Olisihan tämäkin taas pitänyt arvata

...säätieto lupaa mitä vain ja kurjet lensivät suurina auroina kuntamme yli, eilen lensi yli 16 000 kurkea, mitä se siis tarkoittaa...emännälle vipinää tietty!

Viime yönä, kuten arvata saattaa, pakkaspoika teki tekosiaan, ei yöllä vaan aamulla, aamun sarastaessa, nipisti sillain mukavasti ja tosi ärsyttävästi. Nurmi oli kuurassa, no auton laseja ei raaputella vielä tarvinnut, onneksi! 

No töppösiin tuli vipinää ja se ei ollut ihan ainoa, joka Kivipellon emännän tassuihin sai vipinää...

Myyrät, pah. Kurpistoja kerätessäni mokoma tuli tiirailemaan emännän puuhia. Katsoimme toisiamme silmästä silmään, kuin viholliset konsanaan!

Tässä kasvoi porkkanoita.

Ja kurpitsaakin oli maistettu, jopa mutusteltu.

 Huusin Nöpöä apuun, no masu oli täynnä, rapsutuksia kaipasi enemmän ja myyrä meni menojaan, toistaiseksi!

Nyt kurpitsat, loput porkkanat ja punajuuret ovat nostettu.

Kanojen kesäkurpitsat ja perheen talvisquashit.

Emännän eväät

Aika ihania!

Voi porkkanaressukoita!

 Myyrä otti osansa, suhteettoman suuren vielä, valitettavasti! Ajelin vielä mehulingolla viimeiset rypäleet mehuksi, tänä vuonna Zilgan rypäleet olivat uskomattoman makeita, ihania, ja niitä nautiskelimme!

Aurinko laski, kasvariin laitoin lämpökynttilät yöksi, tuskin kuitenkaan hallaa tulee. Taivas verhoutui pilveen! 

Illan hommat tuli tehtyä!

Kuusikaupoilla

Tykkään kuusista ja arboretumini kaipasi ensin surukuusta ja sitten käärmekuusta. Molempien kasvutapa kiehtoo! Tein pitkällisiä etsintöjä ja hartaasti. Surukuusen taimen löysin Vuorelan puutarhasta, mutta auto oli niin täynnä taimia, että kuusi piti jättää sinne. Että vaivasi! Onneksi blogiystävä Marja auttoi vaivasta ja toi kuusen kesällä pidettyyn ja kivaan bloggaritapaamiseen! Jo helpotti hetkeksi.

Käärmekuusi, voi käärmekuusi, että osasit myös vaivata! Pähkin ja hain koko Suomenmaan taimiluettelot, kunnes jälleen Marja tuli apuun, kaunis kiitos! Suomenmaassa taitaa olla vain yksi taimisto, joka kasvattaa käärmekuusia vähän. 

Soitin Sundbergin taimistolle ja sovin tulostani. Jännittävä päivä oli eilen. Huristelin Lohjalle, eksyinkin, vaikka kartta oli hyvä, navigaattoria minulla ei ole. Soitin taimistolle ja sain ajo-ohjeet. Kauniissa maalaismaisemassa tammikujan päässä taimisto siis oli. Minulla oli kamerat kotona, että harmitti!  Taimisto oli erittäin siisti, selkeä ja hyvin hoidettu. Aikaa vierähti, kun kiertelimme katsomassa kaikki havujen taimet, päätuotantosuunta heillä on hedelmäpuut ja lehtipuut, havuja vain siis kokeilumielessä, onnekseni kuitenkin!

Kolmetoista kuusta lähti mukaani, kaksitoista itselle ja yksi kummitytölle.

Kääpiöserbiankuusi 'Nana'

Surukuusi

Picea omorica 'Pendula' nuokkuva serbian kuusi

Luutakuusi 'Ukko'

Purppurakuusi

Käärmekuusi

Lisäksi vielä ostin kaksi kultakuusta, mutta taimiston pyynnöstä en kuvaa niistä blogiin vielä laita. Elokuun kuumuus oli tehnyt poikkeuksellisesti kerkkiin palovammat, joten laitan kultakuusesta sitten keväällä kuvan!

Nyt minulla on monta uutta kuusta ja kuusi käärmekuusta, melkein siis pienen metsän verran. Voi että olen onnellinen!

Kotimatkan hymyilin! Että voikin ihmislapsen mieli tulla iloiseksi vaikka kuusistakin! Seuraavat puuhankinnat siirrän kevääseen, listaa niistäkin on jo kertynyt!

Iloista alkavaa viikkoa kaikille!

Syksy on täynnä...

Lämpöä, voimakkaita värejä ja ruskaa ennen kuin viima ja kylmyys huurtavat puutarhan ja luonnon...

Koivuangervon alkava ruska.

Punainen punatammi-vauva.

Purppuraan taipuva otatammi.

Kukkamaa keltaisessa ruskassa.

Voimaa, jota se on kesän aikana antanut kasveille kasvaakseen ja kukkiakseen - ilahduttaakseen...

Kesälomalainen, marraskuun kaktus alkamassa kukintaansa.

Voimakkasti kasvanut villipelakuu.

Hintansa väärti, siemenestä kasvaneet munankuoripelakuut.

Kukkiva kärhö, jonka nimilapun tuuli vei!

Rauhanruusu sadepisaroiden, kuin kyynelten peittämä.

Ihanuusruusu, viimeinen kukka tänä vuonna.

Vahvasti kasvanut 'Arabella' -kärhö.

Odotusta, uudesta kasvukaudesta! 

Tuhansia sormustinkukan taimia!

Kukkasipuleita, jotka viimein saapuivat!

Ja vielä lisää...

Uusi pioni, terveiset Saaripalstan Sailalle! Lady Alexandra Duff

Hyvää oloa!

Ystävältä saatu maatiaisluumun taimi antaa satoa.

 

Kohta ystävät on aika asettua talviunille, herätä kevätauringon ensi säteisiin ja aloittaa uuden kasvukauden suunnittelu, siemenpussien helistely ja kasvatus. Niin vain se vuosi  aina vierähtää. Syli on täynnä hyvää oloa ja kauneutta, satoa pakkasessa, kellarissa ja kuivattuna. Hyvä mieli!

Mutta aika ei ole vielä, harava odotaa innokkaasti ottajaansa, ja talikko, ehkä kasvihuonekin tyhjentäjäänsä ja pesuria...eipäs vielä haaveilla, aurinkoisia päiviä on vielä jäljellä  ja taimialessa herkkuja! Auton nokka suuntaa aamulla Lohjaa kohden...siitä myöhemmin!

Parsan timantit

Mukavaa viikonloppua!

Säätiedotus: kurjet auroissa

En luota telkkarin enkä paikallislehden säätietoon syksyllä ainakaan. Paras säätieto on kurjet. Kun kurjet kerääntyvät auroihin, on paras alkaa laittamaan suojaan kaikkein herkimmät kukat, kohta ilma viilenee, luvataan sitten ihan mitä vain!

Tänään näin siis kurkiaurat! Nyt ei kannata viivytellä!

Kesälomaa ulkona viettäneet kukat siirsin illalla hikihatussa sisään. Jotkut saivat uutta multaa ja melkein kaikki suihkun! 

Ruotsin tuliainen, villipelakuu

Tulppaanipelakuu

Pelakuu 'Hanna-tyttönen'

'Marjan lahja'

Mårbacka 'Prins Filip' vanha pelakuuni.

Laakeri

Pelakuu 'Els'

Joulutähti 'Armas' ja marraskuun kaktus

Pelakuu 'First Yellow'

Virallinen valvoja

Edessä 'Mårbacka', valvoja pesupuuhissa!

Kello 20 ja aurinko jo laskenut!

Ilta pimenee aika nopeaan, pihavalojen loisteessa siivosin viimeiset pelakuuni ja muut sisälle vietävät kaunottaret. Tilanpuutteen vuoksi siemenestä kasvatettuja pelakuita en talveta, keväällä sitten taas kylvän uudet siemenet. Sellaista vain elämä ja vuoden kulku on!

Pian on tarhurin aika asettua talviunille haaveilemaan!

Siemenestä kasvatettu munankuoripelakuu