Juhlat ovat alkaneet

 Minulle on aina suuri asia, kun pionien kukkajuhlat alkavat! 

Luonnonlajit aloittavat kukkajuhlat.

Meillä kukkajuhlat odotetusti aloitti hyvin aikainen paeonia japonica, neidonpioni kahdella kukalla.

P.japonicaa seurasi paeonia mlokosewitschii eli kaukasianpioni. Melkein samaan aikaan aloitti kukintansa myös silkkipioni paeonia Wittmanniana, he asuvat meillä vierekkäin. Heidän kanssaan samassa ryhmässä on myös paeonia obovata, se ei kuki tänä kesänä lainkaan. Minulla on p.obovatasta valkokukkainen ihanuus. Ostin juuri Vakka-Taimessa käydessäni toisen p.obovatan siementaimen, sen väri on siis vielä avoin - odotellaan taimen kasvua.

 

 

p.mlokosewitschii kaukasianpioni

silkkipioni, p.Wittmanniana

 

Ruusupioni, paeonia veitchii, ihana vaaleanpunainen, ruohovartinen. Kukka muuttuu vanhetessaan hieman vaaleammaksi.

 

Kuolanpioni, paeonia anomala, meillä vahvasti leviävä pioni. Meiltä muutti pois kolme isoa juurakkoa ja pyrin olemaan tarkka, että leikkaan kukkapohjat ajoissa pois ennen siementen kypsymistä, jotta kasvi ei kovin leviäisi - aina siementaimia kuitenkin löytyy vaikka mistä! Tykkään silti tästäkin pionista hyvin paljon, se vain vaatii hieman enemmän 'tarkkailua'.

 

Luonnonlajit ovat mieleeni kovastikin ja niitä hiljalleen meille olen etsinytkin, muutama niitä on vielä lisää, mutta ensikukintaa en vielä ole saanutkaan.

Aikaisten luonnonlajien jälkeen kukintansa aloittaa hybridi 'Red Charm'. Sen varret ovat kuin raparperilla - kuten jo edesmennyt pionivaari Matti Uusi-Honko kuvaili ja nuput kuin golfpallot! 'Red Charm' valittiin viime kesänä Suomen kauneimmaksi pioniksi - kukka on kyllä sen arvoinen, ei juurikaan tuoksu ja maljakkokestävyys erinomainen. Kuva kukkivasta kaunottaresta tulee myöhemmin.

 Ja nyt sitten vähän muutakin asiaa! 

Keltainen on luikerrellut elämääni eli siedätyshoito on tehonnut pikkuhiljaa, pienet keltaiset kaunottaret ovat kietoneet minut kukkanuppujensa ympärille! Ja mikä merkittävää - älkää nyt naurako minulle - olen kasvattanut vähän kaikenlaista, mutta kolme kasvia ei vain suostu meillä kasvamaan: sormustinkukka, tulikukka ja siperianunikko. Mutta sormustinkukan kanssa olen jotenkin onnistunut, tulikukan kanssa kaksi vuotta lahjaksi saadun taimen kanssa (itse en ole sitä saanut koskaan taimetettua) ja nyt sain siperianunikon kasvamaan mökillä! Olen niin iloinen siitä! 

Mutta nyt nämä luikertelevat keltaiset:

Metsäunikko, hylomecon japonicum

Lapinorvokki - viola biflora

Lapinorvokkia olen pari kertaa yrittänyt kasvattaa ja nyt onnistuin ja sitä vaalin! Rakkaus Lapin kasveihin syntyi jo lapsuudessa siellä viettäessäni paljon aikaa rakkaan pappani kanssa Kemijärvellä. Kullerot, tenonajuruoho, erityisesti pulskaneilikka, ritarinkannukset, jotka jo silloin noin 60 vuotta sitten olivat paikoittain karkulaisina puutarhoista...

Siperianunikko (papaver croceum)

Siperianunikko kuuluu lapsuuden rakkauskukkiini! Samaan ryhnään kuuluvat runoilijanarsissit, vaaleanpunaiset pionit (ehkä Sarah Bernhardt), leijonankidat, tuoksuherneet, sireenit, sarviorvokit, lummekukkaiset daaliat (joriinit)...

...vielä kaksi ihanuutta...

Hietaleimu, pflox bifida, kuivan paikan ihana kasvi

En ole erityisesti sammalleimujen ystävä, mutta Särkän puutarhan Jari Särkkä antoi tämän kasvin minulle 'testiin', ostin myöhemmin sitten toisen. Kasvin alkuperä juontaa Jarin äidin puutarhaan. Hietaleimu kestää kuivuutta ja köyhää maata, luonnonlaji Amerikan keskilännestä. Pörriäiskasvi.

Toukoheidinkukka, Cortusa matthioli f. alba, suloinen

Tämä ei ole maksettu mainos, mutta tämäkin ihanuus - toukoheidinkukka - on Särkältä. toinen puutarha tietenkin Vakka-Taimen lisäksi on Tommolan tila, näistä löytyy aarteita!

...ja vielä yksi juttu...muovihuoneessa on uusi muovi! Siitä olen niin iloinen. Muovikate on hieman vahvempaa kuin aikaisemmin. Viiniköynnökset on leikattu (pitäisi leikata syksyllä, mutta talvi kuritti niitäkin, ja pakko oli siis tämä kevätleikkaus).

No jopas tulikin taas paljon asiaa...nyt hommiin!

Mukavaa viikon jatkoa sinulle!

💚