Kotona taas

Tilailin lomasäitä, ei moittimista...käytiin tarkistamassa asia melkein koko Suomen pituudelta ja ei tosiaan moittimista!

Lomareissumme on vuosia kulkenut pohjoiseen idän kautta, nyt ajoissa ilmoittelin isännälle, että tänä vuonna lännen kautta tehdään retki. Matkalla oli paljon kaunista, ihmeteltävää ja jopa kauhisteltavaa, onneksi ihailtavaa oli eniten! Paljon oli paikkoja, joissa olisi voinut viettää enemmän aikaa! Sellaiseen matkaa olisi varmaan kulunut ainakin kuukausi, tuskin olisi riittänyt. 

Matkan varrelta...varoituksen sana, tämä on maratoonipostaus!

Kalajoelta.

Uimakopit. Melkein kaikki rikottu paitsi täältä takaapäin! Lapsuus tuli mieleen, Yyteri. Pienenä tyttönä teimme retken Yyteriin. Ihanaa oli uida, kovin kauas rannasta en uskaltanut mennä, meressähän vosi olla haita! Nyt tiedän ettei täällä saakka kuitenkaan - ainakaan vielä - hait uiskentele. Siskot kai taas hyväuskoista olivat pelotelleet.

Jäljet hiekassa, kauniin valkoisen koiran

Veden luomaa taidetta

Hailuodon majakka

?

Energiatuotantoa, puhdasta vaikka kolisevaa

Kukkolankoskelta Ruotsin puolelta, käytiin siis myös ulkomailla!

Jos olisin kukka, haluaisin kukkia tällaisessa paikassa

Vastarannalla vietettiin häitä, onpa mitä viehättävin onittelupaikka!

Lokki kivellä keskellä koskea, mukava paikka ihmetellä maailman menoa, onneksi vesi ei ole korkeammalla!

Ihania vanhoja rakennuksia

Maisema myllärin huoneesta.

Mitähän tuo merkki tarkoittaa?

Olin hetken enkeli

Ukonilma nousemassa...sivuutti meidän ja satoi hetken ajomatkalla.

 

Äkäslompolossa

Olimme yhden yön kuolleessa kylässä...se nukkui kesäuntaan, odotteli turistikauden avajaisia. Onneksi oli hiljainen aika, en viihdy turistirysässä...jotkut viihtyvät. 

Äkäsmylly, pienen ajomatkan päässä Äkäslompolosta pohjoiseen.

Lapin laihat kuuset miellyttävät silmääni

Näitä kavereita tuli vastaan paljon.

Hetassa, kaikkien mökkien ikkunan alla oli ravintola pienimmille, niitä täytettiin säännöllisesti. Lintulaudan elämää oli kiva seurata.

...joko tuo orava lopettaisi syömisen...

...nam, nam, nam...

...täältä löytyy jotain herkkua vielä...harmaata jo vähän turkissa...

...no jopa kestää...

...vihdoinkin!

Hillat Hetassa olivat vielä raakoja.

Esteettinen kulkureitti, tästä porot eivät varmaan uskalla mennä läpi.

 Jyppyrävaaralla

Kirkko näkyi niin kauniisti.

Täällä oli helppo hengittää!

Villaa...

Saimme kaverinkin.

Kelitilaukseni ei ollut kuitenkaan aukoton, jossain satoi...

Kävimme Jyppyrällä polkupyörillä, kävelimme metsäosuuden. Pilvet alkoivat valumaan alaspäin...se ei haitannut nehän olivat kaukana. Kun viimein palasimme mökille, ripsutteli hiukan. Laitoimme saunan lämpiämään...jo satoi kaatamalla!

Ja taas ulkomaille...Norjaan tällä kertaa! Matkalla näimme ison petolinnun, vaikutti piekanalta, tullessa taisimme nähdä saman linnun.

Juhl's gallery, Kautokeinossa. Tämä on houkutus, jota on vaikea vastustaa. Niin ihana paikka, upeita koruja, kaikkea, yhdet korvakorut ostin!

 Tästä voi lukea täältä lisää.

Pihassa nämä ihanat rakennukset.

Pikefossin putous

Ja matka jatkuu...

Alta-joki virtaa. Täällä isäntä sanoi, että tuoksuu ulkomailta. Sanoin - armaani, olemme ulkomailla. Ei kun "ulkomailta"... no tiesin mitä hän tarkoitti. Tuoksui siis korkealta paikalta, vuoren päältä, kuin Madeiran vuorilla tai Azoreilla...vain savuntuoksu ja kukonlaulu puuttuivat.

 Ilma oli niin kaunis, pilvien varjot auringonpaisteessa lankesivat maahan.

Altan kanjoni, uskomaton paikka. Kuvat otettu autosta, jossa tuulilasissa oli muutama liiskaantunut itikka.

Altassa, nämäkin kuvat otettu autosta, kyllä siellä valotolpat ihan suorassa olivat! Oli niin jännää, kuina meren vaikutus on niin merkittävä kasvillisuudelle. Täällä kasvoi taas kuusia!

Lunta

Jäämeren rannassa, kallioilla

 Paluumatkalla kanjonissa.

Virtaavaa vettä oli kaikkialla!

Kotimatka alkoi, ajelimme hissuksiin Suomineidon kurveja myötäillen kotiinpäin. 

Siikajoki

Kuvia otin aika paljon, tässä pieni otos! Matkan varrella Hetan pohjoisella puolella näin kolme kasvihuonetta, olipa ihmeteltävää. Kolarissa ja Pellossa kukkivat pionit ja unkarinsireenit, Hetassa juhannusruusu oli kukkinut aivan juuri! Nautin suunnattomasti vedestä, vallankin virtaavasta vedestä, kuvattavaa riitti ja nautin, kun hiljaisuudessa sain katsella jatkuvaa virtaa! Nautin suunnattomasti myös valon leikeistä ja varjoista, sitäkin oli suunnattomasti tarjolla ja ilmasta, oli tilaa hengittää.

En kaipaa lomalla huvipuistoja ja härpättimiä, niitäkin olisi ollut tarjolla, tai turistirysistä, ravintolassa emme käyneet koko matkalla kuin kerran. Nautimme erinomaisista paikallisista herkuista, ja niitäkin oli paljon tarjolla. Ohitimme menomatkalla Hanhikiven tienhaaran ja mietin, onko pakko tuokin rakentaa. Uutisissa sanottiin että Pohjanmeren perukkaan on tulossa lisää tuulivoimaloita...vaikka ne kolisevat, eivät ne kuitenkaan tee pahempaa ympäristötuhoa! Uutisissa kerrottiin Sotkamon kaivoksen asioista...sekin nostatti karvat pystyyn, mikä on puhtaan luonnon hinta ja mitä jää lapsille... Ajattelin ja paasasin isännälle, etteikö voisi olla ihmisille sähkökiintiö kuin maidontuottajille maitokiintiö...kiintiön verran voisi käyttää. Mitä jos sähkö lopuu, kuinka käy...en uskalla edes ajatella! Tarvitaanko ihan joka asiaa varten joku kone  tai härpätin...sitä aina kannattaa miettiä. No tässäkin tuli saarna!

Pohjoisen matkalla usein näemme kanalintuja, nyt näimme Pohjanmaalla vain yhden fasaanin. Petolintuja kyllä näimme, tuon jo aikaisemmin mainitsemani piekanan lisäksi pikkutiellä Hetasta Nunnasen kautta Kittilään näimme viisi kanan kokoista lintua keskellä tietä, isäntä jarrutti ja pysähdyimme. Yksi makasi mahallaan tiellä muut istuivat. Haukanpoikia...kaivoin kameraa...olin liian hidas...linnut lensivät taivaan tuuliin, sain vain muistokuvan! Myös etelämpänä näimme yhden kanahaukan.

Onneksi meillä täällä on vielä paljon kaunista ja koskematonta ja tilaa hengittää, kissankelloja helisemässä!

Mukavaa alkavaa viikonloppua!