maanantai 29. kesäkuuta 2015

Höpsähtänyt mummo

Olenkohan tulossa hiukan höpsähtäneeksi mummoksi? Kesän mittaan minulle nousevat aivan elämää tärkeimmiksi asioiksi asiat, joita ei talvella muista tai niistä on kalpea haavekuva tai valokuva, joista tietenkin puuttuu ääni ja tuoksu... Alla olevat kesätyöt ovat mielestäni siis niitä hyvin tärkeitä!

Lauantaina tein kakkua, upeaa kompostikakkua. Tyhjensin kanojen talvikodin pahnat ja orrenalusen komeaksi kompostiksi. Kivipellon isäntä oli reppuruiskutellut kaksi hankalien rikkaruohojen valtaamaa kukkamaata. Puhdistelin niitä perjantaiehtoona...aika myöhäänkin. Naapurissa oli juhlat ja ilmassa soi 'Rentunruusu' ja 'Reberbahn' sopivaa kukkamaan puhdistusmusiikkia kesäillassa... Kukkamaat sain perjantaiehtoona puhdistettua ja käännettyä ja lauantaiaamun souvissa laitoin kumpaankin kukkamaahan orren alla oikealla kanankakalla terästettyä turvetta maanparannukseksi, pyhänä sain taimetkin paikoilleen...onneksi Pinsiön taimitarha oli auki!




Taimet ovat vielä niin pieniä kullannuppuja!
Ruusuangervoja
 - tuoksuna tässä siis kanankakkainen komposti, ei paha mutta omanlaisensa ja taustalla Irvinin renkutukset...hyttysiä ei juurikaan onneksi ollut. Sain siis ihanan kompostin kasvimaan parannusaineeksi ja kukkamaille pontta...vartoillaan kuinka kasvu lähtee käyntiin taimilla! 

Päässäni pyöri vakavasti kesän yksi tärkeimmistä ja rakkaimmista tehtävistä, porkkanamaan perkaus ja harvennus! Voiko mukavampaa hommaa ollakaan, mutta sitä ennen piti pelastaa perennamaan neljännes oheiskasveilta, sisulla ja siintävällä porkkanamaalla jaksoin tehtäväni tehdä ja tyytyväisyys ja selkäkipu oli huikea palkinto, no Burana-ystäväni tuli apuun...
Persian keltaruusussa on ihan mahdoton määrä nuppuja

Red Charm aloitti pionien kukintakauden


Tänään töissä laskeskelin ajan kulua, onko kotona mitään pikaruokaa...en ehdi laittamaan mitään ihmeempää...porkkanamaa kutsuu! Ruokaa löytyi, eilistä lämmitettynä ja sitten kuokka käteen ja kauniit fuksiat nokialaiset jalkaan, onnen hetki! Pilvet uhittelivat, ripsui vettä...nyt ei saa sataa! Sydämessä ajattelin, että pian ajetaan kate, laitan sen porkkanoille ja lauantaina tein nokkosvettä tekeytymään, että saan nuo pienet ressukat ruokkia! Hei, olenkos hiukan omituinen, olen varmaan, ei haittaa!


Porkkanamaa oli perattu, kesäkukat kasteltu ja sitten kanalaan, fiilistellen pilvistyvän illan ihania sävyjä, tuoksuja ja kukkia! Nyt se kesä taitaa alkaa!
Pompulat tuulen vietävänä

Äidin perintöunikko

Mummonmyssyt

Siperian kurjenmiekat

Upea tuoksu

Upea tuliainen tyttäreltä Madeiralta, toivottavasti säilyy talven yli!

Unikon kukka on niin lämpimän punainen

Lammella kukkivat niittykullerot...

...ja joku outo kaunis kukka

Illakot, ja niiden ihana tuoksu!
Kesäkuu oli tällainen viileä, heinäkuu alkaa pian, täynnä -  toivottavasti - paljon iloa, virtaa ja aurinkoa antavaa, jotta jaksamme taas talven!
Pikkusireeni
Tankkaillaan tätä aurinkoeliksiiriä!

25 kommenttia:

  1. Nuo pihaprojektit ovat kutsuvia ja vievät mennessään! Reipas olet, kun työn päätteeksi jaksat tuollaisen urakan. Tärkeäähän se on, talvella kesä on vain niin kaukana ettei sitä muista.. vaikea sitä lumenluontia on toisaalta nyt uskoa, ja veden kantamista jäätyneen putken takia - jäätyneen, miten se on mahdollista että joku voi jäätyä?! Kun linnut pesivät, kaikki kukkii ja kohta voi ehkä nukkua jopa ikkuna auki!
    Oisiko mysteerikukkasi virmajuuri.
    Uskomatonta pionikukkasatoa tulossa, mikä määrä pioneja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, yhtä teet ja jo toista mietit...tärkeitä kaikki, syöminen ja nukkuminenkin unohtuu, virtaa riittää! Työpäivän jälkeen puutarhassa päivän taakka valuu noroksi lähimpään laskuojaan, herää uudelleen eloon ja virtaa riittää, melkein salamoi! Talvi on niin kaukana...toiset laskee jo joulua...kesän herkut vielä edessä, lämpimät yöt, voimakkaat ihanat luonnon ja puutarhan sävyt, tuoksut, äänet, pitkälle syksyyn, loppukesään mieluummin ja sitten on aika sytyttää kynttilät ja hiljentyä haaveilemaan menneestä ja tulevasta, pakkasta ei muista kukaan eikä kaipaa!

      Pionit ovat suuri rakkauteni, kohta niitä on kai 40, mulla on niille sopiva paikka ja kukinta, se kukinta, sitä me Nöpön kanssa ihailemme ja nautiskelemme! Nyt on perusteilla uusi pionipenkki ja kolmannessa penkissä kasvaa jo muutama vielä lisäksi :D

      Poista
    2. Niin ja se outo kukka, voisi olla virmajuuri, en tullut ajatelleeksi, mulla on sitä puutarhassa ja se on valkoinen kukinnaltaan. Täytynee mennä haistelemaan, toivottavasti en molskahda lampeen sammakoiden kaveriksi!

      Poista
  2. Saila olet ollut niin ahkerena ja kyllä vaan minunkin silmä kauniissa kukissasi lepää vaikka omalla pihalla ei kukkia olekaan. Ihana tuo äidiltä perintönä Unikko. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että Sinäkin nautit kukistani! Äidin unikko on ihana, niin kerrottu ja muistoja täynnä!

      Poista
  3. Jos sinä olet noilla kriteereillä höpsähtänyt mummo, meitä on sitten aika paljon samanlaisia. Ilman lapsenlapsia tahi niiden kera, mutta takuuvarmasti puutarhan omistajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös ole kivaa että meitä höpsähtäneitä puutarhamummeleita on paljon...ollaan kaikki hyväntahtoisia ja luontoa ja lähimmäisiä rakastavia ja tulevaa elämää kannattavia! Mummoenergiaa!

      Poista
  4. Tollasta se on tämänkin kahelin mummon elämä. Kauniita kukkia ja se yks mitä ett tiennyt on rohtovirmajuuri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa mummoelämää kuitenkin, paljon touhua ja tärkeitä asioita. Kiitos tiedosta, mulla kasvaa omenapuun alla rohtovirmäjuurta ja se on valkoista, kaunis tuo vaaleanpunainenkin!

      Poista
  5. HEI tässä maassa on siis toinenkin kaheli, joka tykkää harventamisesta ja kitkemisestä!!!! Siinä sitä vasta näkee kättensä jäljen, jos missä. Ikkunat suttaantuuu heti pesun jälkeen ja ja lakanat menee ryttyyn silityksen jälkeen, mutta porkkanat sen kuin komistuu harventamisen jälkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tuntuu olevan paljon yhdistäviä asioita, tämä perkaus/harvennus on ihan huippua, siihen kun saa vielä herkistellen valmistautua! On palkitsevaa nähdä upeat, kauniisti peratut ja harvennetut pulskistuvat porkkanarivistöt, niissäkin silmä lepää :)

      Poista
  6. Voi että sinun kukkamaitasi ja kukkaloistoa. Puutarhaan rikkaruohoja kitkemään olen menossa. Siellä riittää haastetta loputtomiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Rikka/oheiskasveja riittää kitkettäväksi ihan koko kesäksi! Niitä on mukava perkailla ja annostella työjaksot sopiviksi paloiksi, jos vain malttaa ja jaksaa.

      Poista
  7. Sehän vaan on ihanaa, että kunnolla höpsähtää ! ! ! =D

    VastaaPoista
  8. Komia kompostikakku ja mikä kukkien loistoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kompostikakun teko onnistuu kyllä ja ensi keväänä sen levitän parantamaan kasvimaatani. Olen saanut savimaastani jo aika muruisan. Pian aloittavat pionit kunnolla kukkimaan, toivottavasti silloin ei sataisi, raskaat kukat keräävät vettä ja painuvat muuten.

      Poista
  9. Kompostikakku on kyllä hyvin näyttävä ja kasveille tosi hyvää syötävää. Illakot ovat nyt täydessä kukassa ja kyllä niiden vieno tuoksu on iltaisin melkein "käsin kosketeltavaa"
    "Olenkohan tulossa hiukan höpsähtäneeksi mummoksi? "näin kesällä voi tällainenkin ajatus nousta mieleen, mutta ihan terveellä tavalla. Puutarha teettää kaikkea mukavaa laidasta laitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kompostikakku kuuluu kasvien herkkulistalle. Illakot ovat kyllä ihania ja tuoksu niin suloinen! Pitkään niitä yritin saada meillä kasvamaan ja sitten viimein onnistuin, voi sitä ilon päivää kun kukkivat illakot puutarhasta löysin, samoin kuin sunnuntaina uuden siementyneen kulleron!

      Puutarhassa nousee moni asia niin tärkeäksi, mies pyörittelee silmiään ja ihmettelee mielikuvitukseni määrää kaikesta siitä mikä on nyt ihan juuri tärkeintä. Höpsähtely on kivaa ja talvella sitä on kiva muistella kun mieli seestyy taas, siis ennen siemenluetteloiden kolahtelua postilaatikkoon. Tämä on niin mukava ja rentouttava harrastus!

      Poista
  10. Monipuolisesti oot ahkeroinut! Kaikki nuo hommelit on mullekin hyvin tuttuja. Kompostin teko ja nokkosvesi, aah mitä ihanuutta :D Upea pionipenkki siellä on kohtapuoliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Touhua riittää, mutta sitten alkaa tuo alaselkä ilmoittelemaan että olisi parasta lopettaa! Komposti ja nokkosvesi ovat sellaisia mun juttuja myöskin - multakone ja luonnollinen lannoitus ovat olleet meillä tärkeää! Pionit aloittelevat kukintaa, toivottavasti silloin ei sataisi!

      Poista
  11. mukavalla tavalla olet hömpsähtänyt, samanmoisia puuhia tääl pääs tehty,) lehtovirmanjuurelta outo mysteerikukkasi vaikuttaa, jos kuvassa näkyis lehdetkin, varmemmin uskaltaisin sanoa. itse kuvailin eilen lehtovirmanjuurta Helmin kanssa jokiahteilla kulkiessani (no Helmi tietty ui).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kesähommat ovat niin kivoja ja kukat muuttuvat melkein lapsiksi (omat jo niin isoja) että niitä paijataan ja hoidetaan.

      Tuo vaaleanpunainen sävy vain ihmetytti kun mulla on puutarhassa valkoinen virmajuuri! Se on ihanan tuoksuinen kaunis kasvi ja nyt alkanut jo hiukan leviämäänkin.

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!