Kevät etenee...

 ...pelottavalla vauhdilla. Toisaalta on ihanaa, mutta vaikka en ole pessimismiin taipuvainen, takatalven mahdollisuus hiukan hirvittää. Viime vuonna oli melkoinen kokemus takatalvesta ja aikaisin nousseet fritillariat joutuivatkin jumppaamaan pakkasen tahdissa - osa säilyi ja osa menetti kukinnan. Toisintoa tälle keväälle en toivoisi.

Mutta tähän päivään. Puuhommat on aloitettu ja sain ensimmäisen häkin pinottua. Kaikki puut on metsästä tuotu lanssille ja isäntä ne sitten pilkkoo ja minä laitan häkkeihin. Häkkiin mahtuu noin 2,5 pinokuutiota (jos ymmärsin oikein isännän selvitystä). Näitä häkkejä teemme tänä vuonna noin kahdeksan. Meillä on parin vuoden puut kuivana puuvarastossa. Meillä tehdään puut tuulikaadoista, harvennusrangoista ja kirjanpainajan tuhoamista puista.

Kasvihuoneessa aloitin rullailun jälleen. Viikonloppuna ajattelin kylvää kesäkukkia ja kohta kaalit ja sipulit. 

Harvemmin laitan pelargonioita veteen juurtumaan, mutta joskus teen niin. Tänään purkitin kaksi pelargoniaa - upean vaaleanpunaisen kerrannaiskukkaisen 'Swanland Pink' pelargonin ja perinnepelargonin 'Sotaleski'. Niiden kaverina keittiön pöydällä on perinnepelargoni 'Korton Hilda' ja pistokkaina ostamani pystykasvuinen verenpisara (fucsia) 'Paula Jane'. Latvoin sen pistokkaat heti ja jo viikossa uutta kasvua on tullut todella paljon! 

'Swanland Pink'

Saan varmaan kohta palautetta, kun keittiönpöytä alkaa täyttymään taimipurkeista.

Yllättävän nopeasti uutta kasvua tuli latvottuihin verenpisaroihin (Fucsia)!

Lehtikaktuksilla (Schlumbergera) kukinta on nyt valtavaa jostain syystä. Toki niitä lannoitan normaalisti, mutta silti ihmettelen, tekisikö tämä lisääntynyt valo niille kukintaintoa, enpä osaa sanoa. Lehtikaktukset tai marraskuunkaktukset ovat sitkeitä. Alla oleva valkoinen tuli meille anoppilasta, kun talo siellä hiljeni. Kasvi oli kuukausia oman onnensa nojassa kastelematta ja kuolemaan tuomittu. Ajattelin silti yrittää sitä elvyttää ja kannatti, uusi multa ja kastelu herätti sen eloon.

Marraskuunkaktuksen kukka on todella kaunis!

Kävin kaupoilla, hain siis vielä hiukan varjostusverkkoja Rustasta. Ihan vain äkkiä katsoin juurakkovalikoimaa ajatuksena löytää matalakasvuisia daalioita. No löysinhän minä ja komeat juurakot löysinkin. Nyt tulee kellarin edustalle väri-iloa!

Oli todella iso juurakko! Luvattu korkeus 40 cm.

Syksyllä istutin uusia myrkkyliljoja (Colchicum autumnale 'Alboplenum'. Kasvuun heräämistä odottelin ja odottelin ja viimein nuput nousivat maasta. Kukat alkoivat avautumaan, mutta sitten tuli talvi. Nyt olisikin aika hauska juttu, jos kukkien avautuminen jatkuisi (kuva otettu eilen)! 

Nyt sataa, mutta sateen pitäisi pian loppua. Yhden alppiruusun (Rhododenron) käyn vielä peittämässä ja sitten puuhommiin ja siemenetanoita rullailemaan vielä muutama.

Meilläkin jo kilisee...

'Snow Fox'

Mukavaa päivää Sinulle!

💚

Aika rientää kohti kevättä

 Helmikuun viimeinen viikko. Pakkasta on pitänyt, pieni lämpötilan nousu oli eilen, jälleen pakkasta ja loppuviikosta suojakeliä. Luntakin tuli hieman lisää, se tosin oli niin ihanan kevyttä, että lumitöitä teimme aivan iloksemme.

Näkymä keittiön ikkunasta tänä aamuna. Oli niin valoisaa, että en halunnut laittaa valoja päälle, kun laitoin aamupalaa!

Ruokintapaikalla on käynyt kaikenlaisia vieraita - jäljet kertovat nälkäisistä vieraista. Näädänkin jälkiä olemme nähneet pitkästä aikaa meidän mäellä ja siitä olen iloinen! 

Pakkanen on pitänyt minua sisällä - no aika ei todellakaan ole tullut pitkäksi ollenkaan, tänään kävimme lenkillä. Pukeuduin sään mukaan ja kaivoin kaapista vanhan pitkän villamyssyn, jonka kiersin kaulan ympäri ja suun eteen suojaksi, lenkki oli mukava ja niin kaunista olikin - kannatti lähteä! Pakkasesta huolimatta sää oli niin kostea, että vindstopperin päällä ollut villapaitani oli kuurassa myös.

Lenkkimaisemia...

Kaikkia talvisia juttuja olen tehnyt. Olen pitkään miettinyt vaalean leivän leipomista juureen. Ohjeiden mukaan pitäisi olla grammalleen tarkka mittojen kanssa. Ajattelin kuin vastarannan kiiski, jälleen kerran - ei ennenkään aineita mittailtu, sormituntumalla leivottiin. Ruisleipää juureen olen kyllä leiponut yli 30 vuotta. Nyt otin ruisraskista ruokalusikallisen ja tein siitä vehnäjuuren. Voi sitä leipomisen iloa ja lopuksi syömisen iloa myös. Tein hiivataikinaan tietenkin pyöröt, rieviä ja pitsan, mutta patonkeja tein juuritaikinasta - maistui molemmat. Juuresta otin tietenkin siemenen seuraavaa leivontakertaa varten.

Ensimmäiset kylvöt olen tehnyt myös. Multiin meni viime kesänä keräämiäni keijunmekon siemeniä (keijunmekkoa en ole aiemmin kasvattanutkaan) ja muutama chili-lajike ja paprikoita muutamaa sorttia sekä munakoisoja. Munakoisoja joskus kauan sitten kasvatin, mutta nyt alkamani italian kielen opiskelu vaatii myös munakoison kasvattamista (isäntä kysyi, että vaatiko se se myös makaronin syömistä 😉). 

Olen ollut nyt varovainen harsosääskien kanssa. Multaa olen ottanut sulamaan ja antanut sen olla vajaan viikon sisällä ja vienyt sen pakkaseen jäätymään, olen sen toistanut muutaman kerran. Multaseokseni on perinteinen ja ostin lisää lampaanvillapellettejä, kun kävin kylillä Pelargonitaivaan myyntitapahtumassa. Vain kaksi pelargoniaa lähti mukaan, valikoima oli sellainen, että rakastamiani ruusunnuppupelargonioita ei ollut, kaksi sitten vain ostin Viipurin Evakon (Evakko minulla jo onkin) ja Korton Hilda.

Taimilaatikot kodinhoitohuoneen lattialla lämpimässä. 

Viipurin Evakko ja Korton Hilda

Myös näillä metsästän harsosääskiä hyvällä menestyksellä.

Sisäkukistani en juurikaan postaile. Valikoima on sangen yksipuolinen ja vaatimaton, vain pelargonioita, muutama lehtikaktus ja hiukan jotain muuta. Lehtikaktukset ovat ihania ja ne alkavat jälleen kukkimaan - varmaan kolmas kerta sen jälkeen, kun toin ne syksyllä sisälle. Ne ovat todella ihania! Pelargonioita odottaa leikkaus, mutta ei aivan vielä ja tuolle aaloelle teen jotain, ehkä radikaalia.

Melkoisia hujoppeja ovat, pian leikkaan ne alas ja otan muutamia pistokkaita. Tässä on hiukan reilu puolet pelargonioistani.

On minulla muutama muukin sisäkukka, ei tosin montaa...

Kaikissa neljässä marraskuunkaktuksessa on todella paljon nuppuja.

Nämä ovat ihania!

Kevät on siis mielessäni ja vahvasti! Instagramin puolella katselin kuvia Etelä-Englannissa kukkivista lumikelloista ja jouluruusuista, toki ne kukkivat siellä jo pohjoisempanakin - pian sen huomasin. Instagram kysyi, että kiinnostaako katsella tällaisia kuvia lisää - vastaus oli nopea ja selvääkin selvempi, nyt niitä tulee näytölleni ja ovat lääkettä kevään kaipuuseen, tosi monta hyvää vinkkiäkin olen saanut puutarhaani myös. Kevät on yksi ihmisen parhaimmista ajoista ilman muuta!

Maaliskuu alkaa ensi viikolla ja luvassa on vilskettä - uskon. 

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

Satoa ja kylvömietteitä

 Lokakuulta olen aina odottanut lempeitä säitä pienen pakkasjakson jälkeen. Toivon tällaisen sään jatkuvan vaikka loppuvuoden ja pidemmällekin. Muistan vuosia sitten, kun sain tehdä pihahommia anoppini kauhuksi vielä Joulun väliviikollakin, se vasta nautinnollista olikin ja sitä toivoisin edelleen. Lumi ei niinkään haittaa, mutta niitä liukkaita pelkään, nastakengistä huolimatta ja pimeyshän ei minulle ole rasite ollut koskaan, melkeinpä Kivipellon mörrimöykky sen pimeäjakson tarvitseekin latautumiseen.

Meillä ei usein revontulia näy, mutta vähän kuitenkin!

Aika on kulunut sadonkorjuussa, säilömisessä, neulomisessa ja maalaamisessa. Nyt pitäisi vielä kiireellä tehdä lavakaulusten viljelysuunnitelman hahmottelu, että viljelykierron perusteella porkkanan siemenet ja yksi laatikollinen valkosipulia (Kodaver) tulisi laitettua oikeaan paikkaan. Viime vuotisten valkosipuleiden lajikkeeltaan Juva itusilmut pulskistuivat kesän saatossa ja osan niistä jo nostin, osa jäi vielä kasvuun. Muuten valkosipulit laitan avomaalle tekemiini penkkeihin kasvamaan.

Viimeiset cosmokset leikkaan tänään, kesäpäivänhatut jatkavat kukintaa ja niitä täytyy taimettaa keväällä lisää!

Kesä oli vaihteleva, mutta satoa antava. Kukkasadosta postailinkin jo moneen kertaan sekä kaaleista, sipuleista ja kurpitsoista. Palsternakat ja purjot ovat vielä maassa, mutta porkkanat ja nauriit nostin jo. Porkkanasato oli hyvä, nauriita oli laatikollinen ja sato oli kohtalainen, riittävä.

Porkkanoita tuli kaksi leipälaatikollista eli mielestäni riittävästi meille.

Löysin vielä purjojen penkistä muutaman jättisipulinkin.

Kasvihuoneet tyhjensin. Paprikoita ja chilejä tuli hyvin, chilejä erityisen paljonkin. Viinirypäleiden sato oli erinomainen. minulla on kuusi eri lajiketta rypäleitä kasvussa. Kaksi niistä kaivan sadon vähäisyyden vuoksi pois eli lähtöpassit tänään saa Guna ja Royal Madeleine. Molemmat ovat makeita, mutta sato on heikko, samassa rypäletertussa saattaa osa olla pahentunutta, halkeilevaa, kun puolet tertusta on vielä raakaa. Tilalle taivukkaista laitan erinomaista Brita-lajiketta. Rypäleitä keräsin kaikkiaan noin 65 litraa. Teetin niistä tuoremehua omenan kanssa (omenoita sain nuukasti keräämällä leipälaatikollisen).

FineE 'Brita'

Yllättävää oli, että tuon uuden taimen 'Agat Donskoy' antoi jo ämpärillisen muhkeita tummia rypäleitä!

Vaatimaton omenasato - muutama Antonovka, 'kiviomenoita' ja pihan punaposkista vanhaa lajiketta. Mustarastaat verottivat aktiivisesti vaatimatonta omenasatoa, pudokkaita söivät myös kauriit.

40 litraa pastöroitua tuoremehua.

Syyskylvöjä olen miettinyt. Tänä vuonna laitan tietenkin porkkanaa kolme lavallista, se riittää hyvin. Lisäksi cosmos-kukkaa laitan tietenkin, sen esikasvatuksen olen lopettanut kokonaan. Persiljaa laitan yhteen laatikkoon rivin, sato on näin runsas ja riittävä. Varmaan muuta en sitten kylväkään, loput laitan aikaisin keväällä maahan tai taimetan. Kehäkukka siementää sinne tänne, varmaan kosmoksenkin siementaimia löytyy perattavaksi asti taas keväällä ja maurinmalva kylväytyy varmasti omin nokkinensa, vaikka hiukan siementä siitä keräsinkin.

Syyskylvettyjä ja omatoimisesti kylväytyneitä cosmos-kukkia.

Myrkkyliljat ovat alkaneet jo nostamaan päätään - sangen laiskasti kyllä. Syyssahramit vielä antavat odotella itseään. Tänään on luvassa touhukas pihapäivä. Loput kukkasipulit menevät maahan, valmistelen kasvihuoneiden pesua ja perennojen varsia hiukan leikkailen pois. Myös alkamani villapaita odottaa, mutta sen kanssa väripasianssi ei oikein ole mennyt vielä tasan, eli katsotaan menisikö toinen kirjoneuleen väricombo jatkoon, vai puranko, Kerillä langat sopivat hyvin yhteen, mutta neuleessa se ei aina niin sitten olekaan.

Colchicum 'Giant' -nimellä ostettu.

Nyt, kun kesä on paketissa, voin sanoa, että se oli jälleen kukkivan satoisa, hyvä kesä. Nuorimmainen Muru kasvaa kohisten.  Mökkiremontti tuli tehtyä, kuistin kaiteet laitamme vasta keväällä. Kevätsuunnitelmat jo mielessä ja tomaatin siemenet jo tilasin TomatMammalta (mahdollisuus tilata siemeniä TomatMammalta on sangen lyhyt, valikoima taas erinomainen!). 

Hyvällä syyllä voin siis aloittaa Joulun tunnelmoinnin, vaikka yleensä jouluni alkaa vasta pyhäinpäivän aikaan. 

Lehtikaktukset täydessä kukassa kesälomansa päätteeksi.

Kaikkea hyvää myös Sinulle!

💚

Keittiön ikkunalla

Maaliskuu maata näyttää, sanottiin ennen. Nyt olisi voinut sanoa, että helmikuukin on maata näyttänyt jo hyvän tovin, mutta nyt on tällainen talvi ollut tähän asti, toisenlainen ja lempeämpi kuin viime talvena koettiin. Vuodet eivät ole veljeksiä, toisaalta onneksi.  

Mutta keittiön ja terapiahuoneen ikkunalle. 

Meillä pelargonit viettävät talvensa sisällä. Soveliasta talvetuspaikkaa muualla meillä ei oikein ole ja melko hyvin ovat ikkunoillakin viihtyneet.

Paljon on leikattavaa.

Hiljalleen olen alkanut ottamaan pistokkaista. Pyrin olemaan pistokkaiden otossa maltillinen, leikatessa pelargonioita hurmaantuu joskus niin, että maltti meinaa unohtua. Vasta muutamasta pelargoniasta pistokkaan olen ottanut, jatkoa seuraa.

Pelargoniat ovat ihania! Erityisesti kotimaiset perineruusunnuppupelargonit ovat vieneet sydämeni, ne vain ovat ihania ja kestäviä!

Toki muitakin kaunottaria löytyy ikkunalta ja joskus naurattaa, että olenkohan alkanut 'keräämään' naistennimisiä pelargonioita paikannimisten lisäksi - löytyy Irja, Maija, Kaarina, Alavieskan Hilda, Alastaron Helena, Ida-mummu... paikannimiä Muolaa, Jyväskylä, Pelkosenniemi, Ranua, Säkkijärvi... 

Minulla sisällä ei kovin paljoa kukkia  ole pelargonioiden lisäksi, joitakin kuitenkin. Marraskuunkaktuksia löytyy muutama ja ne ovat aloittamassa tämän talven kolmatta kukintajaksoaan hoidosta huolimatta. Lisäksi yksi hassu aaloe, joka kukkii joka kevät sekä Madeiran ikävää lohduttava kirjavalehtinen juoru ('Nanouk'),

Sää on aika harmaa ja lempeä - lumet sulaa siis! Tänään on kaikkea mukavaa puuhaakin luvassa: leivinuuni lämpiää eli leivon hiukan ja laittelen pataruokia, jatkan vaatehuoneen tyhjentämistä (uskomatonta, kuinka voi ihmiselle kertyä yhtä ja toista vaatekertaa varon vuoksi, mutta nyt ne saavat kyytiä) ja jos jää aikaa niin maalaan hiukan, toki Murun villapaitaakin kudon ja illalla saunaan.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚