lauantai 25. elokuuta 2018

Kasvimaa ja herkkutarha

Ensimmäinen kesä lavakauluskasvimaallani
 ja viimein loppuun saatettu herkkutarhani alkaa olemaan sadonkorjuun - 'kypsän' kesän puolella. 
Olen ollut niin onnellinen, 
lavakaulusmaani on ylittänyt kaikki hurjimmatkin haaveeni äärettömän ihanan lämpimästä ja 
surullisen kuivasta kesästä huolimatta. 
Satoa on saatu ja satoa vielä tulee. 
Maratoonikooste on jälleen luvassa!





Juurikkaista on tulossa erinomainen sato, 
palsternakka, mustajuuri ja porkkana ovat kasvaneet hyvin. 
Samoin purjo nautti tästä kesästä. 
Kelta- ja punasipulit kasvoivat myös erinomaisesti. 
Istutin kilon keltasipulia ja puoli kiloa punasipulia, 
sain satoa leipälaatikollisen. 
Eilen väänsin niistä naatit, kaunista katseltavaa!






Maissilajikkeen valinta oli täydellinen. 
Lajike oli matala, sinisiä tähkiä tuottava 'Blue Jade', 
jonka tilasin TomatoEdenistä
Tähkät olivat maultaan hyvin maukkaat ja makeat. 
Sato jo korjattu.


 Härkäpapujen kanssa oli ongelmaa niin laatikossa kuin avomaallakin. Kuivuus kiusasi, itävyys ei ollut sitä luokkaa, mitä toivoin. Kirvoja riitti ihan mahdottoman paljon. Satoa niistä en tänä vuonna kerää, koko kasvimassa menee maanparannukseen. Pensaspavut ilahduttivat, samoin ensimmäistä kertaa elämässäni kasvattamani ruusupapu. Ruusupavun sato on täydellisesti silmänruokaa. Herneiden sato oli myös erinomainen ja erittäin persona herneille, kaikki menivät 'tuorekäyttöön'. Lajikkeina 'Jaguar' ja 'Markana'.



'Firestorm'
Lempilapseni kurpitsat, kuinka kauniita he ovatkaan! 
Esikoinen teki kurpitsapenkeistäni harjuja. 
Pohjalle laitettiin kanalanpehku ja paljon multaa päälle. 
Kuivuus alkuun vaivasi myös kurpitsoita kastelusta huolimatta. Mutta mukavia pullukoita on tulossa. 
Olen erityisesti mieltynyt talvikurpitsoihin. 






Sain jonkilaisen perhosherätyksen. 
Mesibaareja kasvimaalle piti saada ja niitä tulikin: punahattuja, kehäkukkia, kosmoskukkia, yrttimaan mintut hurmasivat siivekkäitä, väriminttuja, leveäkompassikukka... 

Perhosia riittikin, mutta mietin pitkään suhdettani perhosiin uudelleen. Huomatessaan siivekkäät ihanan mesibaarin, 
keksivät he myös että kasvimaallani riittää ruokaa jälkikasvulle. 

Salaattisato avomaalla lähes kokonaan menetettiin perhosen toukille, samoin mustakaali sai pitsilehdet. 
Lehtikaali sai olla lähes rauhassa. 
Toisaalta, kyllä meillekin satoa jäi...rakkaus perhosiin säilyi. Kaikkein reikäisimmät lehdet päätyivät kanoille, 
joista he olivat hyvin onnellisia. 
Tarkistin vain, ettei perhosen toukkia enää lehdissä ollut. 



Mitä on kasvimaa ilman rönsyävää kauneutta? 
Muutama pieni ajatusvirhe minulle sattui maalaillessani kasveilla lavakauluksia. Ensi vuonna en laita partaohraa revonhäntien keskelle. Kehäkukkalajikkeet mietin myös uudelleen, kaipasin oranssia kehäkukkaa, jostain syystä.



Kosmoskukka ja punajuuri ovat hyvä pari yhdessä.






 
Perunamaa, auringonkukkapeltoni ja härkäpapumaa kasvavat omaan tahtiin, niistä en kuvia nyt ottanutkaan.

Nyt viimein herkkupuutarhani on valmis. 
Kaikki asukkaat ovat paikoillaan kasvusssa: 
vadelma 'Maurin makea', 
mansikkavadelma,
 kaksi pensaskirsikkaa 'Carmine Jewel' 
ja aprikoosit 'Aljosha' ja 'Tsarskij'.






Jos olisin tiennyt, kuinka lämmin kesä on tulossa, olisin laittanut kasvuun myös melooneita. 
Monesti pettyneenä niitä en laittanut ja se hiukan harmittaa 
- sato olisi voinut olla muhkea. 
Mutta mitä vanhoja suremaan, 
ensi keväänä on uudet kujeet ja hurman aiheet!  

Nöpö

Kasvimaan hoito ei ole sujunut ilman virallista valvojaa!

Huomasin myös harjateräksen käyttökelpoisuuden kasvitukia suunnitellessani. Kivipellon isännän allergia kasvitukia kohtaan on tunnettua!

Oikein mukavaa ja herkullista viikonloppua!

Tuoksuherne 'Almost Black' UPEA - kiitos Intianminttu








maanantai 20. elokuuta 2018

Honeymoon ja kohdatut haasteet

Tämä vuosi on ollut meillä honeymoonien 
tai siis hanimuunien vuosi. 
Neljä hanimuunia jo takana ja yksi vielä jäljellä lokakuulla. 

Viikon reissun teimme Lappiin aika perinteisiä reittejä pitkin. Useana vuonna olemme aikoneet käsivarteen 
Kilpisjärvelle ja Saanalle, 
mutta tällä reissulla matka toteutui. 
Polveni vaihdettiin 9.4.2018 ja seuraavana päivänä sanoin Kivipellon isännälle, että elokuun reissulla kiipeän Saanalle. 
No naureskeli ukko minulle...ajattelin, 
että katsotaan kuka viimeksi nauraa!

Reitti vei siis Siikajoen ja Kukkolankosken kautta Äkäslompoloon, 

Siikajoki
  
Kukkolankoski Suomen puoleinen ranta...

...ja Ruotsin puoleinen ranta.



siitä Kilpisjärvelle ja Saanalle. Matkan varrella oli kaikenlaisia seikkailijoita!



Saana, kohta kohdataan!

Yöpaikka oli Hetassa. Ikkunan takana lintulaudalla saimme seurata akrobatiaesitystä.

 
Hetasta matka jatkui Kautokeinon 
kautta Karigasniemelle ja hiljalleen laskimme 
Kaamaasen kautta alaspäin Sodankylän kautta takaisin Siikajoelle. 


 Kautokeinosta ei pääse millään ohitse poikkeamatta Juhlsilla! Aina sieltä löytyy jotain tärkeää ostettavaa.



Siikajoelta matka jatkui Raaheen ja Pattijoelle, 
matkamme yhdeksi kohokohdaksi tuli meriseikkailu, 
erittäin nautinnollinen! 

Maisemakuvia Raahesta mereltä katsottuna:


Kallan tyrnit ovat kypsymässä.

Taskussa paistoimme makkaraa ja nautimme isäntäväkemme valmistamista eväistä. Kuvassa Taskun pooki.
 Pattijoen kalasatamassa oli aivan mahdoton määrä vesilintupoikueita. Monet kesän linnunpojat olivat niin pieniä, ajattelin niiden olevan jo toista poikuetta.




Nautin suuresti kaikenlaisista luontokokemuksista, 
mutta meri ja Lappi ovat molemmat minulle hyvin tärkeitä - kummassakin paikassa on niin helppo hengittää!

Ne haasteet jotka itselleni asetin olivat siis 
kiipeäminen Saanalle 10.8.2018 (siis tasan neljä kuukautta kiipeämispäätöksestäni Coxan vuodeosastolla) ja koskessa uinti. 
 
Upeat maisemat!

Kilpisjärvi

Kohta perillä.
Vuoren valloittaja.

Onneksi minulla on hyppiminen kielletty!

...ja se uinti...

Ei kovin kuohuva koski, mutta koski kuitenkin! Muotka-joki virtaa...
  Molemmat haasteet ovat siis voitettu ja vallankin Saanan laelle päästyäni melkein kyyneleet tulivat silmiin 
ja alas päästyämme olo oli hyvin euforinen, voittajafiilis! 
Muotka-joen pienessä koskessa uin ja sekin tuntui hyvältä. 

Tunturikoivikko on alkanut kellastua. En tiedä, onko ruska alussa vai kuivuusko koivikkoa on vaivannut.

Lemmenlomat yhdistettynä luontokokemuksiin ovat minulle hyvin tärkeitä ja rakkaita. 
Haluan myös haastaa itseni kaikenlaista tekemään. 

Lopuksi ajattelin laittaa muutaman siistin ja kohtuuhintaisen yöpaikan linkit. Hyviä yöpaikkoja on joskus hankala löytää.


...tämä ei siis ole maksettu mainos.

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa!