Ensimmäiset kylvöt

 Nyt se on alkanut, ensimmäiset kylvöt on tehty ja ne ovat nyt laatikossa ulkona Liisan kasvit Liisan ohjeiden ja innostamisen myötävaikutuksella. Kiitos Liisa hyvistä ohjeista. Toki talvikylvöjä olen ennenkin vuosia tehnyt, mutta en tällä 'tekniikalla'. Syyskylvöt ovat jokavuotista puuhaa. 

Haaveilin ja mietin niin kauan, mitä haluaisin hankikylvää, niin yritin ainakin olla maltillinen ajatuksella, että nämäkin täytyy koulia - vaikka se on tosi kivaa hommaa sekin.

Siellä ne nyt ovat laatikossa kaikki purkit, isäntä porasi ilmareijät laatikoihin ja koska lunta meillä ei paljoa ole niin vähän sain ruukkujen päälle ja uskon, että helmikuu yllättää meidät lumen määrällä vielä, toivottavasti kohtuudella.

Atsaleoja laitoin hankikylvöön sekä sisälle taimettumaan. Loput esikoiden siemenet kylvän vielä sisälle, siemenet ovat vielä jääkaapissa. 

Jos nyt onnistun, niin perennavalikoima mukavasti kasvaa ja ensi talvena jälleen uusia haaveita kylvän kasvamaan.

Kukkamaat tekevät meillä mukavasti myös itse talvikylvöjä, joista olen hyvin iloinen. Sininen sinikämmen (Glaucidium palmatum) ja maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) viihtyvät ilmeisesti paikoillaan ja tykkäävät nekin tehdä itävää siementä. Viime talvi vei punahatut (Echinacea) kasvulavasta lähes kaikki, onneksi sekin oli tehnyt siementaimia pitkin kasvilavamaan käytäviä, joista niitä sitten keräilin laatikkoon ja loppukesästä laatikko olikin jo lähes kukkiva - tanakoita taimia oli laatikko täynnä. Myös kärhöjen (clematis) taimia löytyy sieltä täältä, ne jaksavat aina yllättää.

Punahattulaatikko talven jäljiltä aika autiona.

Sinikämmenen siementaimi

Maariankämmekkä

Tänään isäntä vei Murun kanssa traktorilla jyviä ruokintapaikalle. Susi oli yöllä liikkunut tuossa aivan lähellä. Toki se oli odotettavissakin, koska meidänkin alueella susien liikkeitä on seurattu jo hyvän tovin. Itse seuraan susien tarkistettuja havaintoja osoitteesta Petohavainnot.fi - Suomen susihavainnot

Mukavaa alkavaa viikonloppua!

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

Usvaa, sadetta ja narsisseja

 Olen aika tiiviisti katsellut säätietoja. Eipä juuri muutoksia kovinkaan paljoa, ensi viikolla kai pitäisi olla pakkasta. Nyt sataa vettä ja sää on usvainen. Puuhastelen kaikenlaista, eli sade ja sumu eivät minua haittaa juurikaan, ainoa mikä eniten haittaa on se, että aika kuluu siivin - aivan turhan nopeasti tai ehkä olen tekemistä hankkinut itselleni - no en liikaa, mutta jonkin verran kuitenkin. 

Mutta, kirjoittelin tuossa aikaisemmin pikkuisista narsisseista. Nyt voisi olla vuorossa hiukan isommatkin. Kovin suurikukkaisia, kerrottuja narsisseja minulla on aika vähän.

Olen joskus aikaisemmin kirjoittanut lapsuuden rakkauskukista, runoilijanarsissi (N.poëticus) on yksi niistä! Siihen liittyy paljon tuoksumuistoja. Toinen on keltainen torvinarsissi. Ne ovat pysyneet suosikkilistallani vuosikymmenet, uusia suosikkeja on tullut aika monta lisää: syklaami-, nunna-, orkidea-, virva-, kauluskukkaiset-, perhoskukkaiset-, ym. ihanuusnarsissit!

Kivipellossa kasvaa narsisseja aika montaa sorttia ja joka vuosi laitan niitä lisää. Toki jos kukinta taantuu, nostan sipulit maasta ja istutan ne uudelleen parannettuun maahan.

Narcissus recurvus

Narsisseja meillä kasvaa jokaisessa kukkapenkissä hiukan paikan mukaan ajateltuna. Pionien keskellä kasvaa korkeimmat, jotka saavat tuleentua kukinnan jälkeen korkeiden pionien varsien suojissa ihan rauhassa. Kukkavanat kuitenkin leikkaan pois.

Tuulisimmilla ja luonnonmukaisimmilla paikoilla kuten Rytörinteessä, omenapuulehdossa ja lasihuoneen seinustalla kasvaa matalampia lajikkeita. Tetejä kasvaa siellä täällä. Joka kevät päätän, että yhden yhtä teteruukkua en Pääsiäisen aikaan osta, mutta silti ne ovat keväällä niin houkuttelevia. Istutan kukkineet sipulit sitten vähän sinne ja tänne jatkamaan eloaan.

1.5.2024. kihlanarsissit kukassa

Rip van Winkle

Jetfire, yksi suosikeistani

Luonnonlajipioneiden kaverina kasvaa valkonarsisseja ja 'Tahiteja', vaikka Tahitilla on kerrattu kukka, se ei kuitenkaan ole niin raskas ja varsi on tanakka, että se kestää kevätsateen. Nämä Tahitit ovat vanhoja, vuosia tuossa penkissä kasvaneita. Samassa penkissä kasvaa myös muita narsisseja, tottakai!

Tahiti

Raskas kukka vettyy ja varsi ei aina jaksa kantaa painavaa kukkaa.

Ice King

Jotenkin olen ihastunut näihin perhosnarsisseihinkin, joitakin lajikkeita meillä niitä on ja viime syksynä laitoin niitä lisääkin.

Cassata

Tete Boucle...aluksi niistä en oikein välittänyt, mutta mieli on muuttunut, ne ovatkin todella hauskoja pikkuisia ja kiitollisesti vuosia kukkivia narsisseja.

Minusta on ihastuttavia nämä narsissit, jotka ovat kuin uteliaasti kurkistelevia.

Winter Walz

Eaton Song

Little Emma

Narsissit ovat upeita ja valikoimaa riittää ihan kaikille! Jotenkin jaksaisin puhua narsisseista vaikka tuntikausia. Laitan muutaman ihanuuden kuvan vielä lopuksi...

Avalon

Pink Charm, kuvassa näkyy kuinka pinkin osuus hieman jo häipyy tötterön tyveä kohti kukan vanhentuessa.

N.recurvus ja n.odoratus plenus

Tässä on pieni otos Kivipellon narsisseista, keväällä täytyy muistaa kuvata enemmän, ihan kaikkia ryhmiä ei tässä tullut esiin, mutta jotain sadepäivän piristykseksi. 

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

Tammikuun Bingo

Repolainen reissaa ja räpeltää -blogissa on tosi kiva bingo, johon minäkin halusin osallistua - ja yllätys yllätys, sain keskimmäiseen riviin täyspotin! Tammikuun bingossa tekeminen on aiheena.

 

Kutoa

No minä kudon varmaan joka päivä. Sain juuri itselleni paksun hupullisen villapaidan viittä vaille (kylvetys ja napit puuttuvat) valmiiksi ja nyt puikoilla on Murun tilaama kettu-villapaita. Vasta sen aloitin ja kuusikkoa nyt neulon, ketut tulevat sitten myöhemmin.

Odottaa

Odottavan aika on joskus todella pitkä ja minä en ole oikein hyvä odottaja ihan aina! Tilasin tuoksuherneen siemeniä marraskuulla ja niitä ei kuulunut. Olin muutamaan kertaan yhteydessä Cecilia Wingårdiin, jolta siemenet tilasin. Hän lähetti minulle siemenet kolmeen kertaan ja kolmas kerta toden sanoi, kaksi lähetystä hukkui matkalla!! Odotukseni palkittiin!

Tutkia

Aloittelen uutta ikonia, aiheena kauan haaveilemani Pyhä Nikolaus ja tutkin, olenko kaikki kasvojen piirteet, laskokset, suurimmat hius- ja partatupsut piirtänyt ja onkohan lauta hiukan liian iso, piirtäisinkö siihen myös sädekehän...no noista asioista juttelen huomenna vielä ohjaajani kanssa. 

Tämä onkin kiva bingo!

Kaikkea hyvää sinulle!

💚

Kukkiva kasvimaa

 Minulla oli joskus aika isohkokin kasvimaa, silloin kun kaikki lapset asuivat vielä kotona. Kasvimaan osuus on nyt aika pieni, kutistunut kolmannekseen ja siitä kasvulaatikoiden osuus on vielä hiukkasen.

Sydämeltäni olen hyötytarhuri ollut aina, tosin nyt leikkokukkien osuus on lisääntynyt huomattavasti, kun vähempikin ruuan kasvatus meille riittää - kukkia ei koskaan olekaan tarpeeksi! Tavoitteenani on aina ollut sellainen kasvimaa, josta tulee satoa ja josta on iloa myös kaikenlaisille siivekkäille. Talven tullessa kaalimaa on riistapeltona, kun uskottelen itselleni, että se pitäisi kauriit ja rusakot pois pihasta - näin ei kuitenkaan ole!

Kasvimaalla kasvaa siis perusjuurikkaat ja vihannekset, mutta nyt oli ajatus paneutua kukkiin. Kukat ja vihannekset kasvavat sulassa yhteiselossa keskenään. 

Kaksi erinomaista pölyttäjäystävällistä perennaa kasvaa kasvimaallani:

Preeriaväriminttu - Monarda fistulosa

Preeriaväriminttu kasvaa aidanteena kasvimaan reunassa

Leveälehtikompassikukka - Silphium perfoliatum

Molemmat ovat erinomaisia perennoita ja pölyttäjät viihtyvät niissä hyvin. Sanotaan, että kompassikukka on sukua auringolle.

Toki kasvimaalla kasvaa myös astereita, daalioita, tuoksuherneitä, kehäkukkia, leijonankitoja, auringonkukkia, kosmoksia, revonhäntiä, samettikukkia (kaalien keskellä tietenkin aina kääpiösamettikukkaa)...vähän kaikkea. 

Lavakaulusmaan kuningatar on tietenkin köynnöskrassi.

'Phoenix'

 Vaikka kasvatankin leikkokukkia, harvakseltaan niitä maljakkoon kuitenkaan otan. Jos täytyisi sanoa rakkaimpia leikkokukkia, ne varmasti olisivat leijonankidat, krassit ja kosmokset.

Leikkokukat antavat kasvimaalle sellaisen ilmeen, kun aina olen halunnutkin! Mielestäni kasvimaalta pitää saada ravintoa niin keholle kuin mielelle ja juuri siihen pyrin ja yleensä siinä olen onnistunutkin. Toivottavasti ensi kesänä jälleen! Siemenet on jo hankittu!

Kaikkea hyvää sinulle!

💚 

Pikkuisia

 Minulla on ollut suuri mieltymys pieniin narsisseihin! 

Narsissit ovat todella ihania kukkia ja kestäviä niin myyriä kuin kauriitakin vastaan. Minulla on pihassa aika paljon narsisseja, ehkä ainakin satoja kukkasipuleita, ehkä enemmänkin ja keväällä pieniä piippoja odottelen malttamattomasti. Narsissit kasvavat pioneiden kaverina. Kun narsissien kukkajuhla on käynnissä, pionit vasta nostavat versojaan ja kun narsissien kukinta alkaa olemaan ohi, silloin pioneiden versot jo melkein peittävät narsissikasvuston suojiinsa. Kukinnan jälkeen yleensä leikkaan narsissien kukkavanat pois, lehdet saavat tuleentua rauhassa pionien suojissa. Meillä ei kovin kerrattukukkaisia narsisseja paljoa ole, koska sateen jälkeen kukan varsi ei jaksa kantaa raskasta vettynyttä kukkaa. 

Kerran tilasin narsissisekoituksen, joka olisi ollut sopiva kivikkoon (siis meille), matalia lajikkeita, aivan testimielessä. Tuo kukkasipulipussi avasi aivan uuden narsissien maailman! Matalia lajikkeita meillä on useampia, mutta mielestäni suloisimpia ovat kaikkein pienimmät - narcissus bulbocodiumit. Nämä narsissit ovat niin pieniä, että koskaan en ole raskinut leikata yhtään kukkavanaa poikki tuoksuttaakseni sitä ja kuvaamista varten täytyy mennä kukkapenkin reunalle makuulle, jotta kameran saa asemoitua kunnolla. Ne ovat siis hyvin pieniä!

Kun pieni virvanarsissi nousee maasta melko aikaisin keväällä, kukkapenkistä nousee  ohuen ohuita heinämäisiä lehtiä ja sitten vahvempi lehden näköinen, mutta siinä onkin nähtävissä pieni pullistuma, josta avautuvan lehden sisältä pieni nuppu tulee esiin...

Narcissus 'Golden Bells'

...ja sitten kukka avautuu.

Narcissus 'Oxford Gold'

Virvanarsissin kokoa voi hyvin verrata alla olevan kuvan krookuksen lehteen.

Narcissus 'Arctic Bells'

Kukan varsi voi olla hyvinkin lyhyt, noin sentin tai pari...

Narcissus 'Spoirot'

Narcissus 'Julia Jane'

Mielestäni nämä ovat supersuloisia! Meillä ne viihtyvät. Kasvupohjana hiekkamulta, jossa on myös jonkin verran paikoittain saveakin. Vesi ei seiso (asumme mäen päällä kivikossa) ja helposti voisi sanoa, että bulbocodiumit viihtyvät samassa kasvualustassa kuin tillipioni  (Paeonia tenuifolia).

Kasvukokoa voisi verrata kooltaan narsissi 'Little Emmaan', joka kuitenkin voi olla korkeampi, kukan koko toki on samaa luokkaa. Meillä Emmat pysyttelevät noin 15 cm korkuisina.

Laitan vielä tähän alle joitakin virvanarsissien kuvia, joissa kasvutapa ja habitus tulee hyvin esiin.

Narcissus 'Spoirot'

Verrokkina syksyn lehti vieressä.

Narcissus 'Arctic Bells'

Toivottavasti ette pitkästyneet kuvien suuresta määrästä! Ajattelin, että kuvat näistä kaunottarista kertoo enemmän kuin sanat! Aika suloisia, vai mitä?

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚