2016

Vuoden viimeinen päivä, lupauksia uudelle vuodelle en tee, haaveita kyllä on!

Sinulle ihana lukijani...

Kiitos, kun sain tutustua  Sinuun, tavata blogissa ja henkilökohtaisestikin, kiitos kommenteistasi myös, niistä oli paljon iloa! Ensi vuonna toivottavasti vuorovaikutuksemme jatkuu!

Toivon Sinulle oikein mukavaa alkavaa uutta kasvukautta, uutta käsityövuotta, uutta touhuvuotta!

Siemenluettelot kolahtelevat postilaatikkoon, netti tarjoaa seikkailuja siemenliikkeiden sivuille. Toivottavasti löydät jotain, mitä olet etsinyt, mikä ilahduttaa ja mikä lämmittää mieltäsi, jopa kasvukaudella yllättää, positiivisesti! Etsityn kasviaarteen löytymistä myös toivon Sinulle!

Surukuusi

Aurinkoakin toivon ja sateita sopivasti, kauniisti kehittyvää kevättä ja kaunista kesää, lempeitä yösateita ja vähän tuholaisia. Takatalvet ja hallayöt saisivat jäädä historiaan!

Toivon Sinulle myös iloisia yllätyksiä, mukavia tapaamisia, terveyttä ja hyvää mieltä, voimia jatkaa arjessakin vaikka ulkona sataa lunta ja haravoimaan ei pääse!

Toivon siis Sinulle Oikein hyvää Uutta Vuotta!

Terveisin

Saila, Nöpö, Sulo, Tarmo + pitsipöksyt ja pikkukukot

Kielo

Ennen Joulua minua onnisti, vakikukkakaupassani oli muutama (kallis) kieloruukku. Ostin yhden, vain yhden, sain kielontuoksua kotiimme, Jouluumme.

Rakastan kieloja. Kivipellossa kieloja kasvaa puutarhassa, pellonlaidoilla ja metsässä. Viime kesänä hankin Vakka-taimesta pari vaaleanpunaisen kielon tainta ja niiden kasvua odotan mielenkiinnolla. Kielo on siis (sekin) lapsuuden ihanuuskukka. Kieloja kasvoi useassa paikkaa ja kotipihassa suuria jalokieloja. Niiden tuoksu jäi pienen tytön tuoksumuistiin. 

Nyt vanhemmiten olen ajatellut ja nyt vielä (hinnastako johtunee) Kivipellon isännän kannustuksella ajatellut hyötää kieloa, ensi syksynä. 

Kielon hyötämisestä ja yleensä vanhoista joulukukista Anna ja Fanny Bergström kirjoittavat hyvin kauniisti  kirjassaan "Talvitunnelmia". 

Kirjan kaivan yleensä esiin pyhäinmiestenpäivänä, varsinainen Jouluni alkaa silloin. Kirjassa on kukkien lisäksi paljon ohjeita ruuanlaittoon, leipomiseen, korsteluun ym. Sen upeisiin kuviin uppoutuu haaveilemaan. Alla kuvia kirjasta...

Oletko Sinä hyötänyt kieloja, kuinka onnistuit, jakaisitko kokemuksiasi, kiitos!

Nyt aikani pysähtyi, minulla on aikaa...yllätysaikaa...tapasin tänään ortopedini, hän määräsi minut täyslepoon viikoksi. Polveen laitettiin jälleen kortisonia kuivattamaan nesteytymistä ja murtuneeseen akkavarpaaseen lepoa, ensi viikolla laitetaan sitten muita aineita polven ruostuneeseen saranaan.

Harmittelin...hän sanoi että olisin jääräpäinen rouva...no enpä tiedä!

Tänään vietetään viattomien lasten päivää, sydäntä särkee nähdä tiedotusvälineissä lasten tuskaa maailmassa! Kielonkukka painaa päänsä herkästi alas ja suree kanssani näitä surullisia kohtaloita ja iloitsee, kun apu on mennyt perille ja lapset voivat jälleen iloita pelottomasti!

Hormooneita

Vuosien varrella olen hiljalleen alkanut uskomaan, että miehillä taitaa olla erityisiä juhlapyhähormooneita. Varmimmin hormoonituotanto voimistuu tapaninpäivänä ja pitkänäperjantaina, toki muulloinkin, ehkä pyhät pakkaavat päälle, kädet kaipaavat tekemistä, nenä polttoöljyn tai bensan tuoksua, elimistö kaipaa miehistä masiinaa...

Eilen meillä oli isännällä tapaninajot...no ei ihan tietenkään kovinkaan perinteiset. Syksy hankittiin perunamaan kääntöä heinäpellosta. Eilen oli se oikea päivä. Traktori lämpiämään ja vältit perään. Kohmeinen maa totteli kyntäjää, perunamaa on nyt nurmesta käännetty, kuulemma ehkä liian pieni, varmaan tänään kääntyy vielä lisää, traktorihormoonin tuotanto nousi ja elimistö nautti miehisestä puuhasta! Traktorihormoonin lisäksi meillä vallankin pitkänäperjantaina erittyy moottorisahahormoonia tai ihan vain puunpilkkomishormoonia. Kuullostaako tutulta?

Kummitytöltä sain joululahjaksi ihanan kranssin oveen...tällä kertaa sillä oli vähän nimikin, kai, Kivipellon hyypät! Nauratti! Kiitos kummitustyttö!

Emäntähyyppä

Isäntähyyppä

Aamulla näkyi vielä kuu. Aika hauska yhdistelmä, kuu laskee auringonsäteiden kutitellessa!

Mukavaa alkavaa viikkoa, vuoden viimeistä viikkoa!

Tapaninpäivä

Aurinko paistaa, tuuli kuljettaa mukanaan kuivuneita syksyn lehtiä, kevät on alkanut! Yöllä satoi ja tuuli pauhasi, onneksi ei kaatanut puita kovinkaan! 

Jouluruusut eilen

Kevät on siis alkanut, kukonaskeleen verran pidempi on päivän pituus jo, ensimmäinen siemenluettelo tuli vuoden lyhimpänä päivänä, hyvä ajoitus ja piristys!

Vaikka ennen Joulua oli touhua kovin, nautin ajasta suunnattomasti! Joulutunnelma saavutti ja huipentui aattoon, yhdessä vietettyyn aikaan! Se antaa voimia pitkälle arkeen! Myös ennen joulua pidetty hanimuuni tankkasi voimavaroja! Nyt on niin hyvä ja iloisenkiitollinen mieli!

Lupasin tuliaisia Madeiralta...tässä niitä tulee, kuvia aikalailla, varoitus: kuvamaraton!

Käydäänpä ensiksi orkideafarmilla (Madeira Orchid Farm, Quinta dos Saltos), kaunottaret esitelkööt itsensä! 

Orkidearuukut, näiden ruukkujen sisällä oli muoviruukku, joissa kaunottaret kasvoivat.

Koska oli talviaika, kaunottaret lepäilivät, kukkia ei ollut niin paljoa!

Ja sitten kaupungin palstaviljelijöitä katsomaan!

Kasvatuslaatikoita

Tukia

Kaarikäytävä

Vehreä lepopaikka

Sielläkään ei kaikki hoitaneet palstaansa

Tuulensuojaa

Perunat juuri istutettu ihanan näköiseen multaan ja salaatti taimella

Näyttääpä hyvältä!

Rinne täynnä työkalukoppeja, osaa niistä oli somistettu ja tuunattu

Kivipenger ja sitten heti ajotie...

Kanojakin oli, aamuisin kuului kukon kiekumista, se oli niin kotoista!

Tyrskyjä...en väsy koskaan kuvaamaan aaltojen riemua, kun ne ovat vaeltaneet pitkän matkan ja saavuttavat rannan ja pärskäyttävät vettä korkeuksiin!

Ja vähän taivastakin, tietenkin!

Pulut langalla

Taivasta on niin mukava seurata, pilvien leikkiä, auringonsäteiden siivilöitymistä, tuulen voimaa...

Joko saitte kuvaähkyn...lisääkin olisi ollut, en halua näännyttää Teitä kuvapaljoudella!

Vastaan myös Elmeriltä saamaani haasteeseen, mietin pitkään kolmea toivomusta koko joulunajan ja nyt ne ovat kristallinkirkkaana mietittynä ja tässä ne tulevat:

25.12.2015

Toive I

Kivipellon kaikki valvatit, ohdakkeet, juolavehnät, voikukat, taikinamarjapuskat, seljat ja muutkin ikuiset viholliset nääntyisivät ja painuisivat maan uumeniin!

Toive II

Saisin sellaisen kasvihuoneen, joka pysyisi puhtaana, lämpimänä myös talvella ja multa vaihtuisi ihan itsestään. Siellä olisi myös minulle köllöttelypaikka ja vesi solisi iloisesti, kasveilla olisi hyvä olla ja isäntä ja kissatkin saisivat sinne oman paikkansa.

Toive III

Tunnissa olisi enemmän minuutteja, aika siis kulkisi verkkaammin!

Näillä pärjäisin jo aika pitkälle...toiveita olisi ollut lisääkin, mutta tässä nyt kolme melkein tärkeintä! 

Vuosi vaihtuu pian, nyt on haaveiluaika vallallaan, netissä aamulla surffailin Impectan sivuilla fiilistelemässä, suunnitelman teko tosissaan on alkamassa!

Kissoilla paljon vahdittavaa, sirkutusta kuuluu sieltä ja täältä!

Mukavaa Tapaninpäivää!

Sulo

Nöpö