Sain mukavan haasteen Betweeniltä ja siihen tietenkin tartuin, mukava haaste kevättä ja pihahommia odotellessa ja fiilistellessä. 

Onhan talvi täynnä ponnistuksia, jotta saa kuivassa huoneilmassa ja vähäisessä valossa riutuvat sisäkukat pidettyä hengissä ennen kevätauringon säteiden voimaannuttamista. Olen ehkä selvinnyt talvesta voittajana. Multia en ole vielä vaihtanut eikä kukkani ole vielä päässeet kevätsuihkuun. Kukkani nauttivat kunnon suihkusta ja sen jälkeisestä mäntysuopaliuos-käsittelystä. Lehdet kiiltävät ja talven pölyt on huuhdottu pois...no se vielä odottaa! Isojen kukkien siirtoon olen jo hankkinut pyörälliset alustat ja se helpottaa suunnattomasti. Ennen taiteilin isot kukat pyyhkeen päälle ja sen avulla vedin ne pesuhuoneeseen.

No mutta tässä kukkiani, alan olohuoneesta. 

Olohuoneessa meillä on aika vähän kukkia, valo ei oikein riitä muille kuin sitkeästi varjossa viihtyville kukille.

Hopeaköynnös on kasvanut pituutta ja viihtyy hämärässä. Liikakastelua tulee välttää, se onnistuu minulta oikein hyvin.

Hiukan rankkuuntunut palmuvehka. Hissuksiin lehtiä on tullut lisää.

Ja sitten 'salin' puolelle...

Hoitolapset, tyttären pullojukka on kasvanut ihan kiitettävästi! Tykkään kukasta kovin! Juuripampulat ovat paisuneet jo lähes appelsiinin kokoiseksi. Mullanvaihdossa täytyy miettiä joko ruukun suurentamista tai kolmen pampulan jakamista omiin ruukkuihin.

Valkokukkainen marraskuunkaktus. Lahja äidiltä. Odottelee mullanvaihtoa sekin.

Ja sitten kyökin puolelle. Meillä on keittiössä koko seinän levyinen ikkuna korvikkeena viherhuoneelle, jota kotiamme suunniteltaessa vahvasti toivoin, mutta en sitten saanut kuitenkaan.

Valoa vasten, kiinanruusu ja ikivanha jukkapalmun raakki.

Kiinanruusuni kukkii helmikuulta aina jouluun. Leikkaan siitä kaksi kertaa vuodessa lähes puolimetriset kasvut, eli sen vuosikasvu on noin metri.

Suuri haaveeni on saada hyvin kerrottu sitruunankeltainen (joidenkin kasvien yhteydessä keltainen on sallittua!) kiinanruusu. Sellaisen kerran näin Antonio Borgesin puistossa Ponta Delgadassa Azoreilla ja sydän jäi siltä osin sinne! En kehdannut ottaa oksaa, koska väkeä oli niin paljon ympärillä ja sitä kadun ankarasti!

Tämä vanha kirjavalehtinen fiikus meinasi lentää ulos kunnes sydän heltyi, kun varressa oli pieniä ihania silmuja!

Ruissalon arboretumista ostamani greippipuun alku ja vieressä marraskuun kaktus nupulla (valkoinen).

Soilikeissa ei ole vielä nuppuja. Minulla oli neljä soillikkia, yksi menehtyi, yksi sinnittelee ja kaksi on voimissaan.

Edessä Madeiralta tuomani venuksenkengän alku ja takana vuosia vanha joulutähti.

Kaksi hujoppia kiinanruusua ovat blogiystävän postissa lähettämiä alkuja ja kasvavat upeasti. Ne ovat vuoden vanhoja. Leikkaan ne pian, toivoisin niistä saavani varrellisia puskia.

Venuksenkenkä

Fiikukusrankusta leikkasin kaksi oksaa taimetukseen. Takana ihana pienikukkainen santtu.

Takana se toinen henkitoreissaa oleva soilikki, edessä voimakaskasvuisempi. Santun ostin kukkimattomana halpalaarista, 1,5 e. Se on aika hyvissä voimissa.

Takana 'First Yellow' -pelakuu, sekin voimissaan.

Limoviikuna! Kasvin äiti peräisin vuodelta 1982. Kesätöissä ollessani nappasin oksan, siitä kasvoi merkittävän suuri puu, kolmatta metriä, kunnes hermostuin, kun se oli niin rankku. Otin jälleen oksan ja tässä se kasvaa, noin 1,5 m korkeutta.

 Ihan tuossa oikeassa alakulmassa näkyy ihanuuteni, avautuva venuksenkenkä. Laitan siitä ihan pian oman kuvan, kukka on jo melkein avautunut!

Laakeri, oma pieni lauri silvani!

Tässäkin on ihan pikkuruinen venuksenkenkä.

Suuri haaveeni on ollut saada Madeiralla joulukukkanan käytetty keltavalkoinen venuksenkenkä kasvamaan isoksi puskaksi (tämä taan poikkeuskeltainen) ja kukkimaan. Toiveita siis on!

Venuksenkenkä

 Ja vielä yläkerran kaavelin hoitolapset, ne kukkivat ihan koko ajan hoidosta huolimatta, tyttären orkideat.

En ole oikein sisäkukkaihminen, mutta tuo keittiön iso ikkuna antaa kasveille ihmeesti valoa ja voimaa. Meillä keittiön verhoina on siis kukat. Toiveenani on ollut ikkunan päälle oma hyllykkö, jonne voisin laittaa riippumaan köynnöksiä, toive on kuultu, toimitusaika vain tuntuu venyvän. Olisi pitänyt olla tiukempi rakennusaikana asian suhteen!

Tämä on niin mukava haaste, että jatkan sitä, vaikka se onkin jo blogeissa kiertänytkin. Sisäkukille aikaa vielä riittää, kun hanget peittävät maan.

 Haastan mukaan Marin sekä Tuulikin. 

Oikein aurinkoista viikonloppua!