perjantai 1. tammikuuta 2016

Jäisiä helmiä


Hitunen auringonvaloa
Olen kinttuni kanssa jo monta päivää ollut hiljaa, ihan hiljaa siis ja antanut kortisonin vaikuttaa. Surffailin blogistaniassa ja näin kauniita helmiä, jäisiä kristalleja, sanoin toivorikkaana isännälle, josko mentäisiin vaikka Seitsemiseen lenkille ja kuvaisin siellä kanssa ihania jääkuvia. Ei, ei missään tapauksessa, sanoi hän. Muistutti ortopedin ohjeista, onko kaikki miehet aina kompuksessa keskenään, kai. Sanoi kuitenkin menevänsä tien toiselle puolelle, Moisiolle, traktorihommiin ja pyysi minut sinne hiippailemaan, hah, pääsinhän vähän kameran kanssa ulos.

Meillä on aika vanhaa metsää, polkuja - niin eläinten kuin ihmisten tekemiä, sammalikkoa, ryteikköä ei kovinkaan paljon paitsi ojan varrella, joten helppo on kulkea ja kamera mukaan.

Ja vähähti mamman päähän, että valtaojahan virtaa, ja koski kuohuu niin että pihaan kuuluu. Siellä on jääkristalleja. Saan siis kristallikuvia. 



Täällä jossain asuu huuhkajia, kaksi miestä, lintuharrastajaa, käy niitä katsomassa kerran vuodessa. Olemme kysyneet lintujen pesäpuun paikkaa, eivät kerro emmekä ole sitä löytäneet. No puita harvoin kaadetaan, mutta aina olisi varmempaa tietää pesäpuu, jotta puuta voisimme varjella vielä tarkemmin.



Polttopuuksi raivattu haapoja.
Kuusen taimia, uutta metsää tulossa.
Alueella on kaksi isoa muurahaisen pesää ja molemmissa oli käynyt odottamaton vieras.


Kaurispukin kuopsutuksia, onneksi täällä se ei ole hinkannut kuusentaimia kuoliaaksi, toisella metsäpalstalla pystyyn tapettuja kuusentaimia löytyy useampi.

Ojan varsi on paikoin lehtomaisen ryteikköinen, jossa on tilaa ja rauhaa lintujen ja erilaisten öttiäisten pesiä.



Ja viimein kristallit ja veden leikkiä!











Mukavaa Uuden Vuoden ensimmäistä päivää!

18 kommenttia:

  1. Oi... upea paikka. Solisevaa vettä ja jäisiä helmiä. Hienot kuvat, onneksi sinut päästettiin hipsimään tuonne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viihdyn kovin tuolla ojan varren lehtopaikassa, vallankin keväällä kun sinivuokot kukkivat, vesi solisee ja puissa on lintujen konsertti. Vettä on tullut nyt niin paljon että valtaoja kuohuu, vähän oli pikkuisia jäähelmiä muodostunut. Hissuksiin hipsin, maasto on niin helppokulkuista ja polkuja on useita.

      Poista
  2. Voi teillä ei ole lunta!? Ei meilläkään paljoa, mutta sen verran, että maa on valkeanaan. Huomenna lähdemme verkkoja kokemaan merelle. Mutta kerro, mikä on murkkupesät hajoittanut??

    Usko tällä ketaa miehiä, sillä ei ne turhan päiten käske sinun lepuuttaa jalkaasi. Huolissaan ovat, ukkoparat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kuin hentoinen kesi, siinä ei suksi kulje, mutta maastossa on kiva kulkea, ei ole paljoa risuja vanhassa metsässä ja ei ole liukastakaan ja rytöä. Noita molempaa murkkupesää ihmettelin itsekin. Karhuja meilläpäin kyllä hiippailee, ei ihan nurkissa mutta muutaman kilometrin päässä alkaa isot metsät aina Kuruun ja Seitsemiseen ja siitä Virroille saakka ja siellä on karhujakin, mutta ajattelin että voisiko supi tehdä tuollaista. Niitäkin täällä hiippailee, kettu tuskin ja paljon muita vaihtoehtoja ei ole. Ilves tuskin menee murkkupesälle, sille riittää rusakoita ja kauriitakin näillämain.

      Lepuuttanut kinttua olen ja ärsyttää, arsyttää niin vietävästi. Jos olen hiljaa niin kinttu on sorja, mutta jos hiippailen niin heti turpoaa pattipolveksi kuin osuuskaupan hevosella, pah. No ulos piti päästä ja varoen kuljin ja sitten lepuutin taas. Maanantaina menen uudelle piikille, täytyy kinttu saada kesäksi kuntoon että pääsee kasvimaalle ja kukkamaille konttailemaan.

      Poista
  3. Hienoja kristallikuvia, mutta olen kyllä ukkosi kanssa samoilla linjoilla, että jospa antaisit jalan levätä...lehtometsät ovat niin ihania, kiitos näistä kuvista! Ja oikein onnellista uutta vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sametti Hortensia!

      Sain kristallikuvia, niitä niin kaipasinkin monen sisälläolopäivän jälkeen. Ulos hiippailemaan tekee mieli, kinttua lepuutankin, täyslepo määrättiin mutta edes vähän ulos haistelemaan pitää päästä ja säällisesti metsässä kuitenkin hiippailin, tosin polvi turposi siitäkin taas, pah!

      Lehtometsät, vallankin joissa vesi virtaa, on niin ihania!

      Poista
  4. Voi, ei! Toivottavasti saat jalkasi kuntoon.. Mulla parani se toinen jalka ja kipeytyi nyt toinen.. Upeita kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maanantaina uudelle piikille jos kortisoni on kuivattanut polven, jos ei niin en tiedä mitä lääkäri keksii! Harmittaa! Toivon että kipu lähtee ja turvotus ja että pääsisi vähän uloskin tassuttelemaan! Toivottavasti Sinullakin jalkavaivat helpottavat!

      Kiitos Satu!

      Poista
  5. Nättejä kristalleja löysitkin jäistä ) Sun kinnujuttusi onkin jäänyt näkemättä. Mikä kintussa? Täällä toinen kinntusairas, jonka kinttukipu johtuu selästä ;) Selässä sensijaan ei mitään kipua :D Parempaa, terveempää vuotta toivottelen sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein viitsisi sanoa ääneen, mikä kintussa on vikana...nivelrikko ja varpaassa murtuma, pah ja se kolmas jota en sano ääneen...mullakin kun viides nikama murtui selästä vuosi sitten tuli sen myötä kaikkia jalkavaivoja lisää, ja kummallisia puutumisia ja vaikka mitä, tyhmiä juttuja. Onneksi kannattelee tämä harrastus,jos sitä ei olisi, sängyn pohjalla maattaisiin! Ortopedi ehdotteli mulle kauhakuormaajan ostoa pihahommiin, no miesten juttuja!

      Onneksi sain kuvia kristalleista!

      Poista
  6. Voi harmi tuoata sinun kinttuas. Mullakin toinen koipi on paha. Totisesti turvoksissa ja pohkeesta niin vietävän kipee. Ollut joka päivä ja jo vuosia. Sille ei saada mitään. paljon enempi tekisin puutarhahommia,jos se olisi kunnossa. Ei voi mitään,näillä mennään. Kyllä ihania sun luontokuvat. Varsinkin tietysti jääkristallit. Ei meilläkään lunta ole,sellaista kuuraa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nautin suuresti kun pääsin/lähdin metsään hiippailemaan ja kuvaamaan. Nuo TULES-vaivat ovat niin ärsyttäviä, hidastavat menoa. Meillä on jo nuorella iällä (siis alle 50-kymppisenä) jo vanhusten nivelvaivoja koko sisarusparvella, kulkee siis suvussa ja kaikki jääräpäät samojen vaivojen kanssa kiukutellaan! Nuo turvotukset ovat niin kurjia, ne jäykistävät niveliä ja liikerataa niin paljon, painavat hermoihin ja kipuilevat levossa ja yöllä ei anna nukkua, mokomat! Ja haittaavat harrastuksia pahemman kerran!!!

      Mutta luonnossa on nyt kiva liikkua, ei ole lunta, ei liukasta eikä märkää. Nautin, kun olin varustautunut kunnolla toppapukuun. Sain omat jääkristallini kuvattua!

      Poista
  7. Ihanaisia kristallikuvia sitten saitkin =) Harmi jalkaasi, toivottavasti tulee kuntoon pian. Lepääminen voi olla joskus aika vaikeaa, kun mieli vetää muualle. Teillä on tosi vähän lunta. Ei meilläkään paljoa ole, mutta pitäis kait joku myräkkä tulla. Saas nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain kiitos ja siitä olen iloinen, valtaojassa on nyt niin paljon virtausta ja pakkanen oli kosteutta kristalloinut!

      Lepääminen on ollut paikallan, mutta välillä täytyy mennä ulos hiippailemaan ja haukkaamaan happea. Toivottavasti saan kintun kuntoon kesäksi!

      Lunta pitäisi kai tulla ensi viikolla, ja toivottavasti tuleekin suojaamaan ahavalta kasvi-ihanuuksia!

      Poista
  8. Jalkaparka, mutta varmasti teki hyvää ulkoilla. Ja kauniita kuvamuistojakin sait.
    Mukavaa vuoden ensimmäistä päivää sinnekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli mukava haukata raitista ilmaakin. Metsässä oli helppoa kulkea polkuja pitkin kun rytöä oli vain valtaojalla. Aikas voimakas virtauskin oli ojalla, ja ihania kristalleita pakkanen muodostanut.

      Mukavaa pakkaspäivää Sinullekin!

      Poista
  9. Sinulla on ollut ihana luontoretki, miten kaunista voi luonnossa olla ihan vaikka ryteikössä ja pienistä puroista löytyy ihmeelliset kristallit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kristallit ovat niin kauniita, pakkanen mukavasti jäädyttänyt virtaavan veden! Tuolla metsässä on niin helppo kulkea, paitsi siis ojalla jossa on rytöä!

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!