Ropinaa

Eilen se alkoi, sateen ropina. Säätiedoitus lupasi sateen alkavan klo 15, se olikin tunnin etuajassa, hiukan haittasi, olin kasvimaalla täysi draivi päällä, olisin halunnut kylvää ja kuokkia vaikka kuinka, mutta sitten melkein kastuin ja menin imuroimaan ja huushollia tekemään. En tykkää kotitöistä kesällä. Aloin kiukuttelemaan itselleni, jumpittelemaan, keksimään tekosyitä miksi pitäisi laittaa pesukoneet surisemaan ja imuri käyntiin. Soitttelin kahdelle isolle siskolle, olisin puhunut ummet ja lammet, heillä oli kaikkea kivaa sisäpuuhaa, joten pakko oli aloittaa ja sainkin tehtyä mitä olin ajatellut. Uloskaan en voinut karata sateeseen peltohommiin...

Sade jatkuu edelleen...

...ja hyvää se tekee kuivalle luonnolle, kasveille ja raikastaa ilmaa siitepölystä tehden monen allergikon elämän hiukan helpommaksi.

Sisääntulon kukkamaalla kellot kilkkaa täydessä kukassa nyt. Penkkiin tehtiin hiukan muutoksia, siis kummityttö teki viikko sitten. Kaivettiin yli puolet massiivisiksi kasvaneista kuunliljoista pois. Tilalle kummityttö toi aarteen, atsalean, siitä laitan myöhemmin postauksen.

Nyt on meidän mäellä tapahtunut ihme, viimein vuosien odottelun jälkeen keisarinpikkarit kukkivat! Ihana kukka, haju .... ei miellyttävä! Näillä vuoraan lahjaksi saamani magnolia 'Vanhan rouvan', jottei  myyrä tee tekosiaan. Laitan mukaan kasvamaan magnoliani juurelle vielä valkosipulia kyytipojaksi, vaikka myyrät osaavat olla ketkuja, siskollani Mustikkamummolla myyränketku oli kaivanut valkosipulinkynsisuojuksen pois ja vienyt ne kauemmaksi kasalle haittaamasta sen touhuja, ovela!

Meillä viime talven kova pakkanen ja lumen vähyydestä johtunut syvyyksiin päässyt routa vei myös paljon perennoita ja sipulikukkia, joten narsissien kukinta oli paljon vaatimattomampi kuin aikaisempina vuosina, tänään huomasin että melkein kaikki helmihyasintitkin olivat menneet saman tein pakkasen kylmään kitaan, harmi! Onneksi vahinko ei ole korvaamaton, uusia sipuleita laitan maahan syksyllä.

Pionit nousevat aika mukavasti narskujen lomasta. Katoin pionipenkin syksyllä vahvasti syksyn lehdillä ja se kannatti! Pionituhoja ei tullut onneksi lainkaan.

Lasihuoneen päässä oli valtava määrä helmihyasintteja, nyt ei enää ole kuin muutama, Kaikki hyasintit menivät myös.

Keltaisen penkin narsissit kukkivat aika hyvin, pakkanen ei niitä napannut ahnaaseen kitaansa.

Vaaleankeltainen terapia runoilijapenkissä. Miksi osa runoilijoistani on vaaleankeltaisia eikä puhtaan valkoisia? Pakkasen tekemä geenivirhe vai mikä ihme?

Rytörinnekin on herännyt, vuorijumaltenkukassa on ihanat nuput!

Mukavaa ropisevaa Helluntaita ja iloista alkavaa viikkoa!