Ihanaa Juhannusta

Kaksi viikkoa lomalla.

Juhannuskukkani kukkii, ihanainen etelänruusuruoho, sävy uskomattoman syvä ja upea! 

Taimi Saaripalstalta, syvä niiaus ja kumarrus!

Knautin macedonica

Aika rientää, paljon tehtävää - kivaa puuhaa, 

sitä odotettua! 

Ihan mahdoton määrä 'koskikärpäsiä', vaarattomia sanottiin, mutta minusta ne olivat suunnattoman kiinnostuneita ja halusivat tehdä tuttavuutta liiankin kanssa. Kuvattu Kukkolankoskela, jossa ihanaiset kullerot kukkivat!

Lämmin kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille 

ja nöyrä anteeksipyyntö, 

kun kommentteihin en ole vastannut, kaikki olen kyllä lukenut. 

Teimme perinteisen hautojen hoitomatkan pohjoiseen, 

Kemijärven Luusuaan. 

Voi miten sitä matkaa niin odotinkaan 

ja odotuksen ilo sai täyttymyksen. 

Kävimme hoitamassa rakkaan pappani,

 tätini ja isotätini haudat. Matkalla nähtiin ihania tuttuja ihimisiä, 

matka jatkui sielunmaisemaan Kukkolan koskelle (kummallekin rannalle)

- paljon muutakin näimme ja koimme matkan varrella, 

ilman kiirettä.

Kotiin päästyämme laittelin kaikki loput taimet paikoilleen, harkiten. 

Kasvimaalla pelasin kasvulaatikkopasianssia 

- en tiedä menikö se läpi, 

loppukesän aikana sekin asia selviää. 

Erityistä jännitystä toivat pasianssiini positiivisesti siementäneet kasvit, kuten salaatti ja tilli sekä kosmoskukka ja maurinmalva.

Useampi - ei koskaan kasvulaatikkoon enää - kasvi laitettiin listalle!

Oikein ihanaa keskikesän juhlaa Teille kaikille!

Omaa Juhannustani ilahduttavat upeat kukkijat ja odotus lepakoiden pesän asukkaista.

'Red Charm'

Pionien kukinta alkoi ja varjopenkin kuulumisia

Olen pionien rakastaja! 

Pionit kuuluivat vahvasti jo lapsuuteeni 

ja ovat kulkeneet rinnallani jo yli 60 vuotta. 

Edelleen ne hurmaavat, kutsuvat luokseen 

- niiden kukintaa aina odotan!

Pionien kukintakausi on todella pitkä. 

Meillä kukinta alkaa aina luonnonlajeilla 

ja tänä vuonna kukinta onkin todella runsas.

 Kaikki luonnonlajit eivät ole vielä avanneet nuppujaan, 

mutta muutama kuitenkin. 

Suurin - ilman muuta suurin - pionirakkauteni on 'Sarah Bernhardt', lapsuuteni kaunotar, 

mutta rinnalle on tullut jo monta muutakin ihanuutta. Luonnonlajeissa kaukasianpionin kukintaa odotin kauan. 

Kun ensi kertaa menimme Suvikummun Marjan kanssa 

Vakka-Taimeen, 

tuo ihana keltakukkainen kaunotar lähti mukaani. 

Niin pikkuruinen taimi, jota vaalin vuosia 

ja tänä vuonna sain ensimmäisen kukan, vielä toinen kukka odottelee nupun suojissa.

Nyt siis kukkivat...

Kaukasianpioni (Paeonia mlokosewitschii), kukka sitruunankeltainen ja lehdet sinivahaiset.

Silkkipioni (Paeonia wittmanniana)

Valkokiinanpioni (Paeonia lactiflora v. trichocarpa)

Vuoripioni (Paeonia officinalis)

Kuolanpioni (Paeonia anomala)

Myös hybridi, Glasscockin vuonna 1944 jalostama 'Red Charm' availee nuppujaan. Myös tähän pioniin minulla on erityinen suhde.

Olen tehnyt kukkamaissani joitakin muutoksia ja ainakin kahdeksalle uudelle pionin taimelle löytyi sopiva paikka 💕.

Varjopenkki on ollut meillä hyvin haasteellinen. 

Siinä on kasvuolosuhteet hyvinkin vaativat. 

Katolta putoaa talvella päälle vahva lumikerros, 

keväällä sulamisvedes viipyilevät ikävän pitkään.  

Monta kasvia on kokeilussa ollut.

 Nyt minusta tuntuu, että oikeat kasvit ovat löytäneet kotinsa. 

Kotkansiipisaniaisten lisäksi penkissä kasvaa nyt...

Saaripalstalta kotoisin oleva upean värinen metsätyräkki (Euphoria dulcis) 'Freckles'

Kielo (Convallaria majalis 'Rosea'

Tulppaani 'Ballerina' ja taustalla Saaripalstan Sailalta saatu etelänruusuruoho (Knautia macedonica). Etelänruusuruohon kukan sävy sopii erittäin hyvin värimaailmaani! 

Varjopenkin edessä kasvaa muutama savumustikka (Vaccinium praestans) metsätyräkin ja tuoksuorvokin kaverina.

Lopuksi orvokki-ihanuutta. 

Orvokit ovat myös rakkaita kasveja ja nyt tuntuu, 

että olen saanut pihaani kukkimaan aarteita! 

Valkoinen tuoksuorvokki (viola odorata) kasvaa sysipenkissä, yksi taimi varjopenkissä. Tainta ostaessani minua varoiteltiin kasvin reippaasta kasvutavasta, mutta rohkenin sen ostaa ja onhan se ihana!

Saaripalstan Sailalta sain viime kesänä viola suroria 'Freckles', eikös kukinta ole uskomattoman kaunis. 

 Olen onnellinen ihanista kukkalahjoistasi kaima!

Samassa pehkossa pisamaisen orvokin kanssa kasvaa lähes valkoisia kukkia - jännä juttu! 

Näitä pieniä orvokinkukkia ajattelin laittaa salaattiin, 

kesäisiin juomiin ja leivonnaisten päälle. 

Suloisia kukkia!

Mukavaa alkanutta kesäkuuta teille kaikille! 

Kivipellossa on aika hujahtanut siivillä, 

työpäivän jälkeen puutarha on kutsunut niin voimalla, että koneaika on jäänyt varsin minimaaliseksi. 

Olen kyllä käynyt katsomassa blogejanne, 

tosin kommentointi on jäänyt ihan kokonaan. 

Uskon/toivon, että ehtisin kirjoittamaan enemmän, 

kuvia kyllä olen hyvin aktiivisesti ottanut. 

Tämä on niin ihanaa aikaa nyt, ettei sisällä malttaisi olla!

Kaikkea hyvää elämäänne!

Mukavaa alkavaa uutta viikkoa!

Ihanaa Äitienpäivää!

Äidilleni
Niin osat vaihtuvat, äiti
tuntuu kuin juuri äsken
pesit minut hellin käsin,
nyt minä talutan sinua
tuttua saunapolkua.

Ne tuhannet askeleet,
jotka vuokseni otit
nyt vasta ne
oikein ymmärrän,
kun samoja teitä tallaan.

Lukemattomat kiitokset
sanomatta jäivät
epäitsekkäät teot
palkitsematta,

sillä äidit hiipivät hiljaa pois,
kuin olisivat peitelleet nukkumaan
kylläiset lapsensa.
– Laila Venetpalo –

Oma äitini täytti keväällä 90 vuotta.

Kaikkea hyvää kaikille äideille ja teille, jotka olette äidin tehtävää hoitaneet rakastamalla ja hoivaamalla lapsia maailman kansalaisiksi!

Narsissit

Minulla on joihinkin kukkiin vahva ja lämmin tunneside: sarviorvokit, pionit, sireenit, mustialanruusu, tuoksuherneet, leijonankidat, daaliat ja narsissit. 

Erityisesti näihin kukkiin liittyy kauniita muistoja elämäni varrelta. Myös tuoksumuistot ovat erityisen vahvoja.

Pieni tyttö, paljaat varpaat, 

valkonarsissit kukassa pihamaalla mustaviinimarjapensaan vieressä ja se ihana tuoksu - muistikuva ihan varhaislapsuudesta! Valkonarsissien kukkiessa sai olla jo paljain jaloin 😊.

Omaan pihaani narsisseja ilman muuta halusin: 

valkonarsisseja ja keltaisia torvinarsisseja. 

Hiljalleen määrä ja lajikirjo laajeni. 

Nämä kurkkaavat ovat suloisia, 'Peeping Tom'

Isomummun perintönarsissi, avautuu hiljalleen.

Kerrotut narsissit ovat todella kauniita, mutta usein niiden varsi ei jaks kantaa raskasta kukkaa erityisestä sateella.

Narcissus odorus 'Plenus'

Manly

Nyt suuri ihastukseni ovat matalat pienikukkaiset lajikkeet. 

Tänä vuonna erityisesti tete-narsissit ovat jääneet niin mataliksi, hauskoiksi töpöiksi.

Tete Bouclé

Tuntuu, että meillä näitä tetejä kasvaa ihan joka paikassa! Ihania pikkuisia! 

Pikkuisista sydämeni on valloittanut myös Narcissus bulbocodium -ryhmä. Niiden kasvua on mukava seurata. Ensin nousee piikkejä maasta, sitten piikit turpoavat ja jostain putkahtaa pikkuruisia nuppuja. Kohta kellomainen kukka avatutuu.

Alimmassa kuvassa vierekkäin kaksi matalaa narcissus bulbocodium selectie JSP ja  'February Gold'.

Ihana on myös pörröisen kukan tekevä matalaksi jäävä 'Rip van Winkle'.

Osa narsisseistani ovat vielä nupulla kuten nunna-, moschatus- ja syklaaminarsissit, osa kukkinut kuten ihastukseni 'Jetfire'. 

Narsissit ovat ihania! Ne nousevat maasta uskollisesti joka vuosi. Hoitoa ne eivät paljoa vaadi - kukinnan taannuttua ne voi nostaa maasta ja istuttaa sitten uudelleen ja harvempaan parannettuun maahan. Myöskään myyrät eivät narsisseista tykkää, kisupojat joskus puskevat ihastuksissaan narsissinkukkia rajustikin. Suuri osa narsisseistani kasvaa pionimaasa. Kukinnan loputtua narsissien versot saavat pionien suojassa kuivua ihan rauhassa keräten voimia uutta kasvukautta varten.

Viime viikonlopun takatalvesta narsissit selvisivät voittajina. 

Syksyllä taas uusia sipuleita istutan odottamaan kevään kukintaa!

Mukavaa keväistä viikkoa!

Sääennustus

Huhtikuun lämmin sää herätteli 

sipulikukkia ja perennoita kasvuun. 

Pionit nukkuivat. 

Ihmettelin, kunnes äkkiseltään muistiin, 

ettei tämä ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, 

kun huomaan pionikasvustossa tämän tyyppisen reaktion.

Pionit siis ennustivat hitaalla kasvullaan tietenkin 

viilenevää säätä! 

Vaikka ilma olikin lämmin, maassa on vielä se tietoisuus vuodenajan kohdasta - näin ainakin jaksan uskoa. 

Pioneista luonnonlajit ovat heränneet ensin. 

Valkokiinanpioni (Paeonia lactiflora v. Trichocarpa)

Tillipioni  (P.tenuifolia 'Plena')

Vaikka kuolanpioni on ns. luonnonlaji, se on viivytellyt poikkeuksellisen paljon heräämistään tänä keväänä. 

Se olikin suuri ihmetyksen aiheeni!

Kuolanpioni (Paeonia anomala)

Juhannuspioni - tai kuten meillä sanotaan - talonpoikaispioni on heräillyt talviunesta tosi verkkaisesti. 

Juhannuspioni (P.humilis)

Kaikkein suurimmaksi ovat kasvaneet hybridit 'Red Charm', 

hyvänä kakkosena 'Lemon Chiffon'. 

'Red Charm'

'Lemon Chiffon'

Katan aina syksyisin pionien varsista ja syksyn lehdistä 

kasvustolle 'sateenvarjon', 

jonka suojassa aarteeni saavat nukkua talviunensa. 

Keväällä raottelen peittoa jättäen sen paikalleen

kesän ajaksi maan katteeksi. 

Pionien lehdet herättävät joidenkin mielestä 

varsin sotkuisen yleisvaikutelman, totta, 

mutta tavoitteenani on saada kasvustolle sellaista kasvupojaa kuin niillä on ollut luonnossa. 

Harrastan siis pioneillakin kateviljelyä ainakin toistaiseksi, 

meillä ei vielä ole kotiloita - onneksi. 

Kaikki pionini kasvavat rinteessä ja tykkäävät elämästään.

Toivotaan, että säätietojen lupaamaa talvikeliä ei tulisi!

Valkokiinanpioni (Paeonia lactiflora v. Trichocarpa)

Mukavaa loppuviikkoa 

ja pian alkavaa viikonloppua!