...paitsi työmatkalla ja se ei haittaa koska pilvet jäivät Tampereelle! Isäntä höyläsi nurmikkoa ja minä istutin jälleen taimia ja ruokkosin vähän sieltä ja täältä!
Nyt 'Sarah B', kuningatar, alkoi kukkimaan. Pionipenkki näyttää niin kamalalta, ettei sitä viitsi edes kuvata! Sade hakkasi sen melkein lyttyyn, no ei kokonaan, mutta otin kaunottaresta kuvia!
Sadetta kestävämpiä ovat pikkujasmike ja köynnösruusu 'Flammentanz', jotka toistensa syleilyssä alkavat yhdessä kukkimaan, punavalkoinen on jotenkin raikas yhdistelmä, mielestäni, tummaa kiveä vasten.
Olen kirjoittanut haaveestani - arboretumista. Nyt se alkaa hiljalleen toteutua. Ensimmäisinä siellä olivat tammet.
Tammilla on kerrottavana tarina: perheen tytär harrasti miekkailua Tampereella Nääshallissa. Kotiin palatessaan toisinaan bussilla hän tuli pysäkille Metso-kirjaston eteen. Siellä kasvaa vanhat elämää ja kertomuksia kuulleet ja nähneet tammet. Perheen äiti, siis minä, pyysin tytärtä keräämään pysäkiltä terhoja, lapsi totteli nöyrästi ja toi aarteet äidilleen! Lapsi laittoi ne keittiön pöydälle, ehdin varoittamaan...älä, isi syö kaikki pähkinän näköiset...kului tovi ja toinenkin, terhot unohtuivat meiltä kummaltakin - hetkeksi! Isi tulee olohuoneeseen onnellisen näköisenä, mitäs pähkinöitä nämä ovat ja mussuttaa suu täynnä! Voi ei! Mene sylkäisemään suusi tyhjäksi, ne on pysäkiltä keskeltä Tamperetta kerättyjä tammenterhoja vanhoista tammista! Tarinassa on onnellinen loppu - isi pysyi kuin pysyikin terveenä ja äiti sai tammensa ja ne ovat ensimmäiset puut arboretumissani!
Siellä kasvaa myös ystäväperheeltä saatu sulkaharmaaleppä.
Halvalla Pinsiön taimistolta noin 10 vuotta sitten hankitut lehtikuuset.
Euroopan pähkinäpensas.
Joskus messuilta ostetut hevoskastanjan pähkinöistä kasvatetut taimet. Alkuperä johtaa Elimäelle!
Aarteeni, kalleuteni, surukuusi! Kiitos Suvikummun Marjalle!
Paikkaa odottavat niin ikään ystäväperheeltä saatu saskatoon ja Elimäeltä kotoisin olevat punatammet.
Hankintalistalla on seuraavaksi käärme- ja kultakuuset sekä ruusupensaita.
Arboretumin puolelle piti istuttaa vielä helmipihlaja, mutta se sai paremman paikan läheltä pylväs- ja makeapihlajaa, läheltä navettaa.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Mun arboretumissa on punatammi, Elimäen Mustilan taimia sekin. Kasvaa hitaasti mutta iloitsen joka kevät että on hengissä. Syysväri on mahtava!
VastaaPoistaSyysväri sillä on tosi kaunis, kaikissa punatammissa se ei ole punainen, mutta nuo kaikki viisi saavat punaisen syysvärin, siis meillä Katja on helmet, melkoiset kultakimpaleet, vai mitä! Eikä haittaa vaikka kasvu on hidasta. Mitä muuta kasvaa arboretumissasi ja onko se suuri? Oma toiveeni on saada visakoivua ja visapihlajaakin!
PoistaIhana pioni ja niin hauska tarina tammesta :)
VastaaPoistaLöysin tieni tänne tuolta betweenin haasteesta. Olikin muuten kiva haaste :)
Kiitos! Ja tervetuloa vierailulle, tulenkin vastavierailulle Sinua tervehtimään! Haaste oli tosi kiva myös minun mielestäni!
PoistaHienoja puita ja tuo tammen tarina on mielettömän hauska! Sitä voi sitten teidän lapsenlapsenlapsenlapsetkin kertoilla, kun puut ovat valtavia arboretumissa.
VastaaPoistaKiitos! Tilanne oli kyllä loppujen lopuksi tosi hauska, vähän pelästyin, pysäkillä on kaikenlaista, onneksi ei tullut maha- tai muuta tautia! Meidän isäntä tykkää ihan mahdottomasti kaikista pähkinän näköisistä! Puut kasvavat, toivottavasti tarinat kulkevat mukana!
PoistaPionit ja sade eivät sovi yhteen. Olen tukenut omani ja vielä kukat sinnittelevät pystyssä jatkuvasta sateesta huolimatta. Puiden kasvu on hidasta, mutta erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Kiva kun tammella on tarina, puut elävät pitkään ja siksi kai ihmisille istutetaankin nimikkopuita.
VastaaPoistaSade todella hakkaa pioninkukan, vaikka kasvusto jaksaisikin sitä kantaa. Minäkin tuen vahvasti pioneitani, mutta kukka tosiaan ränttääntyy sateessa. Jotkut nuputkin ovat mustuneita...näin ei ole käynyt vuosiin!
PoistaPuiden kasvua on mukava seurata, lehtikuuset ovat jo kymmenen vuotta kasvaneet meillä ja aika isojakin jo, muut tulevat perässä. Tammi sai tarinansa, toivottavasti tarinoita kertyy lisääkin ja nimikkopuita. Meillä kotona oli omenapuut nimikkopuita silloin lapsena, mulla oli valkeakuulas ja olin siitä ylpeä!
Mielenkiintoinen postaus! Piti ihan käydä googlaamassa tuo surukuusi, onpa se symppiksen ja jotenkin inhimillisen näköinen. Ei ihme että se on silmäteräsi. Pikkuiset puun taimet kasvavat yllättävän nopeasti, ei välttämättä vuosikymmeniä tarvitse niiden kasvamista odotella :).
VastaaPoistaSurukuusta etsin kauan, löysin sen Vuorelan puutarhasta Raumalta ja Suvikummun Marja toi sen minulle bloggaritapaamiseen, tarkoituksenani oli hakea se elokuulla kun on kesalomani. Puiden kasvua on tosi kiva seurata!
PoistaIhanaa, oma arboretum! Onko mitään upeampaa, ei kyllä ole! Naurattaa kamalasti kun isi mussutti tammenterhot :) Tammet kasvavat minusta hurjan nopeasti kyllä. Surukuusi on niin kaunis, ihailen niitä aina Lohjalla missä niitä on istetettuna moneen maalaistalon pihaan. Majesteettinen näky. Arboretumistasi tulee ihana!
VastaaPoistaSe oli kyllä sellainen episodi meidän perheessä, miten jäätiin tyttären kanssa telkkaria tuijottamaan ja sitten isi tulee suu täynnä terhoja olohuoneeseen, voi kauhistus! Arboretum on ollut pitkäaikainen haaveeni ja nyt se alkaa toteutumaan hiljalleen. Surukuusia on myös Pohjanmaalla Ilmajoen tien risteyksessä ja niitä siellä aina ihailen ohimennessäni. Toivottavasti löydän kaikki ihanat puut joista olen haaveillut arboretumiini!
PoistaTulee upea arboretum!
VastaaPoistaToivottavasti ja uskon niin!
PoistaVahdi pähkinäpensasta silmä kovana - muuten isäntäsi syö sen ;) Voi miten ihana tarina ja ihanat puuvauvat.
VastaaPoistaPitäisi varmaan asentaa riistakamera...!! Isäntä tykkää ihan mahdottomasti pähkinöistä! Tarina on pala meidä arkea vuosia sitten ja naurattaa aina meitäkin kovin! Puuvauvat ovat ihania, mutta nekin kasvavat aika nopeaan!
PoistaTusta se lähtee oma arboretum, hienoja taimia.
VastaaPoistaHauska tarina tammenterhoista :)
Kiitos! Toivottavasti omat tammet tuottavat terhoja, ovat ainakin puhtaampia isännän maiskutella!
PoistaHieno arboretumin alku, ihan kadehdittava!
VastaaPoistaKiitos! Tykkään puista ja niiden tuomista linnuista ja perhosista!
PoistaHyvässä kasvussa ovat!
VastaaPoistaKyllä vain, puitakin on kiva kasvattaa!
Poista