Toissa aamuna heräilin levollisesti ja tulin alakertaan. Isäntä oli aloittanut verkkaiseen tahtiin aamun toimet ja kertoili, että ikkunan takana oli ollut kolmen tokka kauriita, söivät jotain vihreää pitkää kukkapenkistäni.
Voi ei, kauhistus! Taasko, taasko kauriit ovat syöneet atsalean (Rhododendron) 'Ruususen Uni' nuput, kuten viime vuonna. Ajatus pyöri kehää, kunnes sain nopean aamupalan syötyä ja vaatteet päälle, sitten ulos! Helpotus oli suunnaton, vetkutteluani ei rangaistu tällä kertaa! Kauriit olivat syöneet vain kanadanruusua (rosa), onneksi! Nuput olivat tallella! Tuossa penkissä minulla on kaksi atsaleaa, tuo 'Ruususen Uni' ja kuningasatsalea.
Nuput suojassa! |
Eipä tarvinnut kauaa miettiä, mitä tekisin. Nopeaan tahtiin verkotin kaiken mahdollisen - atsaleat, herkkumaan mustikat (Vaccinium corymbosum), ruusukvittenit (Chaenomeles) ja hunajamarjat (Lonicera caerulea var. kamtsch.) ja yhden puupionin (Paeonia). Mulperi (Morus 'Mulle') sai havukatteen. Ainoastaan Rytörinteen pieni atsalea jäi vaille suojaa, asia korjattiin tänään Murun kanssa. Joillekin saniaisille haen vielä havuja ja sitten on kaikki suojassa. Hiukan, jos lumi sen suo, leikkaan perennanvarsia eli piha on nyt talventulokunnossa.
Teimme siis tänään Murun kanssa metsäretken tuulen kaataman kuusen luo, upea puu oli myrskyssä valitettavasti kaatunut. Sieltä olen suojaa hakenut jo kiinanlaikkuköynnökselle (Actinidia kolomikta) ja kiviaidalla olevalle atsalea 'Vesalle'. Ajattelin vielä hakea suojaa myös pieni alppiruusuvauvoille, samasta tuulikaadosta. Murun kanssa tutkailtiin metsähiiren pesiä, pehmeää sammalta, sieniä, kääpiä, pöllön pönttöjä, komeita kiviä ja siirtolokareita...kaikkea mitä pieni ihminen luonnossa huomaakaan. Meillä oli kiva retki! Nähtiin myös junakin, joka meni kovaa vauhtia kohti pohjoista.
Mäyrän vessa |
Aion parantaa tapani kasvien suojaamisessa ja niiden kirjaamisessa eli ruutuvihkoni saa kaveriksi Puutarha/Satokausikalenterin!
Lapsuudesta muistan, että meillä oli joskus järven jäällä pikaluistelukilpailut Pyhäinmiestenpäivänä - lunta ei vielä ollut lainkaan, isä tarkasti jään paksuuden ja sitten luisteltiin.
Meillä vietetään pyhäinpäivää, ei Halloweenia.
Mukavaa alkavaa viikonloppua ja Pyhäinmiesten päivää sinulle!
💚
Dear Saila, I understand that you became anxious about your plants. We have deer here too, and I don't like them. Chicken wire is smart to use, because then they don't get to eat the plants. It is sad about the tree that fell in the storm. The weather is still warm here.
VastaaPoistaAll the best to you!
Hugs!
Dear Marit!
PoistaWe have quite a lot of deers, but fortunately the number of lynxes has also increased. In the summer, we didn't see many deers, maybe because there were a few bears in our area, but now they are hibernating. Soon we will start hunting again. The Chicken wire is really usable! I often shrink the upper part of the net so that when the snow level rises, the deer do not manage to eat the plant.
I am so sad, it has been very windy here and when an old tree falls, it is very sad! Our forest is very old.
I'm so happy that the weather is still warm there too - we've been promised a little snow, but surely the warm weather from there will come back here for us!
All the best to You and beautiful weekend!
Hugs!
Huh, onneksi atsalean nuput säästyivät ja muutkin tärkeät kasvit. Minäkin olen ollut tarkka atsaleojen suojaamisessa. Teillä olikin kiva retki Murun kanssa, metsässä voi nähdä vaikka mitä kiinnostavaa :).
VastaaPoistaHyvää pyhäinpäivää, minäkään en ole päässyt Halloweenin makuun.
No onneksi säästyi, mutta tykytyksiä tuli, itseäni olisin saanut siitä syyttää ilman muuta! Verkotus pitää tehdä ajoissa vallankin kun kaurisvaara on lähellä!
PoistaMeillä oli todella kiva metsäretki Murun kanssa ja hän jaksoi kävellä koko matkan! Meidän metsä on todella vanhaa kuusikkoa, jossa on ihana sammalmatto, siellä on pienenkin helppo taapertaa!
Kiitos! Halloweeni kauhistuttaa minua! Yleensä en mitään pelkää isommin, mutta tuollaiset hirvittää!
Kuvat ovat upeita!
VastaaPoistaKiva löytää blogisi.
Rakastan luontoa.
janice.
As imagens são maravilhosas!
Prazer em conhecer seu blog.
Adoro Natureza.
janice.
Thank You!
PoistaOnpa ollut ikävä aamu! Mutta onneksi ei pahin ollut päässyt tapahtumaan ja ehdit hätiin.
VastaaPoistaAivan ihaniin luonnon ihmeisiin olette metsäretkellä törmänneet. Lasten kanssa kulkiessa avautuu aivan uudenlainen maailma!
Päätin jälleen kerran olla ajoissa verkotusten ja suojausten kanssa eli aivan omaa syytä olisi ollut, jos atsaleojen nuput olisivat taas menneet parempiin suihin! Mutta onneksi ei, nuppuja on todella paljon nyt,
PoistaMeillä oli todella ihana retki Murun kanssa ja ne pienet mietteet kolojen ja kivien kohdalla, sammaleen silitys, sienten ihmettely - ihan kaikki antaa itsellekin aivan uuden ulottuvuuden luonnon tarkkailuun! Meidän metsä on hyvin vanhaa ja siellä on pienenkin helppo kulkea.
Peurat ja kauriit näyttävät olevan paha riesa. Kauhulla odotan, koska ne ensi kerran löytävät tänne meille.
VastaaPoistaNe todella ovat - toivottavasti teille ne eivät tulisi! Tiedän, että Raahen seudulla niitä jo on ja me asumme aika lähellä Vesilahtea (siis linnuntietä), jonne peuroja tuotiin aikanaan - meillä siis on vain kauriita ja muutama peura, peurainvaasiota pelkään! Onneksi ilvesten määräkin on lisääntynyt!
PoistaIhania kääpä- ja sienikuvia! Muurahaiskekokuva on jotenkin niin tyyni ja rauhoittava!
VastaaPoistaHei Saila!
VastaaPoistaOnneksi eivät ollut syöneet nuppuja, ymmärrän täysin sinun tunteet kun sait tietää että ne olivat ateroineet jotain putarhassa. Kesällä hävi melkein kaikki liljan nuput, puolet tuoksuherneistä. minulla ei yleensä ole kauriita, mutta tiedän sen tunteen.😒
Kivoja kuvia metsästä. Ei meilläkään vietetä mutta karkkeja on pakko olla kun naapuristosta tulee lapsia, eilen kävi monta pientä lasta, hienosti pukeutuneina.
Viime vuonna tuli iso ryhmä poikia jotka eivät osanneet käyttäytyä, ne vei kaikki karkit mennessään. 😔
Hyvää viikonloppua ja pyhäinpäivää.
Terveisin Marika
Kauriita käy myös meidän pihalla. Ei ole nyt näkynyt mutta jälkiä kyllä.
VastaaPoistaVoi peurojen pirulaiset. Olen jahdannut niitä joka päivä, eivätkä pelkää enää muuta kuin haukkuvia koiria. Kuunliljat söivät, mutta onneksi puut ja pensaat ei kelvannut. Niitä on aivan liikaa joka puolella. Hyvää pyhäinpäivää ja viikonloppua.
VastaaPoista