä pari yhdessä.






 
Perunamaa, auringonkukkapeltoni ja härkäpapumaa kasvavat omaan tahtiin, niistä en kuvia nyt ottanutkaan.

Nyt viimein herkkupuutarhani on valmis. 
Kaikki asukkaat ovat paikoillaan kasvusssa: 
vadelma 'Maurin makea', 
mansikkavadelma,
 kaksi pensaskirsikkaa 'Carmine Jewel' 
ja aprikoosit 'Aljosha' ja 'Tsarskij'.






Jos olisin tiennyt, kuinka lämmin kesä on tulossa, olisin laittanut kasvuun myös melooneita. 
Monesti pettyneenä niitä en laittanut ja se hiukan harmittaa 
- sato olisi voinut olla muhkea. 
Mutta mitä vanhoja suremaan, 
ensi keväänä on uudet kujeet ja hurman aiheet!  

Nöpö

Kasvimaan hoito ei ole sujunut ilman virallista valvojaa!

Huomasin myös harjateräksen käyttökelpoisuuden kasvitukia suunnitellessani. Kivipellon isännän allergia kasvitukia kohtaan on tunnettua!

Oikein mukavaa ja herkullista viikonloppua!

Tuoksuherne 'Almost Black' UPEA - kiitos Intianminttu