tiistai 10. maaliskuuta 2015

Pilvet

Olen jo postauksissa kertonut pilvistä, seuraan niitä, katselen taivaalle.


Pienenä tyttönä kaverini ketoi minulle elämääni vaikuttaneen tapahtuman hänen äidistään...lähtiessään evakkomatkalle taivas oli punertava, paksujen pilvien täyttämä. 

Tästä alkoi pilvien seuraaminen...punaiset paksut pilvet...jäin miettimään! Ajattelen asioita aina hyvin perusteellisesti, tarkkailin pilviä, alkaako sota...miksi pilvet ovat punaisia?

Toki taivaalle tähyilyyn vaikutti myös 60-luvun hitti, Matti Heinivahon Aaveratsastajat...pelottavan jännittävä musiikkikappale!! 



Vanhempana ymmärsin asian, rintamalinja läheni, pilvet muuttuivat punaisiksi pommitusten takia...lapsena en sitä ymmärtänyt.

Pilviin liittyy monta tarinaa...pappa kuoli, kaunis kesäilma, aurinko paistoi...vanhus oli siunattu viimeiselle matkalle...taivaalla jyrähti ja äitini sanoi...pappa on päässyt taivaaseen.


Ennen Pietari-myrskyä taivas oli kirkas, ei pilven hattaraa...ukkonen jyrisi...olimme lasten kanssa uimassa...ilmanala oli raskas. Sanoin lapsille, että pian kotiin! Pyörillä mentiin pari kilometriä...tuuli nousi. Sain lapset turvaan, kukkaruukut katon alle ja menin parvekkeelle, myrsky iski, puita kaatui, ukkonen riehui...kaikki oli ohitse puolessa tunnissa ja myrskytuhoa oli valtavasti. Taivaan voimat tekivät taas kerran sanattomaksi.

Pilviä kuvaan, lomamatkalla auringonnousuja hotellihuoneen parvekkeelta, kesällä ennen sateita, aamulla, illalla...matkalla lentokoneessa pilvien päällä. 





Kuljen taivasta katsellen, sillä on paljon kerrottavaa ja näytettävää... 





Pilvet ovat kauniita!


18 kommenttia:

  1. Pilvillä on suuri rooli elämässäsi. Itse olen tyytynyt niitä vain ihailemaan ja tarkkailemaan länsitaivaalle, koska pilvet väistyisivät ja tulisi aurinko, usein se tuleekin juuri sieltä suunnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, katselen usein taivaalle...ja kompastelen :D Pilvet ovat hyvin kauniita ja moneen tapahtumaan on liittynyt...tietenkin pilvet.

      Poista
  2. Olet tainnut kukkien lisäksi todella hurahtaa noihin pilviin. Ei hassumpi harrastus! (vai ammatti?)
    Aikoinaan töissä ollessani meillä juteltiin, että muut ihmiset töihin mennessään katselevat varpaitaan, kun me taas kuljetaan nenä kohti taivasta. Pilvet oli työni mielenkiintoisin puoli, mutta myöskin vaikein. Nykyisin vaan koneet taitaa silläkin alalla tehdä kaiken, mutta nenä kohti taivasta kulkemiseen jäi kyllä tavaksi....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harrastushan se pilvien tiirailu vain on...mukava sellainen, mukava tauottaa kuopsutusta...ja haaveilla. Nenä kohti taivasta kuljen kyllä myös!

      Poista
  3. Vau, maagista. Nuo kertomukset ovat karvoja nostattavia. Yksi mieleenpainunut juttu säästä on muutaman vuoden takaa, kun jouduimme äitini kanssa viemään vanhan koiramme lopetettavaksi. Kun koira oli nukkunut pois ja lääkäri todennut asian, alkoi ulkona sataa aivan kuin saavista kaatamalla. Katsoimme äidin kanssa toisiamme ja äiti totesi merkitsevään sävyyn: "Alkoi sataa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...taivaskin siis itki mukavaa karvakaveria! Luulen että näitä tarkkailujuttuja on tullut myös ihanalta pohjoisen papalta, hänellä riitti kaikenlaisia kertomuksia, jotka olivat jännittäviä ja niihin usein liittyi kuvauksia taivaasta ja tähdistä.

      Poista
  4. Taivaan tarkkailu kuuluu kiinteästi maalaiselämään, pilvet kertovat mitä tuleman pitää. Tapasin kerran Lofooteilla puolalaisen taiteilijan joka ammensi inspiraationsa pilvistä. Uskomatonta millaisia maailmoja ja hahmoja hän taivaalla näkikään. Minullakin oli joskus kausi, jolloin maalasin pilviä, oli mielenkiintoista tutkia niiden värivivahteita, sillä valkoinen pilvikään on tuskin koskaan vain valkoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilvet eivät tosiaan ole taivaalla seilaavia lauttoja...ne kyllä todellakin kertovat mitä on tulossa! Meilläkin lapset pienenä köllöttelivät nurmella katsellen pilviä...välillä ohi meni muumipilvi, välillä ankka tai hevonen...mukavaa puuhaa se oli heillekin. Ennen ihmiset osasivat paljon paremmin lukea pilvien kertoman.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos Vanha Rouva...nämä ovat niitä asioita jotka kulkevat ja ovat kulkeneet mukanani koko elämän...tarina kohdallani vielä jatkuu...

      Poista
  6. Kiitos siulle näistä pilvikuvista ja kerronnasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kosotäti...ennen aina katsottiin taivaalle askareihin ryhdyttäessä ja tiedettiin mitä kannattaa alkaa tehdä...tunnettiin poudat ja koiranilmat.

      Poista
  7. Pilvet ovat todella kauniita ja moni-ilmeisiä, kun vaan keskittyy näkemään ne.
    Lapsena loikoilimme iso-iso-isäni kanssa nurmikolla ja katselimme kesätaivaan pilviä, ikäeroa meillä oli jotain 80 vuotta.
    Myöhemmin, kun meillä oli mansikkaviljelykset, pilviä tuli seurattua hyvinkin tarkkaan, vaarattomat poutapilvet, uhkaavat ukkospilvet, ikävät raskaat, harmaat, alhaalla roikkuvat pilvet, jotka enteilevät pitkäaikaista sadetta. " Reenjalakset" iltataivaalla enteilevät sadetta seuraavaksi päiväksi.
    Erityisen kiehtovia ovat vuoren rinnettä alaspäin liukuvat pumpulipilvet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oppinut tuntemaan pilvet hyvin...näin minullekin pappa opetti. Pilvet ovat tärkeä tietolähde puutarhurille! Joskus on hyvä hiljentyä katselemaan pilviä...ne saattavat rauhoittaa mieltä tai antaa töppösiin vauhtia että saa suojaharsot ajoissa kasvuston päälle tai kasvarin ovet kiinni. Nuo pumpulipilvet ovat niin kauniita minunkin mielestäni!

      Poista
  8. Olipa mielenkiintoista. Näitä jäänkin pohtimaan, ja huomenna ihailen taas taivaalla tapahtuvaa. Viime kesänä katselimme lapseni kanssa taivaalla seilaavaa kumiankkaa. Se pilvi kertoi varmaan hyvistä uimasäistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumiankkapilvi kertoi varmasti hyvästä uinti-ilmasta. Pilviä kannattaa katsella ja vähän opetella tuntemaankin...ja ovathan ne niin ihanan kauniitakin...melkein aina.

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!