Iloinen perheuutinen!

Tarmo, lapsien isä

Meille on tänään syntynyt kaksi tipua! Kuvaan heidät myöhemmin, tytöt hautovat vielä sisaruksia! 

Pikkuiset vauvat äidin huomassa viime elokuussa.

Toinen on musta ja toinen harmaa...ajattelin nimiksi Vappu ja Mirja (siis anoppikin saman niminen, tuskin paheksuu).

Näistä pikkuisista yksi on jo äiti!

Vappuni on siis iloa täynnä!

Vappukukka

Meille Aamulehdessä luvattiin melkoista lumimyräkkää ja pahimmassa tapauksessa jopa 30 cm lunta! Onneksi ei tullut kuin vettä ja illalla räntää. Illalla oli niin kylmä.

Meillä kävi eilen kolme iloista nuorta työnsankaria...vappuhan on työn juhla. 

Ensin tuli hentoinen neitonen, nuohooja, kiipesi katolle ja siivosi leivinuunin ja saunan hormit ja siistiä jälkeä tuli, ei tarvittu suursiivoa käynnin jälkeen.

Iltapäivällä tuli ilmastointihormien puhdistaja, nuori mies puhuen niin oululaista ja selvisikin myöhemmin, että oli juuri muuttanut Oulusta tänne Tampereen seudulle.

Illalla puhelin pirahti, kummityttö oli lähistöllä työaisoissa ja lupasi poiketa. Jäinen tyttöressu oli ollut pihasuunnitelma-asioissa ulkosalla ja vaikka oli pukeutunut kuin naparetkeläinen, sormet olivat ihan kohmeiset!

Kyllä meillä suurten ikäluokkien viimeisilläkin on asiat aika hyvin, reippaita työtätekeviä nuoria on paljon ja oikeaa asennetta oman työn tekemiseen riittää, vaikka lehdissä jotkut joskus muuta väittävät. 

Hyvää jatkoa urallanne Teille kaikille nuoret ahkerat!

Aamulla ajattelin mennä kuvaamaan vappukukkia, ihania vappukukkia löytyy täältäkin!

Tässä vappukukkaehdokkaat:

Reippaat keltaiset torvinarsissit 'Carlton'

Sateen maahanpainama muttei lannistama rusokoiranhammas

Kaikesta kylmyydestä huolimatta kirpeään aamuun heräävä sinikämmen

Tuulta ja tuiskua uhmaavat neloset, varjoliljat...

...ja narsissit

Kalpean ja viluinen iiris, jonka juurella nyhjöttää perkaajalta unohtunut voikukan taimi

Puhtaanvalkoiset scillat, joita ei rajuilma ole lannistanut

Aamun yllättäjä, nuppuinen alppikärhö

Sateen maahanhakkaama sinivuokko

Toivotaan kuitenkin, että sää lämpenee ja saamme vappuna nauttia pihatyönjuhlasta!

Saimme isännän kanssa kummitytöltä ihanat vappukukat, molemmille omat!

Hauskaa Vappua! Pitäkää itsenne lämpimänä!

Aamulenkillä

Lähdin aamusta heti lenkille, taivas oli niin sininen ja kaunis.

Linnuilla oli kaunis konsertti menossa, kuusenlatvassa luritteli tipunen, en nähnyt mikä, kun silmälasit jätin kotiin.

Näyttää kyllä räkätiltä, mutta ääni oli jonkun toisen linnun, mustarastaan

Toivoin näkeväni tummakarvaisen ketun, jonka mies oli toistamiseen nähnyt iltalenkillä ollessaan samoilla paikoilla...näin vain mustan koiran. Olikohan se tumma kettu kuitenkin ollut tuo samainen koira?

Kotiin päästyäni tein aamukierroksen pihatanhuvilla.

Kohta kukat avautuvat!

Olen erityisesti mielistynyt pikkunarsisseihin:

Rip van Winkle

Jetfire

Jetfire

Narcissus Moschatus

Tetet, jotka alle kymmensenttisiä tappeja

 Kivisellä mäellä puuhamaan päässä on yksi kesän työmaani, siinä kasvaa kaikenlaista luvatonta. Hiljalleen siihen olen laitellut kukkivia pensaita ja sipulikukkia. Korean onnenpensaita laitoin kaksi, toinen koki ikävän kohtalon. Koska mäellä oli myös seljaa, niin reppuruiskumies tuli ja suihkutti rontuppia, ja sitten minulla oli vain yksi koreanonnenpensas, no niitä saa kaupasta lisää. Onnenpensas kai muistutti seljaa ja siksi se piti myrkyttää, samalla suihkautuksella menehtyi myös preeria-angervo ja melkein punalatva. Onneksi pääsin hätiin ja sovimmekin, että katsomme ruiskutettavat taimet tulevaisuudessa sitten yhdessä.

Pian nuput aukeavat

Törmällä olen saanut ilokseni viihtymään myös lapsuudenkukkani ja ihanuuden,  isohirvenjuuren.

 Sitten talon toiselle puolelle. Omenapuiden alla äidiltäni saamat kerrotut idänunikot ovat jo vahvassa kasvussa.

Eilinen päivä meni tämän kukkamaaneljänneksen rassaamiseen. Persian keltaruusussa on sitten vietävän tarttuvia piikkejä... Sieltä sitten hiljalleen nousevat pionit, maanpeiteruusut, iirikset ja liljat.

Keisarin pikarililjat ovat jo aikas kookkaita

Kirsikkapuiden alla kasvaa erilaisia narsisseja, nuppuja oli ihan mukava määrä, viime vuonna ei kukkia tullut kovinkaan paljoa.

Siellä kasvaa myös pari juhannuspionia (meillä sanotaan talonpoikaispioni). Pelastin ne heinikosta ennen talommen rakennusprojektin alkua. Sain niitä pelastettu kymmenkunta.

Juhannuspioni

Jalkavaimo nousemassa kylvystä, sekin kasvaa kirsikkapuun alla.

Ja sitten nämä kirput. Jaksan aina ihmetellä, miksi kaupassa kuolanpioni maksaa niin paljon. Meillä kuolanpioni siementää, jos vain ei huomaa leikkoa vanhoja kukintoja pois. Täytyykin keksiä näille pikkuisille uusi kasvupaikka...niitä on aika vietävän paljon.

Ja mamman kulta huomasi, että rapsuttaja on kierroksella...

Telkkarin säätiedoissa luvatiin ihan mahdotonta vappuilmaa, ja aamun paikallislehti toisti samaa kauheutta! Voimakas matalapaine tuo Pohjois-Pirkanmaalle, siis meille, lumisateita keskiviikon ja torstain välisenä yönä, jopa 30 cm lunta. Tämä on siis pahin skenaario, sanotaan. Toivottavasti se ei toteudu ja tuulet vievät lumipilvet Siperiaan tai jonnekin mahdollisimman kauas! Ihan kauheaahan se olisi, jos vappuna oltaisiin porukalla lumitöissä ja teekkariressukoita, joita kastetaan Tammerkoskeen teekkarikasteessa Vapunpäivänä, lumituiskulla vielä hellittäisiin. Tosin tuollainen luminen ilma saattaa hiukan Vapun juhlintaa hillitä ja terasseilla olisi tilaa!

Toivotaan kuitenkin auringonpaistetta kaikille!

Humalapojat

Jo syksyllä esikoinen kauttarantain tiedusteli intoani humalan kasvatukseen. Aihe oli vieras ja siksi kiinnosti, mitä hän ihan tarkasti ottaen tarkoittaa. Koska kyseessä on oluen (ei siis kaljan) valmistukseen varsin vihkiytynyt ihminen, sain perusteellisen selvityksen humalasta, kasvina.

Eri oluissa käytetään makuaineena eri humaloita ja nyt on siis tarkoitus testata näiden humaloiden menestyminen Kivipellossa. Neljä taimiressukkaa saapui Saksasta. Ohjeideni ja oheisvälineiden (purkit, multa, perliitti ja vermikuliitti) poika purkitti taimet, vahva kasvu taimilla alkoi. Taimet muuttivat lasitetulle parvekkeelle ja siitä viikon päästä Kivipeltoon. 

Eilen pojat laitettiin puuhamaan seinälle kasvamaan. Maa parannettiin kompostilla ja taimet katettiin hakkeella. Koska kyseessä on vakava hanke, taimien paikka mitattiin mittanauhalla ja mittatikulla, tuet laitetaan myöhemmin, niiden konstruointi on vielä hiukkasen kesken. Tuen konstruoinnissa ajatuksena on humalan käpyjen helppo kerääminen. Osallistun vain siis tämän kasvin kasvattamisen, en ole oluen enkä kaljan ystävä laisinkaan.

Saanen esitellä pojat:

Smaragd

Aroma

Bitter

 

 

Spalter Select

 Ja täältä taimet tilattiin:

 

Ja vielä yhteiskuva:

Edestä...

...ja sivusta.

Taimien valinnassa oli tärkeänä kriteerina käpyjen kypsyminen mahdollisimman varhain syksyllä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan poikien kasvua. Humalat sopinevat erinomaisesti maalaismaisemaan punamullatun rakennuksen seinustalle. Koitin selvittää erikoishumaloiden kasvatusta Suomessa aika laihoin tuloksin, mutta tuskin tässä mitään pioneereja silti ollaan.

Sain myös lyhyen oppimäärän tiedot oluen juonnista: oikeassa lämpötilassa ollut pullo avataan, kaadetaan varoen lasiin, tarkistetaan väri ja sameus, haistetaan ja arvioidaan tuoksu ja sitten varoen maistetaan ja arvioidaan maku. Ei juoda koskaan pullon suusta vaan dekantoiden lasiin, joka on niin ohut ettei se kestä tiskikonetta, joko jalallinen tai normaali olutlasi. Eri oluille on omat lasinsa, joissakin jopa siis kultareuna. Olutta siis ei juoda vaan maistellaan.

Lienee salatiedettä! Keskityn edelleen humalan kasvattamiseen, se riittää hyvin minulle!

Mukavaa alkavaa vappuviikkoa!

Fiilistelyä

Muistojen aamu, läheisellä kyläkoululla oli tänään partiotaitokilpailut. Kävimme katsomassa lähtötunnelmia ja ensimmäistä tehtävää. Omat partiolaiseni ovat jo maailmalla, hyvin ovat elämässä pärjänneet, liekö tällä harrastuksella oma osuutensa. 40 joukkuetta lähti kisailemaan innoissaan, tuli aika hyvä mieli heidän intoaan seuratessa.

Päivällä teimme retken Pinsiön taimitarhalle, muutama herkku muutti meille, siitä myöhemmin!

Illan fiilistelykuvia:

Sulo kuuntelee ihanaa linnunlaulua lämpimällä myllynkivellä, ilma niin leppoisa.

Risusydän on toivottanut kaikki vieraat tervetulleiksi! Kiitos Marja!

Esikot,

valkoiset scillat,

siniset scillat ja pionin versot.

Keltakoiranhammas kukkii pian.

Isomummulla oli pitkin pihaa paljon scilloja ja posliinihyasintteja, nyt näyttää että ne ovat alkaneet levitä myös meidän puutarhaan, ihana asia!

Narsissit availevat nuppujaan.

Rusokoiranhammas käy levolle.

Omenapuiden alle olen yrittänyt rakentaa lehtoa kukkineen. Scillat kukkivat jo, tumma jouluruusu antaa omaa kontrastiaan värimaailmaan, narsissit avautuvat heti seuraavana lämpimänä päivänä.

Keltavuokotkin availevat nuppujaan.

Etupihan maanpeiteruusuille vuosia sitten haravoin katetta metsänpohjasta, metsä antoi lahjaksi sinivuokkoja, valkovuokkoja ja ketunleipiä kukkapenkkiin. Pian ne aloittavat kukintansa yhdessä pikarililjojen kanssa, sinivuokot kukkivat jo, valkovuokot ovat nupulla ja ketunleivät nukkuvat vielä mullan alla.

Levollista lauantaita!