sunnuntai 23. elokuuta 2015

Viileä pyhäaamu

Nautin elokuun lomastani, tilaukseni lämpimästä lomasta on toteutunut erinomaisesti. Aamulla on mukavaa hiippailla viileässä, kasteisessa pihamaassa, kaste on vahva ja ilmassa hieman utua. Auringon noustessa utu häviää nopeasti ja kaste kuivuu.
Kasvimaalla kasvaa huomattava määrä oheiskasveja perkaamisestani huolimatta, mutta satoakin on tulossa.
 Kasvatan  paljon kurpitsaa, murto-osan siitä syömme, kanat sitten loput.
 Näitä voisi friteeratakin.
 Jättiläismeloni kasvattaa komean pallon, sen kun halkaisee löytyy kanoille herkkua ja puolikkaat toimittavat ruokakupin virkaakin hetken.
 Näistä minä tykkään!
 Kaksoset.

 Auringonkukka on vielä nupulla, kylvin tuollaista matalakasvuista...yli puolitoistametristä jo.
Kohta on aika säilöä härkäpavut. Yritän marinadia niille kehitellä. Härkäpapu pn myös erinomainen maanparannuskasvi.
 Täm auringonkukka on matala ja haarakas, kylvi itse itsensä kasvimaan kompostikasaan.
 ...ja tietenkin kehäkukkia! Salaatissa ne ovat mukava lisä. Kirjallisuudessa sanotaan, että ne helpottavat naisten vaivoja.
 Leijonankidat ovat myös lapsuuteni ihanuuskukkia.
Naapurin tädillä näitä kasvoi kukkamaassa, jaksoin niitä katsella kauan, ihanimpia olivat tumman viininpunaiset, samettiset.
 Tämä tapaus kylvi itse itsensä kasvihuoneeseen, perkasin sen taimia poiskin, mutta muutama taimi jäi silti. Ananaskirsikka on kirvamagneetti ja siksi sitä en enää kasvata, mutta tässä en vielä kirvoja löytänyt.
 Ostin ison sekoituspussin gladioluksen sipuleita halvalla, kasvatan ne kasvihuoneessa.
Kanaverkko toimittaa hajuherneen tuen virkaa, tänä vuonna en niitä kylvänytkään. Tumma gladiolus on kiemurrellut itselleen tuen, kohta se alkaa kukkimaan.
 Rytorinteessä on kukkinut pieni kärhöntaimeni, en uskonut että se noin paljon jo toisena vuotenaan kukkisi. Kasvatan siitä maanpeitekasvia. Taimi on kotoisin Kivistikiltä.
Kerroin aikaisemmin yrityksestä tilata valkoista päivänliljaa, jossa on purppura nielu ja kukan terälehtien reunat. Tässä on yksi yritys, keltainen. Minulla ei ole vieläkään kyseistä päivänliljaa, näitä keltaisia kyllä riittää.
 Lapsuusihanuus jälleen!
 Somanvindissä on ihan mahdoton määrä kukkia.
 Taistossa suopayrttiä vastaan taidan olla voitolla. Laitoin muovihanskan ja sen päälle vanhan villahanskan. Villahanskaan suihkutin rontuppia ja hiplasin sillä versoja, hyvältä näyttää, tosin tämän tapauksen kanssa ei kannata voittoa juhlia liian aikaisin!
 Parsapilvi! Tämä on niin kaunis pehko!
Peace.
Kummityttö toi taimen ja nyt se kurottaa yli metrisellä versollaan kohti aurinkoa.
Tarmo puolustamassa kanoja. En ymmärrä miksi kanat kammoavat kameraa, heti kun alan kuvaamaan, rouvat painuvat sisälle poikineen.



Istutin kiviaitaa pitkin kasvamaan köynnöshortensiaa ja villiviiniä, taimet ovat parivuotisia ja ilmeisesti pitävät kasvupaikastaan.

Tein tosi mukavan löydön marjapuskasta lehden alta.



 Näillä pikkuisilla oli kaikilla yksi piste kilvessään.
 Etupihan kukkamaa on ilmeisen kuunliljavoittoinen. Ensi keväänä taimista poistetaan ainakin puolet. Tästä jo tein sopimusta kummityttöni kanssa.
 Jaha, tiellä menee nuoria tyttöjä lenkillä...
 ...menkööt vain..
...aamupesu on tärkämpää.

 Näin sievästi nukkuu Nöpö...
...Sulo rojottaa myllynkivellä...kuvat eiliseltä.

Aurinkoista sunnuntaipäivää!


18 kommenttia:

  1. Ihanat Nöpö ja Sulo! Leijonankidat olisivat ihania. Mulla ei ole koskaan ollut. Olen jotenkin mieltänyt ne hankaliksi kasvateiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leijonankidat ovat tosi kivoja ja aika helppoja kasvattaa, paitsi sen siemenet ovat mikroskooppisen pienet ja vaikka kuinka vähän kylvää taimia nousee miljoona. Suosittelen kuitenkin! Ne pensastuvat mukavasti ja eivät ränsisty kovin helpolla.

      Kisupojat ovat kivoja puutarhakavereita!

      Poista
  2. Komeaa satoa ja kukkia! Minulla kurpitsat ovat vasta pienellä alulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tänä vuonna kurpitsat ja kurkut ovat kasvaneet erittäin hyvin, toivottavasti hallaa ei vielä tule, vaikka yöt ovat olleet aika viileitä.

      Poista
  3. Siellä on rehevää ja satoa riittää. Ihanat karvapojat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä vuonna katteesta oli apua niin kaatosadekautena kuin hellekautenakin. Uusinta (raivattua) kukkamaatani nyt kastelin, perkasin sen kunnolla. Pojat ovat kyllä ihania.

      Poista
  4. On siulla komia kasvimaa ja kukat. Tarmo taitaa kiekaista kanoille, että se paparatsi tulee, nyt rouvat piiloon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oheiskasvitkin siellä valitettavan hyvin viihtyvät, mutta satoa tulee aikalailla silti. Tarmo todella alkaa ääntelemään sillain oudosti ja koko sulkasakki säntää sisälle, pitäisi hankkia nopeampi kamera tai refleksit :D

      Poista
  5. Ehtisiköhän kummityttö jakamaan minunkin kuunliljojani?
    Sinulla on niin monipuolinen ja kaunis pihapiiri eläimineen ja kasveineen. Jos elämänkelloa voisi kääntää taaksepäin, harkitsisin vakavasti muuttoa jonnekin väljemmille seuduille.
    Suloiset Nöpö ja Sulo. Rapsutuksia heille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Töitä hällä kesäaikaan on mutta tein varauksen ensi kevääksi, pihanhoidon teettäminen ulkopuoleisella firmalla on yleistynyt ja hyvä niin, kummityttö on niin työllistänyt itsensä omaan firmaan ja töitä piisaa, talvella tosin on hiljasempaa.

      Olemme koittanut pihaa rakentaa niin että vaikka talomme on moderni niin muut pihan rakennukset ovat vanhoja ja niiden mukaan siten kiveyksiä ja istutuksia tehty, isomummun kasveja säilytetty ja kivitavaraa löytyy omasta takaa paljon seulanpäistä järkäleisiin saakka. Maalla on mukava asua, vaikka bussiyhteydet ovat huonot. Illalla talviaikaan on kivaa, kun ulkona on oikeasti melkein pimeää ja liikenteen ääni vaimeaa. Olisin halunnut muuttaa vielä syrjemmälle, tien päähän josta olisi vain polku kotiin, isäntä naureskeli tuota mun haavettani. Eläimiä ottaisin lisää, mutta isäntää vielä pehmitän. Kanoja hankittiin, kaikille lapsille oma lintu jota saivat hoitaa ja kissat tietenkin, pitävät myyräkantaa kurissa. Tänäänkin Nöpö toi lihavat myyrän pikkuretkeltään. Rapsutukset kisuille toimitetaan perille :D

      Poista
  6. Mää niin ihailen sun puutarhaa, kanoja ja katteja. Saattaap ayksi ihailu osua sunkin kohdalle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä mun touhu on sellaista puuhastelua, mielen virkeyttä ja harrastelua josta tulee hyvä mieli! Ihaillaan toisiamme, kyllä Sinunkin kädenjälki on niin kaunista koskitpa minne vain!

      Poista
  7. Hei kerro mulle miten säilöt pavut kun keksit marinadin reseptin! Just tänään hoksasin että nehän voisi jo noukkia pois jänöä kiusaamasta. Voi tuota kissaa,,,, niin punainen! Näyttää teilläkin lojuvan kolmemetrisiä kissoja helteellä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan blogiin kunhan testaan ja haen sellaisen maun jota Azoreilla maistelin, siellä härkäpapuja särvittiin oluen kanssa, ne olivat niin hyviä ettei siihen mitään olutta kyytipojaksi tarvitse.

      Nöpö on kissojen aatelia, kaunis punainen ja niin lempeäluontoinen kuin kissa vain voi olla ja uskon että se ymmärtää puheen, sille kaikkea juttelen, kun hän valvoo touhujani.

      Juu, vallankin Sulo, että kissalla on mittaa ja se on kova loikomaan koko pituudellaan, Nöpö ei niin tee koskaan.

      Poista
  8. Hyvä tavaton tuota sinun kukkivaa ja ihanaa puutarhaa. Minäkin tykkään paljon leijonankidasta ja lapsuudessani oli kotona aina paljon hurmaavia gladioduksia. Kissat ovat niin,niin söpöjä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kukkia on aika paljon ja kasvimaalla yhtä ja toista, rikkaruohoja ihan mahdottomasti, niille en pärjää millään! Lapsuuden kukat ovat nouseet esiin vuosien saatossa, leijonankidat, tiikerinliljat, pionit...ja kaikki muut joita vannoin kasvattavani sitten kun olen aikuinen, noihin lapsuuskukkiin löytyy aina vahva tunnelataus ja kaunis muisto!

      Kissat ovat niin kivoja kavereita, kaksi eri persoonaa, mutta molemmat niin ihania!

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!