Iiriksiä ja ihania pioneita

 Arki on jälleen ollut toimeliasta. Luetteloa puuhista en aikonut tehdä, ainoastaan huomisesta iloisesta asiasta eli saimme mökkiremontin lähes valmiiksi nuorimmaisen lapsenlapsen ristiäisiä varten, jotka vietämme mökillä. Lasikaiteet saapuvat vasta kuukauden päästä ja kaiteiden virkaa toimittavat iloisen kirjava valikoima kuormaliinoja - ei mikään kaunistus, mutta toimii ja tietenkin me aikuiset seuraamme pikku-ukkeleita, ettei kukaan heistä joudu vaaraan puuttuvan oikean kaiteen vuoksi. Sain myös valmiiksi pienen korjauksen kastemekkoon, joka on noin 70 vuotta vanha eli ensimmäinen mekossa kastettu on ollut mieheni.

Mutta ne muut aarteet perheen lisäksi...

Pionien kukinta on ollut käynnissä jo hyvän tovin alkaen paeonia japonicasta. Pioneista tulen tekemään myöhemmin postauksen, kunhan kukinta etenee, mutta nyt haluan kertoa paeonia lactiflorasta. Hankintavuotta en muista...aikaa sitä kyllä on. Taimen olen ostanut siis Pionien kodista. Taimi on ollut kallis, sen muistan, kasvusto on lähtöisin siemenerästä, joka heille on toimitettu Kiinasta ja taimeni verrokkikasvi kasvaa siis siellä ja taimeni tunnistus saatu heiltä. Pionin kukka on siis pieni, noin 5-7 cm läpimitaltaan. Kukkavanaan tulee useita, lähes 7-8 avautuvaa nuppua. Kukka on avautuessaan hennon vaaleanpunainen muuttuen valkoiseksi. Yhden pioniasiantuntijan mukaan kaunotar kuuluu pionien aateliin.

Yksi suuri aarteeni on paratiisililja (Paradisea liliastrum). Yritin sitä useamman kerran kasvattaa siemenestä onnistumatta. Löysin siis taimen tai oikeastaan kaksikin ja nyt näyttää siltä, että kasvi viihtyy meillä.

Suuri ilonaiheeni oli myös paeonia delavayi. Se kesti hankalan viime talven Rytörinteessä ja nyt siitä on tämä väritykseltään kaunis ja mielenkiintoinen kukka ja muutama nuppu vielä. 

Pionien kukkajuhla on siis alkanut, samoin iiristen kukkajuhla! Jotenkin Kivipeltoon iiriksiä on kertynyt joitakin. Erityisesti pidän komeista parrakkaista iiriksistä, mutta valikoimaani kuuluu muitakin hyvin kauniita yksilöitä. Alla kuvia jo avautuneista.

Immorality

June Rose

Siniperho

Arvilan sinivalkoinen

Fruit coctail

Wabash

Taatan kurjenmiekka

Paprikash-iiriksestä kolme kuvaa, iiris on todella upea!

Vanha perintönä saatu siperiankurjenmiekka.

Iris sibirica 'Jerry Murphy'

Iris missouriensis

Nimetön vaaleankeltainen, ehkä Florentina.

Hiisi

Huomisten juhlien jälkeen lähden pohjoiseen rakkaan pappani haudan hoitamaan ja sen jälkeen pääsen raivaamaan hiukan villiintynyttä puutarhaani.

Red Charm

Kaunista kukintaa riittää ja vaikka tänne blogistaan en ole ehtinyt, iltaisin olen kameran kanssa kiertänyt pihalla keräten kuvia kukista talvea varten.

Oikein ihanaa viikonloppua sinulle!

💚

Puutarhan kaunottaria ja kasvihuoneen taimetuksia

 Huhtikuu - hullu kuu, sanoi Rasmusnalle lasten satukirjassa, jossa kuvattiin vuodenkiertoa. Se pitänee paikkansa!

Sinivuokko (Hepatica nobilis) pihassa saniaisten alla.

Kevät on edennyt niin vauhdikkaasti, että ajatukset eivät tahdo pysyä samassa tahdissa. Päivällä hellii aurinko ja yöllä kurittaa pakkanen, viime yönä -6 astetta. Kasvihuoneessa taimetan jo yhtä ja toista muovilaatikoissa ja osa harson alla. Taimet ovat nousseet hyvin niin siemenkylvöissä kuin maailmalta taimina tulleissa kasveissa. eloa on myös viinirypäle 'Britan' oksissa, joita otin pakkasella hyötöön ja haaveeni näyttää onnistuneen. 'Britaa' on harvoin myynnissä, se on erinomainen rypäle ja olen sitä monella tapaa yrittänyt lisätä. Nyt näyttää siltä, että onnistuminen on lähellä.

Salkoruusuja, astereita, leijonankitoja...

Kaalikääryleitä

Toin kellarista agapanthuksenkin jo kasvihuoneeseen heräämään.

Viime vuonna heräsin jättiverbenan (Verbena bonariensis) kauneuteen ja taimetin sitä siemenistä. Talvetin kasvustot kellarissa ja pian parannan heränneen kasvuston ja jään odottamaan kukintaa. Lajike on 'Arvila' eli kyseessä on sangen upea ja kestävä lajike.

Kameran kanssa kiersin pihaa ja olen iloinen siitä, että fritillarioiden kasvustot ovat vielä maltilliset, samaa toivon vielä, sillä viime vuoden tappiot kukinnassa on hyvässä muistissa vielä.

Pienet sipulikukat heräilevät vauhdilla myös! Isäntä oli harmissaan, kun nurmikko jo vihertää ja sehän tietää nurmen leikkuuta. Lohduttelin häntä, että ei vielä aikoihin tarvitse leikkuria esiin ottaa, nurmella vihertää käenrieskat (Gagea), scillat (Scilla bifolia) ja posliinihyasintit (Puschkinia scilloides), joiden matto on iloisesti levinnyt laajemmalle. Seassa on muutama pystykiurunkannus (corydalis), joita kasvaa nyt nurmikollakin. Siitä varmaan saan kiittää lintuja tai muurahaisia, siemenet ovat levinneet niin kauas kukkapenkistä ja kukinta on alkanut. Myös krookukset (Crocus) ovat ottaneet tilaa nurmikon puolelta ja tykkään kovasti! Kuvat alla vain nurmikolta, omenapuulehdossa kasvusto on laajempi jo nyt, siitä ei vielä kuvaa.

Etsinnän jälkeen pari vuotta sitten löysin Särkän perennataimistolta (suosikkitaimistoni aina) kangasvuokon (Pulsatilla vernalis). Pian sen kukka aukeaa. Samoin isolla nupulla on Rytörinteen kylmänkukka (Pulsatilla vulgaris).

Ensimmäien pioni on jo nupulla. Viime vuonna Neidonpioni (paeonia japonica, japansk pion) aloitti kukinnan 19.5., saa nähdä, kuinka nuppujen kehitys jatkuu ja koska kaunotar avaa kukkansa.

Kuvatessasi neidonpionia, huomasin koiranhampaidenkin jo olevan nupulla (kuvaa en huomannut ottaa). Myös imiköissä (Pulmonaria) on komeat nuput jo. Corydalikset kukkivat myös kukkamaassa ja levinneet sielläkin omatoimisesti ehkä nekin muurahaisten avustuksella.

Sitten huomasin tämän iiriksen. Iiriksiä (Iris) levitän tarpeen mukaan, harvemmin kuitenkin. Tämä pikkuinen on ihan itse myös päättänyt alkaa kasvamaan ilmeisimmin siemenestä yhden itohin juureen. Nostin sen pois eilen ja siirsin väljemmälle kasvupaikalle. Meillä tällaista omatoimista paikan haltuun ottoa tapahtuu monella kasvilla: sinikämmenillä, jouluruusuilla, kärhöillä, esikoilla... ja nyt myös näköjään iiriksilläkin.

Lintuja ei sovi unohtaa tästäkään postauksesta. Mustarastaat ovat pihan tutkimisen ja pöllyttämisen hoitaneet mallikkaasti, ne ovat opetelleet myös rasvamakkaran ritilällä oloa ja se näyttää hyvin huvittavalta, punarinta on sen jo oppinut. Nyt pihassa on uusi pariskunta, kainosti nekin ovat tulleet syömään ruokintapaikalla maahan tippuneita herkkupaloja ennen pesintää.

Kaino hymy kyyhkysellä.

Sää on ollut upea useana päivänä, taivas sininen ja aurinko paistaa. Muuttolintujen parvia ja auroja lentää joka päivä ylitse ja pelloilta kuuluu kurkien huudot. Tämä on ihanaa aikaa ja yöllinen pakkanen pitää huolta, ettei aika etene liian kovalla vauhdilla.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

Sisäpiha-projektin alku

 Tämä kesä siis on ollut projektien täyttämä. Olen kohdallani havainnut, että ajatus tehtävästä puutarhatyöstä pysyy paremmin koossa, kun mietin etukäteen projektikohteen ja teen sen loppuun ennen haihattelua ja se on toiminut. Nyt on sisäpihan vuoro. 

Sisääntulossa meillä on pieni siirtolohkare - kivi, joka kaivettiin hankaloittamasta lumen kolaamista. Siihen aina nappasi lumikola ja isäntä päätti kaivaa sen esiin. Aikansa kaivoi ja sitten kutsuttiin apuun yksi telaketjukaivuri ja toiseksi pyörökuormaaja. No kivi saatiin ylös ja se vieritettiin portille. Kiven takana oli mukava katve, jonka takana oli hiukan haasteellista isännän ajaa nurmikkoa, korjasin asian. Siihen tuli pieni 'kukkamaa'. Maa täyttyi hortensioista ja taustalla yksi magnolia. Hortensioista vain kaksi viihtyi paikalla, olivat kyllä elossa ja kasvoivat jotenkin, mutta pitkämielisyyteni tuli päätökseen. Eilen kaivoin nämä kaksi pois, paransin maan, lannoitin luujauholla ja istutin tilalle kaksi pallohortensia 'Annabellea' jo paikalle jääneen yhden lisäksi. Mietin ja konsultoin kummityttöä, että pitäisikö vielä yksi 'Annabelle' istuttaa, mutta hän oli ammattilaisena sitä mieltä, että odotellaan - kas kun olin unohtanut taas innoissani, että kyllähän ne hortensiatkin kasvavat, siis odotellaan. Paikalla on nyt siis magnolian lisäksi pallohortensia (Hydrangea arborescens) 'Annabelle' ja jalohortensia (H.Macrophylla-r.) 'Bloom Star', jonka kukintaa ilmeisesti saan odotella toistaiseksi, kasvusto on kyllä reipas! Kaksi hortensiaa muutti metsäpuutarhaan.

Hiukan on vielä trimmattavaa... ruukussa kasvaa verbenaa, josta pyrin saamaan juurakon talvetettavaksi. Unohdin mainita tuon ihanan pesäkuusen (Picea abies 'nidiformis'), jonka kasvu on sopivan maltillista.

Projektin toinen osa oli Muuripenkki. Se on aina ollut helppo siistiä. Kivien reunassa kasvaa hopeahärkkiä, josta leikoin kuivat pois. Nyt se näyttää toistaiseksi liian lyhyeksi leikatulta otsatukalta, mutta kyllä se siitä kasvaa. Kuritin sitä muutenkin, sillä on reipas tahto täyttää maata. Sama tahto on toisessa reunassa kasvavilla keijuangervoilla (Spiraea japonica 'Little Princess'). Noin miljoona siementaimea oli innokkaana alkamassa kasvuaan penkin reunassa, mutta torppasin ne heti alkuunsa. Penkin takan oleva mongolianvaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala) yritti tässä maan valtauksessa ottaa oman paikkansa, estin senkin! Lilium regale kurkistelee taustalla. Penkissä on myös lilium martagon -yhteisö, heitä oli kolme, nostin ne eilen ja lannoitin luujauholla, nyt heitä on kymmenkunta eli maailman valloitus heilläkin mielessään!

Penkki koostuu näiden maailman valloittajien lisäksi isomummun perintöpioneista (paeonia), muutamasta kiinanpionista, hietaleimu (Phlox bifida), perintösyysleimusta (Phlox paniculata) (valkoisen kitkin pois, se teki aivan uskomattoman määrän juuriversoja ja niitä riittää vieläkin!), kuunliljarivistöstä (hosta), iiriksistä (iris) ja vielä kolmesta niin ihanasta kärhöstä (clematis): Clematis viorna 'Kaiu', Clematis integrifolia 'Hakuree' ja Clematis ianthina (joka on vielä aika pikkuruinen). Niin ja pitää mainita vielä ne ihanat neilikat (Dianthus), joista jo kerroin aiemmin

Clematis integrifolia 'Hakuree' 

Penkin keskellä oli mysteerikukka ja se lähti pois, tilalle tuli mätäskurjenmiekka 'Arvila', laitoin sen sellaiseen paikkaan, että varmasti pääsen näkemään kukinnan! Tässä näkyy myös se 'otsatukka'.

Isotähtiputki (Astrantia major vargiegata) penkin keskellä, vieressä valkoinen aconitum, mikä pitää siirtää parempaan paikkaan.

En ole syysleimujen ystävä, mutta tämä on tässä pihassa 'aina' kasvanut, eli siksi se ei päädy kompostiin!

Kesä on ollut vauhtia täynnä ja tilanne ei tulee syksyä kohden yhtään helpottumaan, mutta joskus sellaista elämä on ja ihania asioita tulee tapahtumaankin eli saan syyskuulla ihan pikkuisen Murun syliini, sitten heitä on jo neljä ihanuutta. Mökkiremontti etenee, liian verkkaisesti mielestäni meistä johtumattomista syistä ja se kaivelee mieltäni, pitkämielisyys ei ole joka asiassa hyveitäni lainkaan! Niin ja toivottavasti pian pääsen taas rakastamani Jäämeren rannalle hengittämään - sitä odotan kovasti!

Mutta sitä ennen, uusi projekti taas tälle päivälle, kottikärryt jo huutelevat malttamattomasti!

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚