Pöytä on varattu

Rakastan yli kaiken mukavia yllätyksiä! Keskiviikkona aamulla puhelimeeni tuli viesti Kivipellon isännältä - Pöytä on varattu! Sydän pysähtyi, voi että olin yllättynyt suunnattomasti! Olimme puhuneet paikasta jo aiemmin, isännän eno oli paikkaa kehunut,  blogiystävän postauksen tiimoilta asiaan jälleen palattiin ja asia sai tulta!

Torstaiaamuna auton nokka siis kohti Poria! Matkalla poikkesimme muutamaan tuttuun paikkaan, Porintien varrella on kohteita, jotka ovat paloja isännän perheen historiaa, niissä paikoissa on mukava käydä. Ei ollut kiirettä!

Ajelimme hissuksiin, oikein Porin keskustan kautta, sitten nokka kohti Reposaarta ja sen kärkeä, aikaa oli ja pysähdyimme usein. Meren rannalla on helppo hengittää, aurinko helli, tuuli oli huomattavan viileä!

Nautimme ruokapaikkamme herkuista, maisemista ja rauhasta. Haaveenani oli, että olisimme poikenneet muutamalla taimitarhalla, mutta auton pyörät eivät kääntyneet jostain syystä ja aloitimme kotimatkan.  Toinen Porin reissu kesällä siis tiedossa!

Porista Tampereen suuntaan ajelemme mielellämme vanhaa Porintietä, käännyimme tällä kertaa Salmin risteyksestä, ajattelimme poiketa Otamuksessa, päätimme kuitenkin jatkaa Siuron suuntaan ja kosken partaalle. Koski on yksi suosikkipaikkojamme, siellä on aina väkeä ja aina tavataan tuttuja, niin tälläkin kertaa! 

Siuronkoskella on pitkä historia, linkin kautta löytyy tarkempaa tietoa! Paikka on hyvin kaunis, väkeä on aina paikalla ja kalastajat innokkaina niin sillalla kuin kosken rannoillakin. Sillan pielessä on maineikas Koskibaari, eilenkin terassi oli täynnä väkeä! Ensi viikonloppuna jälleen kuorekarnevaalit.

Koski pauhasi ja virtasi vapaana, vesi oli korkealla.

Yläjuoksulla... 

 

Vasemmalla kalaportaat.

...ja alajuoksulla...

Perheenlisäystä tulossa.

Juna matkalla Poriin.

Lämmin sää oli herättänyt puut hiirenkorville, luonossa väritys oli kauniin heleän vihreä.

Illalla palattiin kotiin, oli ollut mukava päiväretki, ihana yllätys ja herkkuja niin sielulle kuin kehollekin!