Näytetään tekstit, joissa on tunniste pionien kukkajuhlat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pionien kukkajuhlat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 13. kesäkuuta 2026

Iiriksiä ja ihania pioneita

 Arki on jälleen ollut toimeliasta. Luetteloa puuhista en aikonut tehdä, ainoastaan huomisesta iloisesta asiasta eli saimme mökkiremontin lähes valmiiksi nuorimmaisen lapsenlapsen ristiäisiä varten, jotka vietämme mökillä. Lasikaiteet saapuvat vasta kuukauden päästä ja kaiteiden virkaa toimittavat iloisen kirjava valikoima kuormaliinoja - ei mikään kaunistus, mutta toimii ja tietenkin me aikuiset seuraamme pikku-ukkeleita, ettei kukaan heistä joudu vaaraan puuttuvan oikean kaiteen vuoksi. Sain myös valmiiksi pienen korjauksen kastemekkoon, joka on noin 70 vuotta vanha eli ensimmäinen mekossa kastettu on ollut mieheni.


Mutta ne muut aarteet perheen lisäksi...

Pionien kukinta on ollut käynnissä jo hyvän tovin alkaen paeonia japonicasta. Pioneista tulen tekemään myöhemmin postauksen, kunhan kukinta etenee, mutta nyt haluan kertoa paeonia lactiflorasta. Hankintavuotta en muista...aikaa sitä kyllä on. Taimen olen ostanut siis Pionien kodista. Taimi on ollut kallis, sen muistan, kasvusto on lähtöisin siemenerästä, joka heille on toimitettu Kiinasta ja taimeni verrokkikasvi kasvaa siis siellä ja taimeni tunnistus saatu heiltä. Pionin kukka on siis pieni, noin 5-7 cm läpimitaltaan. Kukkavanaan tulee useita, lähes 7-8 avautuvaa nuppua. Kukka on avautuessaan hennon vaaleanpunainen muuttuen valkoiseksi. Yhden pioniasiantuntijan mukaan kaunotar kuuluu pionien aateliin.





Yksi suuri aarteeni on paratiisililja (Paradisea liliastrum). Yritin sitä useamman kerran kasvattaa siemenestä onnistumatta. Löysin siis taimen tai oikeastaan kaksikin ja nyt näyttää siltä, että kasvi viihtyy meillä.

Suuri ilonaiheeni oli myös paeonia delavayi. Se kesti hankalan viime talven Rytörinteessä ja nyt siitä on tämä väritykseltään kaunis ja mielenkiintoinen kukka ja muutama nuppu vielä. 



Pionien kukkajuhla on siis alkanut, samoin iiristen kukkajuhla! Jotenkin Kivipeltoon iiriksiä on kertynyt joitakin. Erityisesti pidän komeista parrakkaista iiriksistä, mutta valikoimaani kuuluu muitakin hyvin kauniita yksilöitä. Alla kuvia jo avautuneista.

Immorality

June Rose

Siniperho

Arvilan sinivalkoinen

Fruit coctail

Wabash

Taatan kurjenmiekka

Paprikash-iiriksestä kolme kuvaa, iiris on todella upea!






Vanha perintönä saatu siperiankurjenmiekka.

Iris sibirica 'Jerry Murphy'

Iris missouriensis

Nimetön vaaleankeltainen, ehkä Florentina.

Hiisi

Huomisten juhlien jälkeen lähden pohjoiseen rakkaan pappani haudan hoitamaan ja sen jälkeen pääsen raivaamaan hiukan villiintynyttä puutarhaani.


Red Charm

Kaunista kukintaa riittää ja vaikka tänne blogistaan en ole ehtinyt, iltaisin olen kameran kanssa kiertänyt pihalla keräten kuvia kukista talvea varten.

Oikein ihanaa viikonloppua sinulle!

💚

maanantai 2. kesäkuuta 2025

Kesäkuun alku puutarhassa

 Toukokuu meni ohitse niin reippaalla vauhdilla ja nyt eletään jo kesäkuuta. Säät ovat pysytelleet melko viileinä. Lauantaina olin lakkiaisissa, harvemmin alkavan kesän juhliin sonnustaudun toppatakki päällä, nyt näin kävi! 

Olen suunnattoman iloinen sateista. Olen hyvin allerginen ja hiukan pelkäsin siitepölykautta ja nyt poskiontelot ovat täynnä sitä...juuri sitä ja se sitten valuu nieluun. Minulla on krooninen poskiontelotulehdus, poskiontelot on leikattu useaan kertaan ja tämä aika vuodesta on aika haasteellista eli nyt niistetään!

Mutta valitukset sikseen ja puutarhaan. Olimme viime yön ensi kertaa mökillä. Remontti etenee ja siitä olen iloinen, isäntä on ahkera ja taitava mihin sitten ryhtyykin. Mökillä kukkii viimeinen ihana narsissi, hyvin vanha, lajike on tuntematon, mutta kaunis, kerrattu ja tuoksu varmasti ihana - itse en nyt haista oikein yhtään mitään. Kukkasipulit sain siis puutarhaystävältäni ja se on kaunis muisto hänen äidistään.

Jo nuppukin on hyvin kaunis!

Kotona on alkamassa pionien kukkajuhla. Juhlaan toki osallistuu muutkin pihan kukkijat, myös iiristen kukkajuhla on alkamassa. 

Luonnonlajipioneista paeonia japonica kukki jo hyvin aikaisin, nyt muut pionit jatkavat. Lasihuoneen  kulmapenkissä on jo hyvän ajan kukkinut paeonia mlokosewitschii ja sen vieressä kukintaa aloittaa paeonia wittmanniana. Kuvan keskellä alalaidassa on yksi nuppu, se kuuluu paeonia obovatalle. Penkissä on luvassa paljon kukintaa myöhemmin, myös juhannuspionit (paeonia humilis flore plena). 





Sade sulki paeonia wittmanianan kukan.

Pionipenkissä on muutama luonnonlaji kukassa jo. Kuolanpioni (paeonia anomala) kukkii penkin alalaidalla, toinen yläreunalla vielä nuputtelee. Myös ruusupioni on jo kukassa ja kukan sävy siis vaihtelee kukan iän mukaan. 

Paeonia veitchii

Paeonia anomala

Pionien kukintaa on luvassa, nuppuja on aika paljon. Pionien keskellä kasvaa myös liljoja, iiriksiä, digitaliksia, kärhöjä ja vähän kaikkea muuta. Olen yrittänyt luoda cottage garden -tyyppisen jatkuvakukintaisen kukkapenkin. Sipulikukkien versot ovat jääneet pionien versojen suojiin, muutama tulppaani ja narsissi on vielä kukassa.


Iirikset siis alkavat kukkimaan myös ja ensimmäisenä matala ilmeisimmin iris pumila -ryhmään kuuluva sinikukkainen parrakas iiris. Kasvin olen saanut ystävältäni, jonka äiti toi sen Kaukolasta lähtiessään evakkomatkalle eli kyseessä on vanha, hyvin säilytettävä kasvi. 


Viimeinen fritillaria aloittaa pian kukintansa myös omenapuulehdossa. Siellä jo muutama saniainenkin jo herää availlen lonkeroisia lehtiään.

Fritillasia camtschatcensis

Hirvenkielisaniainen (Asplenium scolopendrium, syn. Phyllitis scolopendrium))

Pieni piipahdus koivupenkissä, se rytö, josta toivoin ottaneeni selkävoiton. Nyt siellä on kasvit paikoillaan eli sekalainen seurakunta päivänliljoja (hemerocallis), joiden toivon siellä viihtyvän, Ja yllätys oli suuri, pohjustin mielestäni hyvin hakealueen, silti sieltä nousee parsan verso. Koivun alla ei ole koskaan aikaisemmin parsaa kasvanut, nyt siis kasvaa ja saa kasvaa, jos noin kovasti haluaa!



Yksi kuva ihanista kuusistani! Surukuusi (picea abies f. pendula) on kasvanut kovin suureksi. Sen kaverina on käärmekuusia (picea abies f. virgata) - kerkät kauniin vihreät. Rungot vain on pakko peittää, kauriit jo yrittivät tappaa surukuuseni, onneksi ehdin hätiin, yhden komean käärmekuusen ne jo puskivat kuoliaaksi merkatessaan reviiriä. Arboretumin kaikkien puiden rungot on suojattu, verkot jo otin pois.


Kunhan hiukan toivun, varmaan jo huomenna, laitan tomaatit muovihuoneeseen ja daalian juurakot maahan, kaalit jo laitoin. Pyhästi päätin, että hiukan tarkennan siemenmäärää esikasvattaessani kaaleja ja pyrin varomaan 'varon vuoksi' kylvöjä, nyt kaaleja on aika paljon ja taimista tuli todella komeita. 

Minulla on muutama hiukan erilainen tomaatti, joiden siemenet sain puutarhaystävältäni eli 'Red Stick' ja 'Yellow Stick', eli niistä kuulette varmasti lisää myöhemmin, alakuvassa nuo hauskan näköiset korkeat taimet.




Oikein ihanaa alkanutta kesäkuuta Sinulle!

💚

tiistai 28. toukokuuta 2024

Juhlat ovat alkaneet

 Minulle on aina suuri asia, kun pionien kukkajuhlat alkavat! 

Luonnonlajit aloittavat kukkajuhlat.

Meillä kukkajuhlat odotetusti aloitti hyvin aikainen paeonia japonica, neidonpioni kahdella kukalla.


P.japonicaa seurasi paeonia mlokosewitschii eli kaukasianpioni. Melkein samaan aikaan aloitti kukintansa myös silkkipioni paeonia Wittmanniana, he asuvat meillä vierekkäin. Heidän kanssaan samassa ryhmässä on myös paeonia obovata, se ei kuki tänä kesänä lainkaan. Minulla on p.obovatasta valkokukkainen ihanuus. Ostin juuri Vakka-Taimessa käydessäni toisen p.obovatan siementaimen, sen väri on siis vielä avoin - odotellaan taimen kasvua.


 


 

p.mlokosewitschii kaukasianpioni



silkkipioni, p.Wittmanniana

 

Ruusupioni, paeonia veitchii, ihana vaaleanpunainen, ruohovartinen. Kukka muuttuu vanhetessaan hieman vaaleammaksi.

 


Kuolanpioni, paeonia anomala, meillä vahvasti leviävä pioni. Meiltä muutti pois kolme isoa juurakkoa ja pyrin olemaan tarkka, että leikkaan kukkapohjat ajoissa pois ennen siementen kypsymistä, jotta kasvi ei kovin leviäisi - aina siementaimia kuitenkin löytyy vaikka mistä! Tykkään silti tästäkin pionista hyvin paljon, se vain vaatii hieman enemmän 'tarkkailua'.


 

Luonnonlajit ovat mieleeni kovastikin ja niitä hiljalleen meille olen etsinytkin, muutama niitä on vielä lisää, mutta ensikukintaa en vielä ole saanutkaan.

Aikaisten luonnonlajien jälkeen kukintansa aloittaa hybridi 'Red Charm'. Sen varret ovat kuin raparperilla - kuten jo edesmennyt pionivaari Matti Uusi-Honko kuvaili ja nuput kuin golfpallot! 'Red Charm' valittiin viime kesänä Suomen kauneimmaksi pioniksi - kukka on kyllä sen arvoinen, ei juurikaan tuoksu ja maljakkokestävyys erinomainen. Kuva kukkivasta kaunottaresta tulee myöhemmin.


 Ja nyt sitten vähän muutakin asiaa! 

Keltainen on luikerrellut elämääni eli siedätyshoito on tehonnut pikkuhiljaa, pienet keltaiset kaunottaret ovat kietoneet minut kukkanuppujensa ympärille! Ja mikä merkittävää - älkää nyt naurako minulle - olen kasvattanut vähän kaikenlaista, mutta kolme kasvia ei vain suostu meillä kasvamaan: sormustinkukka, tulikukka ja siperianunikko. Mutta sormustinkukan kanssa olen jotenkin onnistunut, tulikukan kanssa kaksi vuotta lahjaksi saadun taimen kanssa (itse en ole sitä saanut koskaan taimetettua) ja nyt sain siperianunikon kasvamaan mökillä! Olen niin iloinen siitä! 

Mutta nyt nämä luikertelevat keltaiset:

Metsäunikko, hylomecon japonicum


Lapinorvokki - viola biflora

Lapinorvokkia olen pari kertaa yrittänyt kasvattaa ja nyt onnistuin ja sitä vaalin! Rakkaus Lapin kasveihin syntyi jo lapsuudessa siellä viettäessäni paljon aikaa rakkaan pappani kanssa Kemijärvellä. Kullerot, tenonajuruoho, erityisesti pulskaneilikka, ritarinkannukset, jotka jo silloin noin 60 vuotta sitten olivat paikoittain karkulaisina puutarhoista...

Siperianunikko (papaver croceum)

Siperianunikko kuuluu lapsuuden rakkauskukkiini! Samaan ryhnään kuuluvat runoilijanarsissit, vaaleanpunaiset pionit (ehkä Sarah Bernhardt), leijonankidat, tuoksuherneet, sireenit, sarviorvokit, lummekukkaiset daaliat (joriinit)...

...vielä kaksi ihanuutta...

Hietaleimu, pflox bifida, kuivan paikan ihana kasvi

En ole erityisesti sammalleimujen ystävä, mutta Särkän puutarhan Jari Särkkä antoi tämän kasvin minulle 'testiin', ostin myöhemmin sitten toisen. Kasvin alkuperä juontaa Jarin äidin puutarhaan. Hietaleimu kestää kuivuutta ja köyhää maata, luonnonlaji Amerikan keskilännestä. Pörriäiskasvi.

Toukoheidinkukka, Cortusa matthioli f. alba, suloinen

Tämä ei ole maksettu mainos, mutta tämäkin ihanuus - toukoheidinkukka - on Särkältä. toinen puutarha tietenkin Vakka-Taimen lisäksi on Tommolan tila, näistä löytyy aarteita!

...ja vielä yksi juttu...muovihuoneessa on uusi muovi! Siitä olen niin iloinen. Muovikate on hieman vahvempaa kuin aikaisemmin. Viiniköynnökset on leikattu (pitäisi leikata syksyllä, mutta talvi kuritti niitäkin, ja pakko oli siis tämä kevätleikkaus).


No jopas tulikin taas paljon asiaa...nyt hommiin!

Mukavaa viikon jatkoa sinulle!

💚