Huokaus

Viikko melkein vierähti, tänne blogistaniaan en ehtinyt ja illalla voimat olivat niin lopussa, että sängyn kutsu oli voittamaton. Olen ollut taistelemassa, raivolla ja hyvin aseistettuna! Vastustajaani ei sovi aliarvioida, sen nimi on valvatti,  joka kavalasti aikoo valloittaa kasvimaani. Kehossani on paljon lihaksia, joiden olemassa oloa en muistanutkaan, metsäkompostiin olen kantanut ämpäreittäin tämän kavalan vastustajan palasia, aseenani oli ihana pistolapioni....mutta palaan aiheeseen myöhemmin, pakko oli mennä lehtopuutarhaan huokailemaan.

Kukkivat omenapuut seininä ja kattona korkealla alppikärhöt, niin ihanaa, hiukan hämärää ja tunnelmallista! Olen vuosia sitten laittanut  lähes kaikkien vanhojen omenapuidemme juurelle kasvamaan alppikärhöjä, nyt ne tavoittelevat puiden latvuksia. 

Nuorin tulokas, hyvin kerrottukukkainen tarha-alppikärhö 'Albina Plena' kiipeää voimalla ylöspäin. Kaverina sillä on vaaleanpunainen 'Piilu', joka vasta venyttelee versojaan kiivetäkseen taivasta kohden.

Olin aivan varman, että olin menettänyt talvelle tikankonttini. Perjantaina soittelin tyttärelle, istuskelin keittiön rahilla, kunnes katseeni terästyi herkkupenkin suuntaan, mitä ihmettä! Toivottavasti ilonkiljahdus ei halkaissut tyttären tärykalvoa!!

Herkkupenkin vieressä kuolanpioni on aloittanut kukinnan, paksut pumpulanuput on myös 'Red Charm' -pionissa, se onkin seuraava kukkija. Pionien talviunet olivatkin kauniit vahvan heinäpeiton alla ja menetyksiä ei tullut.

Osa pionipenkkiä. Maailman rumin kukkamaan reunanauha nousee aina talven aikana ylös, on aika laittaa se taas paikalleen

Palataan vielä lehtopuutarhaan...

Luntako maassa...

Hassut tupsut ovat kasvaneet vartta, varjoliljat aloittavat pian kukintansa.

Sydämellistä.

Valkoinen sinikämmen lopettelee tältä keväältä upeaa kukintaansa.

Tummapikarililja, fritillaria camtschatcensis, kukkii.

 Elämme touhukkaita aikoja! Jätetään kuitenkin hetki aikaa nautiskelulle ja huokailulle!

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Messuilla

Olen aika nirso puutarhamessuilija...odotan että puutarhamessuilla on puutarha-asioita: taimia, lisää taimia, puita, kasvi-ihanuuksia, ruukkuja, innokkuutta, grillatun makkaran tuoksua! No näitä kaikkia löytyi Uudenkaupungin puutarhamessuilta eilen! Kannatti taas tehdä päiväretki! Sää oli suosiollinen. Kotoa sydänmailta lähtiessä oli jopa lämmintä, mutta ison veden rantaan päästyämme ilma oli raikas, viileä, mutta ei haitannut, olimme toki varautuneet viime vuodesta oppineena.

Pitkä kuvakertomus näkemästämme ja kokemastamme, kotimatkalta vielä tulossa toinen postaus! Olemme yhdessä tyttären kanssa kuvanneet postauksen kuvat.

Tämä oli meitä vastaanottamassa. Ihania nuo astiat kerrassaan, lapsuuden muistoja tuovia!

Tuunattu polkupyörä.

Lisää ihania astioita.

Mikähän vempain tuo mahtaa olla?

Pokasahan vierellä rautapadoissa mehitähdet kuin kotonaan!

Ja sitten taimia, taimia ja lisää taimia! Oli tosi paljon taimien myyjiä, osa varmaankin kotipihastaankin jakotaimia ottaneita ja lisäksi siemenestä taimettaneita, myyjiä oli monta. Oli taimipöytiä ja perävaunuja taimia pullollaan. Olen vain niin arka ostamaan muilta kuin luotettavilta taimituottajilta taimia, pelkään niin etanoita ja kotiloita, jotka eivät vielä Kivipeltoa ole saavuttaneet.

Toki paikalla oli taimistojakin, joihin kyllä vielä luotan! Kukkia oli ihan valtava määrä myynnissä, samoin vihannesten ja yrttien taimia.

Kaikenlaista mukavaa oli tarjolla...

Tarhureille hellehattuja.

Pikkutaimia ja luutia.

 Lintujen kylpyaltaita. Näihin ihastuin, niitä voi tilata täältä.

 Ja sitten lisää...

Sitten taimiherkut! Vakka-Taimen aarteiden osastolta lähti mukaa kaksi kassillista taimia! Tosi herkkuja! Ihanuuksia! Osastolla tapasin yllättäen myös Saaripalstan Sailan! Olipa kiva tavata!!

Maariankämmekkä, muutti meille.

Tämäkin muutti meille!

Ja sitten eläinosastolle! Pieniä ihanuuksia! Suuresta sonnista ei tullut kuitenkaan kuvaa, se oli tosiaan iso!!

Ihana minipossu.

 

Nautin, nukun, nautin, nukun...kaveri vieressä toimii samoin!

Hienot villahousut!

Messuilla oli varmaan jokaiselle jotakin, niin talopaketeista aina polkypyöriin ja kanootteihin, taimia unohtamatta ja väkeä riitti! Ruokapaikkoja oli tarjolla: salaattia, burgereita, pyttipannua, makkaraa, oluttelttaa ei ollutkaan.

Oli niin mukava lauantaipäivän messuilureissu.

Uudestakaupungista huristelimme Raumaa ja Vuorelan puutarhaa kohden. Puutarha on käymisen arvoinen paikka, siisti, taimet erittäin hyvin hoidettuja ja palvelu pelaa! Taimisto hinnat ovat hyvin edulliset verrattuna meidän alueen taimien hintoihin! 

Päivän kohokohta, taimistolla tapasin ystäväni Marjan, oli niin kiva nähdä pitkästä aikaa! Suunnittelimme yhdessä ensi kuun bloggaritapaamista! Voi että, odotan tuota tapaamista niin paljon! 

Olipa ihana lauantai! Mukavat messut, mukavia tapaamisia, mukavaa tyttären kanssa seikkailla, peräkontti täynnä kukkia ja yrttejä, voiko tarhuri enempää toivoa!

Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!

Ei pelkkiä kukkia

Luonto herää voimalla, sade teki hyvää! Kaikkia siitepölyjä sade ei huuhdellut pois kuitenkaan, joten allergisten tukala olo jatkuu edelleen. Pian alkavat kuuset ja männyt kukkimaan. Meidän mäellä on paljon suuria havupuita, joten odotettavissa on jälleen keltasiedätystä, kohta saisi talon pestä ulkoa, kuisti, terassi, parveke, seinät...joka paikka on vahvan keltaisen siitepölyn peitossa. Onhan siitepöly tärkeääkin kasvien elämän jatkumisen kannalta, en siis valita.

Keltaiseen kun päästiin niin tässä pari ihanaa keltaista...polvistuin tuoksuttelemaan metsätulppaania, tuoksu yllätti! Jos saatte tilaisuuden haistaa tätä ihanaa kukkaa, tehkää se, kannattaa! Tuoksu on aika voimakas, mutta hyvä!

Kukka avautumassa, terälehdissä kauniit vihreät raidat.

Lisää keltaista...hiukan punaista.

Nyt sitten puihin! Olen saanut joskus vanhaa, tosi vanhaa kantaa olevan kirsikan ja luumun taimet, kirsikkaa en ole päässyt vielä maistamaan, luumua kylläkin. Maku oli erinomainen, mehukas ja kivi lähti helpolla, Hedelmä oli vaalea tummin pistein, lajike tuntematon maatiainen, luulen. Luumulla on varsin houkuttelevat heteet!

Kirsikka

Luumu

Aikainen omenapuukin on jo kukassa, se on anopin istuttama ja nimi haihtunut maailman tuulissa. Hedelmät siis hyvin aikaisia, mehukkaita ja tulevat kuultaviksi kypsyessään, kuten Sävstaholmassa, sitten ne halkeavat ja pahenevat nopeasti, olisiko lajiehdotuksia?

Päärynä 'Jukka' on nupulla, silläkin on erinomaiset hedelmät, kasvaessaan hankalahko, tekee hyvin 

teräviä oksakulmia, jotka tuennasta huolimatta helposti repeävät. Mehukas päärynän maku!

Kurkataan kasvimaalle! Potagerin haluaisin tästä maasta, aloittelen siis tekemällä kunnolliset käytävät ja nostamalla penkkien korkeutta, lavakaulukset tulevat joskus toivottavasti. Osa on jo kylvetty, osan käännän vielä uudelleen, jotta saan hankalat valvatit - nuo kivikautiset aarteet - mahdollisimman nuukasti pois maasta. 

Ja sitten oikeisiin puihin! Ihanat kerkät!

Purppurakuusi

Kultakuusi

Metsäkuusi kuusiaidasta kuvattuna.

Ja koivut...

Paperikoivu

Kivikoivu, kasvuunlähtö ollut verkkaista, mutta perässä tulee.

Tammissa on vielä silmut, joten niitä kuvaillaan myöhemmin. Hyvin ne kuitenkin talven kestivät, hiukan pupu niitä verotti, onneksi otatammi säilyi koskemattomana!

Sitten muhkuralepän pieni taimi, varressa on jo hyvät muhkurat. Taimen ostin (saa hymyillä) Tukholmasta kotimaiselta taimituottajalta, Blomqvistin taimistolta, lähdin siis merta edemmäs kalaan, rahtasin kotimaisen taimen rapakon yli takaisin Suomeen, mutta taimi oli saatava ja nyt se kasvaa hyvin!

Taivas on sininen ja tuomi kukkii, ilmassa huumaava tuoksu, tuomen ja narsissien, myös metsätulppaanin! Nyt on niin ihanaa aikaa!

Nyt pannaan pillit pussiin, kameran akku lataukseen, jotta aamulla heti päästään tyttären kanssa messureissulle Uuteenkaupunkiin! Jos blogiystäväni olet huomenna messuilla ja emme ole tavanneet, minut tunnistaa punaisista hiuksista ja huikean kokoisesta mustelmasta leukaperässä - olin eilen hammasleikkauksessa ja hiljalleen tumma sinisyys laskeutuu iholle.

Kaikille haluan toivottaa mitä ihaninta viikonloppua, katsellaan ja kuunnellaan kevättä!