Terveiset mummon akkunalta

Pelakuita minulla ei kasva kovin montaa, mutta niiden kukintaa aina odotan! Tässä pieni kooste Kivipellon pelakuista.

Riippapelakuu, kolme kympillä -tarjouksesta, ihania kerrottuja vaaleanpunaisia.

Mårbacka, kaunein kai pelakuista.

Sormipelakuu 'Els'

Keltainen 'First Yellow'

Siemenestä taimettamani munankuoripelakuu.

Kummityttö toi useamman ruukun villipelakuun taimia, kukkineet ne eivät vielä ole, mutta lehti on kaunis!

Tässä tämä sitten on, Tukholman messuilta tuoma villipelakuu, lehdet pehmeää samettia ja kukat pienet ja tumman purppuraiset, kuvaa en saanut millään onnistumaan, mutta tuossa häivä väristä, kukkahan on ihanan pieni miniatyyri!

Englantilainen isokukkainen pelakuu, melkein kuoli mutta sain pelastettua.

Tulppaanipelakuun nuput

Suvikummun Marjalta saatu ihanasti tuoksuva pelakuu.

Mårbacka

Appleblossom

Järkäleen amppelissa 'Appleblossom' ja mummon pelakuu.

Navetan seinustalla pelakuu, melkein valkoinen, häivä fuksiaa terälehtien reunassa. Tuliainen kummitytöltä! Fuksia reunus kuin piirretty terävällä kynällä.

Voi miten kauniita pelakuita onkaan! Ne herättävät monta kaunista muistoa ihanista ihmisistä, läheisistä ja rakkaudesta kauniisiin kukkiin!

Mutta nyt on aika toivottaa hyvää viikonloppua! Valitettavasti tuoksuefektiä en Teille, rakkaat lukijat, voi välittää, mutta ihanan kukan kauneuden kyllä. Tätä kukkaa odotan ja sen tuoksua haistelen...usein...sitä kaipaan talvella!

Nyt alkaa siis taivas kirkastua, tilasin poutaa neljäksi viikoksi...loma alkaa! Voi että on hyvä mieli!

Mukavaa viikonloppua!

Keltainen

En ole ollut laisinkaan keltaisen ystävä! ...tai lohenpunaisen. Kuka nuo värit onkaan keksinyt...no toisaalta aurinko on keltainen ja sitä en antaisi pois tai vaihtaisi kuuhun tai johonkin toiseen planeettaan.

Yritin sinnikkäästi pitää ainakin etupihan vapaana keltaisesta tai lohenpunaisesta. Keltainen otti ohjat käsiinsä ja alkoi jyrätä. Kaikki meni hyvin siihen asti että kukkamaat olivat valmiina, viimeiset taimet odottivat istutusta ja se viimeisin päivänlilja. Tilasin sen Korpikankaalta. Suurin odotuksin vartoilin ensimmäistä kukkaa, sen piti olla puhtaan valkoinen, jossa on nielussa ja kukan terälehtien reunoissa purppuraa...mutta keltahoito alkoi!

Soitin Korpikankaalle...sain uuden taimen. Ei auttanut, vaaleankeltainen. Soitin taas, nuput tässäkin taimessa oli keltaiset...luovutin! Nyt paikalla on siperiankurjenmiekkä 'Black velvet' ja se on oikean värinen, lähes musta. Olen pelastettu. 

Matka jatkuu...canna, ihanuus, sitäkin yritin, ensimmäinen villikanna, pienikukkainen keltaoranssi, toinen oranssi ja kolmas keltainen, luovutin, ostin taimen, tässä ainakin lehdet ovat punaiset, kukat varmaan keltaiset!

Kuopus, pikkuinen toi Madeiralta äidille ihanan tuliaisen, valkoisia iiriksiä...no oli yksi valkoinen ja ihania nämäkin ovat vaikka ovatkin....en sano sitä sanaa.

Olen pehmentynyt tässä keltapakkohoidossa. Kasvaa meillä...

...vaaleankeltainen pelakuu, 'First Yellow' ja kukkii rehevästi (kuva kalvakas, kukka vaaleankeltainen kuitenkin).

Hanhikki...

Valtikkanauhus...

Keltainen ruusu rosariossa sekä jo aiemmin kuvattu 'Persian keltaruusu'.

Peace-ruusu, mutta se onkin ihana, siihen liittyy kauniita muistoja, vaikka onkin keltainen.

Kolmea erilaista keltaista kulleroa...

Viime keväänä Uudenkaupunkin kukkamessuilla annoin periksi ja ostin keltakielokin Vakka-taimen standilta.

Kerron vielä siitä lohenpunaisesta, toisesta inhokista!  Kummitytölläni ei ole koskaan kasvanut lohenpunaista pelakuuta. Hänellä on kaunis tapa muistaa kummitätiä kukilla, nyt hän toi ruukullisen nupullaan olevia pelakuita, oli ne omista pelakuistaan taimettanut - ta-daa lohenpunaisia! Kuinka voi olla, Kivipellossa on jotain kellahtavaa luulen niin...siedätyshoitoa tämäkin!

Minua on nyt keltahoidettu...jokohan olisi aika antaa periksi!

Pioni 'Bartzella'

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

Hamsterointi alkaa...

Eilinen ihana aurinkopäivä kului mansikkamaalla. Tuuli kävi sopivasti, tytär näki yhden paarman vain, keli oli mansikoiden poimintaan mitä otollisin! Ihmettelimme vain, kuinka ihmeellä vierasmaalaiset ihmiset ovat löytäneet keskeltä hämäläistä maalaismaisemaa mansikkapaikan, edustettuina oli ainakin intialaiset, japanilaiset, venäläiset, ruotsalaiset, saksalaiset, englantilaiset, eteläamerikkalaiset...kaikki keräämässä mansikoita ja herneitä ja ihailemassa maiseman kauneutta.

Nyt alkoi siis hamsteroinnin aika! Pakkaseen saatiin mansikat, isäntä toi ensimmäiset kanttarellit, pitkästä siimasta tuli ..... paljon kalaa, monta kuhaa, haukea ja ahventa, mustikat pulskistuvat metsässä vielä odottamassa.

'Crazy Daisy'

Aamulla saimme pienen vieraan. Pikkuinen on asettunut johonkin lähelle asumaan. Isäntä näki kun sen äiti ilmeisimmin yritti pienokaista vierottaa ja tämä pallero asuu siis meillä ja käy nurmikolla tankkaamassa pikkumasuaan!

Ressukalla turkki ihan märkä!

Sataa, sataa...onneksi ei myrskyä ainakaan vielä kuten luvattiin. Vatsa alkoi ilmoittelemaan ruoka-ajasta, lähdin kasvimaalta perunoita hakemaan/etsimään ja otin kameran mukaan. Isäntä ehdotteli, josko veneen ottaisin mukaan, kun sadetta vain riittää. Jotenkin nämä perunan haut menevät niin, että minä haen sateella ja isäntä poudalla. No ei haittaa, kasvimaalla käynti on aina mukavaa! Peruna kukkii kauniisti, kaikki ei kuitenkaan tee kukkaa...

'Van Gogh', tuuli heiluteli kukkavartta ja varmaan kuvaajaakin!

'Rosamunda'

'Mayan Gold'

Olen hiljaa kiitellyt kateviljelyä, jota olen vuosia harrastanut. Maani oli savea, joka hiljalleen on alkanut murustua, keventyä ja imee vettä liettymättä melko hyvin, ei täydellisesti vielä, mutta kasvit eivät huku ja perunat erottaa savipaakuista. Työni ei ole ollut turhaa!

'Mayan Gold' -pelto on hyvin kaunis, kukka tummempi miltä kuvassa näyttää.

Härkäpapu 'Karmazyn', joka tekee vaaleanpunaiset pavut.

Revonhäntä

'Navara'

Kukkapenkistä nappasin muutaman kuvan päivänkakkaroista. Molemmat ovat matalakasvuisia, jotka olen siemenestä taimettanut. Uhmaavat tuulta ja sadetta, eivätkä ole vielä kaatuneet.

'Crazy Daisy'

'May Queen'

Viikko vielä sinnitellään ja sitten kelin paranevat, luulen! 5 aamua lomaan!

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Varjotarha

Kotimme on metsän reunassa. Ajattelinkin, että kuistin edustan metsänpuoleisen reunan perusparannan varjossa mielellään kasvaville kukille...niin tai puolivarjossakin kasvaville. Värimaailma pysyy tavanomaisena. 

Olen tänä kesänä päättänyt uudistaa kukkapenkkejäni. Helppohoitoisuus - se on johtotähteni. Kolme kukkapenkkiä on valmiina, yksi puolikas raivattuna. Selän ja kukkamaiden yhteiseloa olen pyrkinyt takaamaan ja helpottamaan!

Siis etupihalla on seinän vierustalla kaksi kukkapenkkiä. Metsänpuoleinen, uudistettu, varjotarha. Puolet penkistä pidin ennallaan, kaikki kotkansiivet saivat olla paikoillaan, samoin jalopähkämöt, nautin niiden upeasta voimakkaasta väristä.

Kuistin puolella penkki sai olla metsäinen. Etsin siihen sopivat patsaat, mökki tontulle, tontun...jotain sopivaa kuitenkin. Tunnelma tässä pienessä penkissä on hiukan salaperäinen ilta-auringon laskiessa. Penkin reunaan laitoin joskus keltavuokon juuren kappaleita, ne nukkuivat vuosia, tänä vuonna kukki ensimmäinen keltavuokko, olin siitä niin iloinen!

Punainen onnenapila muistuttaa poisnukkuneesta isästäni! Se saa kasvaa...

Toiselle puolelle penkkiä lisäsin vahvempaa multaa. Penkissä kasvoi täpläimikkä jo ennestään. Nostin sen ja perusparansin kasvualustan. Kun penkki oli valmis laitoin siihen kasvamaan taimettamani tarhahietaliljaa (siemenet ostin Ruissalon arboretumista helmikuussa), morsiusleinikkiä, rotkolemmikkiä, tarhavarjohiippaa ja isolta siskolta saatua tummansinistä maatiaisakilleijaa. Siis meillä on nyt ensimmäinen hiippailija!

Maa näyttää orvolta, taimet ovat vielä pieniä, vaikka terhakkaita. Ihailen kovin kasvien lehtiä ja tähän kukkapenkkiin laitoin kasvamaan kukkia, joiden lehdetkin ovat kauniita.

Toisella puolella kuistia kasvaa kuunliljoja. Ne ovat aika reheviä ja tukahduttaneet maanpeiteruusujani (Sommarvind). Ostin muutaman taimen ruusua lisää ja tilasin kummityttöni jakamaan keväällä kuunliljani, jotta ruusut ja keväällä pikarililjat saavat myös osansa auringonvalosta! Sammalleimulle riittää vielä vähän aurinkoa.

Herkkä 'Sommarvind'

 Puutarhan raskaat kukkijat, pionit ja raskaskukkaiset ruusut eivät tänä kesänä jaksa avata kukkiaan koko kauneuteensa, mutta hiukan kuitenkin. Perintöruusu kotoa, 'Mustialan ruusu' aloitti kukinnan. Tuoksu on valloittava, pala lapsuuttani!

Kuuntelin tänään luontoiltaa kauppareissulla. Siellä keskusteltiin sateesta ja tästä kesästä. Kolahti kauniisti perustelu tälle sateiselle viileälle kesälle! Luonto kerää voimia uutta lämmintä kesää varten. Kaikki kukkijat, myös kuivalla paikalla kasvavat, saavat voimaa ja kosteutta kasvaakseen! Näinhän se on! Tästä sadekesästä pitänee nauttia, rehevyydestä ja kosteudesta. 

Kerätään mekin voimia hellekesää varten, kuten kasvitkin ja ollaan reheviä!

Valamon ruusu, perintönä isomummulta