perjantai 14. marraskuuta 2014

Etelän hetelmiä


Talvi tekee tuloaan, mutta ensi kesä jo siintää mielessä...



 Minulla on ihan mahdoton hinku etelän hedelmiin, persikoihin, rypäleisiin, aprikooseihin ym. No kasvaahan minulla Zilga-viinirypäle, kestävä myös Suomen oloissa, mutta vielä lisää...





Persikka-asioissa otin yhteyttä Tommolan tilaan (www.tommolantila.com, Jyväskylästä 50 km etelään Päijänteen itäpuolella nelostien tuntumassa ), kysyäkseni olisiko heillä vaivaani mitään lääkettä. No löytyihän sieltä! Maira-persikka on talvehtinut heillä, mutta ei vielä tuottanut satoa. Maira jää aprikooseja pienemmäksi noin 3-metriseksi puuksi. Se ei tarvitse pölyttäjää, sillä se on itsepölytteinen.. Hedelmä on kaupan persikan värinen, kellertävä, pyöreä, mehukas, aromikas, hedelmäliha persikanpehmeä ja se kypsyy syyskuun alussa. Tämä on siis ensi kesän hankintojen listalle kirjattu. 

No jotain sain  tilattua, rohkeasti maailmalta. Olen hyvin arka tilaamaan mitään ulkomailta, mutta innostus meni arkuuden edelle. Surffasin Eestiläisen Kivistikin tilan sivuilla, laitoin myös sähköpostia Taavi Kivistikille ja kyselin neuvoja, mitkä rypäleet menestyisivät joko avomaalla tai muovihuoneessa III-IV -vyöhykkeillä. Sain listan: Guna, Sukriibe, Kuzminski siinii, Madeleine Royale ja Mars ja tarkenteena vielä heidän nettisivunsa. Tässä ei sitten harkittu sen enempää, ainoastaan se oli vielä ajatuksena että Kivistikiltä pienin toimituserä oli 10 tainta kerrallaan. Ongelmaa ei tullut! Soittelin kummitytölle (kyltymätön puutarhaihminen hänkin, ei tarvinnut paljoa houkutella), josko häntä kiinnostaisi Kivistikin kärhöt ja kiinnostihan ne ja tilasin niitä muutaman itsekin. Sitten Kivistikin sivuille ja tilaamaan! Voi että jännitti!! ...vaikka turhaan! Teimme hyvän tilauksen ja hinnat olivat hyvin kohtuulliset. Toimutusajan sai toivoa, ja saimme taimet toukokuun puolen välin aikoihin. No paketti tuli. Sieluni silmin ajattelin saavani melkoisen suuren paketin, koska taimia oli toistakymmentä...mutta ei! Joulukarkkipaketin kokoinen pieni paketti oli postissa, oliko minua petetty? Tulin kotiin ja ryhdyin puuhaan. Kaikki taimet oli yksittäispakattuja, kosteaan talouspaperiin ja tuorekelmuun pakattuja, juuret pestyinä, joissakin pienet alut, silmut kaikissa ja aivan valtavat juuret. Toivon kipinä roihahti! Purkitin ohjeen mukaan taimet, ja hyvin kasvu alkoi ja sain niin kärhöistä kuin rypäleistä syksyyn mennessä komeat taimet. Rypäleissä oli asianmukainen taimipassi mukana,


Tulipolte on melkoinen kasvientuhooja, joten vaatii tarkkuutta, ettei sitä saa tuliaisina ulkomaisista taimista. Sen aiheuttaa bakteeri Erwinia amylovora ja taimipoltteesta kärsivät kasvit kuuluvat ruusukasvien heimoon ja siis tarvitsevat taimipassin, jossa kasvattaja sitoutuu tuottavansa bakteerista vapaan taimen, passissa on tuottajan tiedot. Suomi on ollut vielä toistaiseksi vapaa tulipoltteesta, mutta Ahvenanmaalla sitä jo on ollut. Eilen ilmestyneessä Kotipuutarha-lehdessä on oikein hyvät kirjoitukset asiasta ja asian tiimoilta on hyvä vierailla myös Eviran sivuilla (www.evira.fi)! Tämä on hillinnyt omaa innokkuuttani taimimatkailussa! Suomestakin saa hyvin monenlaisia erikoiskasveja ja toki siemenlisäys on hyvin usein mahdollista.

Omat rypäleentaimeni peittelen hellästi heinillä talveksi muovihuoneessani, koska ne viettävät meillä vasta ensimmäistä talvea. Peittelen myös kummitytöltäni synttärilahjaksi saamani Brita-rypäleen, jotta sekin selviytyisi ensimmäisestä talvestaan meillä. Vanha Zilga pärjää hienosti jo, joten siitä en kanna huolta.



Syksyllä on aikaa haaveilla puutarhassa ja miettiä, mitkä paikat on hyvä uudistaa ja millaisia kasveja paikkaan sopisi.Työpöydälläni on lista, johon talven aikana kerään muitakin, kiinnostavien kasvien nimiä listalle ihanista blogeista ja lehdistä, ja joita minulla vielä ei ole, jotta keväällä olen sitten valmis listani kanssa, kun kevätaurinko alkaa lämmittämään ja multa alkaa tuoksumaan kesältä!

Ihanaa viikonloppua kaikille! 

Tampereella on Pirkkahallissa kädentaitomessut, joten sinne lähden huomenna heti aamusta viettämään odotettua messupäivää!

12 kommenttia:

  1. Minäkin tykkään etelän hetelmistä, mutta eivät taida viihtyä parvekkeellani.
    Oikein mukavaa messupäivää sinulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parveke tosiaan lisää haasteita hetelmien kasvatukseen, samoin avomaakin. Talvisuojaus on niin tärkeä herkille kasveille. Messupäivä oli taas niin ihana ja antoisa...pää olisi vielä seilannut osastoilla, mutta jalat eivät oikein jaksaneet kantaa :)

      Poista
  2. Oma puutarhani on hyvin vaatimaton. Minulta puuttuu tietoa ja taitoa. On ihanaa kuunnella kertomuksiasi ja oppia uutta. Taas aivan mahtava kirjotus. Nyt ymmärrän, miksi taimia ei voi ostaa ulkomailta ilman tarkkaa harkintaa.

    Jee.. huomenna messuillaan! Kivaa päivää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, olen tästä taimimatkailusta keskustellut useankin ammattiviljelijän ja taimistoyrittäjän kanssa ja he ovat asiassa hyvin samoilla linjoilla kuin minäkin ja pelkäävät toki myös ammattinsa puolesta. Tästä olen pyytänyt muutamaan otteeseen kunnon kirjoitusta mm. Kotipuutarha-lehteen, nyt oli kyllä jo pieni ja vaatimaton, perusteellisempaa selvitystä olisin kaivannut.

      Messuilla oli taas niin ihanaa! Kasseja kaikesta kivasta kertyi...useita! Ja oli kiva tavata samanhenkisiä tuttuja!

      Poista
  3. Hei! Tässä Sesse Ilo elää-blogista! Ihania kisuja teillä! ( Meilläkin kaksi kissa-herraa sekä yksi koira). Komea on myös teidän Tarmo-kukko :) Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kisut ovat niiiiin ihania, ja joskus aika inhimillisiäkin, ilmeitä riittää ihmettelystä alkaen kun ne seuraavat touhujani. Tarmo on tosimies ja hoitaa paikkansa kanalassa moitteettomasti. Tervetuloa seuraamaan blogiani :) ja aurinkoa alkavalle viikolle!

      Poista
  4. No mutta! Oletkos sinä se Kivipellon Saila, joka on kirjoittanut minulle hauskoja kommentteja silloin tällöin?! Jos olet, niin onpas hyvä, että löysin uudet sivusi ja voin alkaa kurtiseerata kanssasi!!!

    Kukkojasi katselin kateellisena, sillä mummuni kukko, joka terrorisoi lapsuuttani, oli tavallinen valkoinen maatiainen, mutta luonnetta sillä herralla piisasi. Sitten näin kissasi ja olin aivan myyty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama Sailahan minä olen, aletaan vain kurtiseeraamaan täällä blogistaniassa!! Olen seurannut usein blogiasi ja joskus kommentoinut. Pari viikkoa aloitin itsekin, kaikkea kivaa tapahtuu elämässä ja paljon hyvää ympärillä josta voi kirjoittaa! Eli noviisi vielä tällä saralla mutta koko ajan oppii lisää.... Mukavaa alkavaa viikkoa Sinullekin!

      Poista
  5. Ihanaa haaveilla uudesta keväästä...Mukavaa sunnuntain jatkoa sinne!

    VastaaPoista
  6. Kiitos, kiitos! Päivä onkin mennyt kotihommissa, eilinen oli messuamispäivä ja se kyllä antoi niin paljon hyvää energiaa! Keväästä on aivan ihana haaveilla, täytyy vain joskus jotain laittaa paperillekin ettei keväthurmassa hyvät suunitelmat unohdu! Mukavaa alkavaa viikkoa Sinulle!

    VastaaPoista
  7. Täällä on toinen, jolla on kans hinku etelän hedelmiin. Istutin aprikoosin viime vuonna ulos eli ainakin ensimmäisestä talvesta se selviytyi. Kukkinut ei kylläkään, kun kukka-aikaan oli vielä pakkasia. Mutta pääasia, että pysyi hengissä. Persikasta kans haaveilen. Valkoinen kirsikka on viime kevään istutuksia.

    VastaaPoista
  8. Ai ihanuus, aprikoosi! Mistä ostit taimen ja minkä niminen? :))) Aprikoosin myös haluaisin, ystäväni sisar asuu Alpeilla ja heilläkin talvi on välillä aika runsasluminen ja pakkasta riittää ja siellä aprikoosi menestyy, joten toiveita on! Eli aprikoosikin siis siirtyy ensi kevään hankintalistalle! Viime äitienpäivänä sain yhdeksi äitienpäiväkukaksi magnolian (sopivasti: Vanha rouva) ja sen vielä suojaan ja toivon leppoisaa talvea (mieheni ostaa minulle aina useita äitienpäiväkukkia).

    VastaaPoista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!