sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Kilpajuoksua

Meillä on koko viikon ollut melkoisia yöpakkasia...no kilpajuoksu talven ja hämärtyvän illan kanssa on alkanut. Onneksi kelloja ei ole vielä siirretty. Miksi ihmeessä niitä oikein siirrellään!


Keskiviikkoiltana oli komeat revontulet! Pimeänkuvaustaitoni on vielä lapsenkengissä!!
Viikonloppuna olen ollut superahkera, pakkanen on ollut raipan kanssa niskassa, joten vaihtoehtoja ei ole ollut paitsi muutto Skooneen...tai Tanskaan. Kumpaakaan ilman lottovoittoa en edes harkitse ja jos lotossa voitan, mökki hankitaan Provencesta! Haaveiluita vain!

Ennen pakkasia Kivipellossa on kaksi työtä ylitse muiden...kanat talvikotiin ja valkosipulit maahan ja jos ehditään/jaksetaan niin sitten muutakin. Perjantai-iltana pimeyden laskeuduttua siirsin kanaset talvikotiin, marmattivat mokomat, mutta ei auta! Kattohirsillä istuvien kanojen pyrstösulkia hellästi katuharjalla  silittelin ja sain Tarmon lempityttöineen alas. Kanojen kanssa pitää pimeässä olla varovainen, heidän pimeännäkö ei ole kaikkein parasta ja lento summamutikassa voi olla satuttavaa. Olin hyvin varovainen!

Ja valkosipulit...ne sain maahan eilen. Se on lähes pyhä toimitus! Viljelykierrossa kanalan kompostin levittämisen jälkeen ensin tulee kurpitsat ja sitten valkosipulit. Maata en sen kummemnin möyhennä, vedän vain vaot ja japanilainen hakkuni on siinä paras. Kynsiä maahan laitoin maltillisesti, viisi vakoa ja noin 180 kynttä, se riittää koko kommuunille.




 Vaot umpeen ja peitto päälle, heinäkate! Reunaan jäi kaistale, jonka käännän keväällä, porkkanoille, Jospa myyrä ei sitten löytäisi porkkanapenkkiäni. 

Varjossa ennen aamuauringon lämpimiä säteitä on kuuraa.

No ylistys kuitenkin myyrälle. Ei pahaa jos ei jotain hyvääkin! Löysin myyrän talviruokavaraston, syötyjä porkkanoita ja melkoinen kasa valvatin juuria. Siis pikku apulainenkin vielä, näky yllätti! Myyrä kerää siis valvatin juuria talvievääksi vaikka olisi ollut juurikkaitakin tarjolla! Suhteeni myyrään siis muutui kertalaakista!


Syystouhuissa olen voiton puolella, kaikki kukkasipulit on maassa, ihanuudetkin, jotka kummityttö toi Irlannista! Ihania! Kaikki taimet ovat joko valeessa tai ihan oikeasti maassa. Kaikki puut eivät vielä ole maassa eikä valeessa. Luulen että mopo on karannut tässä puuasiassa ja Kivipellon isäntä on huumattu mukaan!  

No talvi ei kai ihan juuri ala, vaikka uhitteleekin!

Vaaleajouluruusu pääsi kukkimaan minulta salaa!
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!
Tämän kaunokaisen löysin kukkimassa, onneksi! Pian on siis Joulu!


34 kommenttia:

  1. Ohhoh, täytyypä käydä katsomassa omien jouluruusujeni tilanne.
    Vai valvattia syövät myös, no jotakin hyvääkin sitten.
    Pitääkö valkosipulit peittää? Minä vain laitoin kynnet maahan. Täytyy miettiä, millä peittäisi, täällä saaristossa heinäkatteet lentävät naapurin pellolle, ehkä harso ja painoja sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysi yllätys oli että jouluruusu kukki jo ja noin pitkässä varressa, usein kyllä kukkii jouluna, mutta varsi on ollut sellainen tappi.

      Myyrä yllätti ihan täysin minut, siis positiivisesti kerrankin!

      Ei valkosipuleita tarvi peittää paitsi mammat, jotka höösäävät pienokaisiaan, eli laitan peittoa vähän kaikille ja kun heinäkate oli kurpitsoilla, haravoin sen sivuun ja istutuksen jälkeen haravoin sen takaisin. Heinäkate on moneen aika hyvä! Valkosipuli on niin sitkeä kasvi että se kasvoi vanhassa kodissa likakaivon kannen päällä, kasvatti siinä vain juuret maahan, sissi siis!

      Poista
  2. Huh, oletpa ollut ahkera! On ollut oikein mukavaa, kun revontulia on voinut ihailla myös Etelä-Suomen lakeuksilla - ja hyvinhän noista kuvista selvää saa. Tuollaisia vihreitä näkyi meilläkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Revontulet olivat upeita, täytyy vain opetella tuo pimeäkuvaus! Syksyn viimeisiä must-hommia tehdään täysillä, no ikkunanpesu odottaa vielä, sain tänään uudet verhot valmiiksi!

      Poista
  3. Oho, mikä sen parempi, että syövät valvatin juuria. Niitä juuria kun ei saa repimällä irti millään. Uuttera olet ollut, ai, Tarmo onkin teillä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valvattia osaan hyvin kasvattaa ja olen iloinen että myyrä auttaa sen tuhoamisessa, juuria riittää vaikka kuinka ja perkaaminen tuskaa kun juuri katkeaa niin helpolla! Ilmankos se on selvinnyt rodojen kanssa kivikaudelta asti!

      Juu, meidän kukko on Tarmo, komea poika!

      Poista
  4. Jee hyvä Myyrä, sillä väkisinkin suhtaudun Myyrä sai housut tyyppisesti nostalgisen naivisti Myyriin. Olet ollut ahkerana wau. Ihanaa tulevaa viikkoa Saila. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikonloppu hurahti mutta kaikkein tärkeimmät syystyöt on tehty. Myyrän työ ihmetytti, tänä vuonna myyriä riittää. Lastenohjelman myyrä on ihana!

      Aurinkoista ja kirpeän syksyistä viikkoa Sinullekin!

      Poista
  5. Olisi pitänyt tehdä pihahommia, mutta ei vaan ollut nyt huvitusta. On teillä jonkin verran valkosipulia tulossa. Muutama vamppyyri pysyy loitolla tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä mahtava viikonloppu, mutta aina ei ole virtaa vaikka aurinko paistaa! Valkosipulin kasvatus on mun lempparia ollut jo vuosia ja kun kommuuni kasvaa koko ajan niin syöjiäkin riittää! Vampyyrit taitavat karttaa Kivipeltoa!

      Poista
  6. Tänään oli hieno ilma olla puutarhatöissä, alkaa olla meilläkin jo hyvässä mallissa. Ihana jouluruusu, voi että sentään!! Kyllä munkin täytyy semmoinen vielä saada :) Kiva, että myyristä on joskus hyötyäkin! Mukavaa viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko viikonloppu oli niin ihana, lauantaina sain kaikki must-hommat tehtyä, tänään laitoin neljä ruusua vielä kasvamaan orastavaan rosarioon, hiukan kannusti Korpijaakon rosario, vähän samaan malliin meillä :) Jouluruusut ovat niin upeita ja niitä ei ole koskaan liikaa, meillä usein ne kukkivat juuri Jouluna lyhyellä varrella, lumikinos tulee päälle ja keväällä lumen sulettua kukka jatkaa kukintaa ja kasvattaa vartta. Suosittelen! Myyrä ilahdutti, kerrankin!

      Poista
  7. Valkosipulin istutus on syksyn kohokohta..on se vaan sellasta herkkua!
    Minäkin peitän aarteet aina lehdillä ja havuilla. Saavat rauhassa muhia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkosipulin istutus on juhlaa, syystyöt melkein päätöksessä ja kun valkkarit saa maahan on aika nautiskella lopuista pihahommista tai luonnosta, ehkä kutomisesta tai lukemisesta. Alkaa siis talviuni! Lämmin peitto valkkareille ja kaikille muillekin aarteille! Joskus vuosia sitten kun maani ei ollut ihan noin hyvässä kunnossa valkkareiden istutus sateessa oli melkoista mutapainia (kuin vanhoissa venäläisissä elokuvissa), siitä ei kyllä niin isäntä kuin minäkään nauttinut!

      Poista
  8. Meillä on miehellä ensi viikolla valkosipulin istutusta tiedossa. Hän on se meidän hyötyviljelijä. Jahas, myyristä on siis hyötyäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myyrä yllätti! Kiva kun teillä isännällä on oma kiinnostava puutarhaharrastus, meillä isäntä istuttaa metsää...

      Poista
  9. Kerrassaan upeat taivaantulet, minäkin niitä ihaillen katselin parvekkeelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taivaantulet olivat ihania, meillä vain noita valoja on liikaa eikä tulet päässeet oikeuksiinsa täysillä. Opettelen vielä tuon pimeäkuvaksen!

      Poista
  10. Myyrän työ, siis joskus voi olla hyväkin tämä työ.
    Minulla ei ole paineita valkosipulin istutuksen suhteen, syy siihen on hyvin yksinkertainen minä en syö ollenkaan valkosipulia. Kaikesta muusta sipulista kyllä pidän ja käytän sipulia paljon ruoanvalmistuksessa.
    Yöpakkaset ovat olleet ihmeen sitkeitä ja täällä on meidän pihalla kaikki kesäkukat joutaneet kompostiin. Onneksi ensi viikoksi luvataan vähän lämpiävän.
    Revontulet ovat komeita ja hyvin olet ne saanut kuvattua. Yökuvaus on ihan oma lajinsa.
    Tuntuu hyvältä tietää, että Tarmo joukkoineen on talvikodissa hyvässä turvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on elämäni ensimmäinen kerta kun kiittelen myyrää, saapa nähdä koska seuraava kerta koittaa, ihmettelin suuresti ja kutsuin Kivipellon isännänkin katsomaan tätä ihmettä!

      Valkosipuli jakaa ihmisiä kovin. Onneksi sipulien kirjo on niin laaja että niistä riittää meille kaikille suosikkimme! Kesäkukat meilläkin kompostoitiin, ja daaliat nostin maasta. Hiukan on ilma lämmennyt tosin talven henki on jo ilmassa!

      Revontulet olivat upeita, harmittelin kun en yökuvausta osaa vielä, mutta haasteen olen ottanut vastaan!

      Kanoilla on nyt hyvä ja lämmin olla, kovasti menee ruokaa, onneksi kurpitsoita ja viljaa riittää, kohta annan kaaliakin ja tietenkin salaatin loput joista he pitävät kovin!

      Poista
  11. Mahdottoman ahkera! Sulla onkin sitte lannoitteet omastatakaa. Miten tää sun kanajuttu on mulle uus? Oonkohan huonosti lukenut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanala tuottaa kiitettävästi ja kiitettävän hyvää lannoitetta. Olen vanha kanafarmari, kymmenen vuotta Kivipellossa on kanoja ollut! Siis olen oikein virallinen kanankasvattaja :)

      Poista
  12. Oi,että sinä jaksat paljon ahkeroida. Ei ihme ,että sitten taas kevään ja kesän tullen sinun puutarhasi kukoistaa. Aah,sielläkö se Tarmo-kukko on ominut minun mosaiikkikukkoni haaremin:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Tarmo on pohojalaanen, ilmajokinen häjy ja ottanut omansa joten täältä kanaset löytyvät jos posliinikukkosi niitä kaipailee!

      Syksy on vipinän aikaa, kohta alkaa talviunet, ompelukone jo huutelee!

      Poista
  13. Minä herätin herrani keskellä yötä ja tuuppasin sille raappahuosut nokan alle. Niin sen oli pakko lähteä mun kanssa meren rantaan katsomaan revontulia. Komiat tulet olikin!

    Meillä on maa jäässä, joten mun kuokkimiset on kuokittu. Jos sais kuitenkin ikkunat vielä pestyä. Puuttuu vaan se inspiraatio ;(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun taivaantulet räiskyvät niin silloin ei nukuta! Hyvin teit, joku roti siinä nukkumisessakin pitää olla!!

      Joko maa on jäässä! Voi ihmettä! Ikkunanpesun aloitin tänään ja tein uudet masokistiverhot ohuesta Kangastuksen alekankaasta, kahdeksan verhoa ja selvisin hengissä!

      Poista
  14. Sinulla on jo valkkarit mullassa. Valkosipulit ovat meillä Ukkokullan harrastus, eikä niitä ole vielä maahan laitettu. Pakkasta on ollut viikon ajan joka yö, joten mitenkähän mahtaa valkosipulien istutuksessa onnistua. Luvassa on tosin lämpimämpää. Ukkokulta peittelee valkkarinsa yleensä haravoimalla ohuen lehtikerroksen niiden päälle. Meillä menee valtaisia määriä valkosipulia, sillä tykkäämme kumpikin siitä ihan kaikissa olomuodoissa.
    Hienot kuvat revontulista. Olen tyystin unohtanut niiden katselemisen, vaikka monena iltana on ihan uutisissa niistä mainittu. Minä en hallitse pimeäkuvaamista laisinkaan, mutta hällä väliä. Kunhan saa jotain itselleen tärkeää ikuistettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkkarit laitoin maahan jo, usein näin teen, mutta valkkari on sitkeä, sille voi tehdä reijän vaikka rautakangella ja pudottaa kynnen ja kasvu on taattu! Ei täällä etelässä ole vielä routaa kuitenkaan että hyvin ehtii ja olen inasen etuajassa! Valkkarit ovat niin herkkua!

      Pimeäkuvaustaitoni on niin lapsenkengissä, opettelen sen ihan taatusti! Upeat olivat taivaantulet meillä! Ihanaa kuitenkin että itselle tärkeitä asioita saa ikuistettua!

      Poista
  15. Harmi etteimeillä nuo revontulet näkyneet.
    Jouluruusu vähän varasti kukkiessaan jo nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmistus sentään, mutta asut siellä niin etelässä kuitenkin josko sen takia et taivaantulia nähnyt!

      Jouluruusu yllätti ihan vallan!

      Poista
  16. Hienot on olleet revontulet,minäkin yritin tähystellä niitä,mutta eihän tämän valosaasteen keskeltä niitä erota :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valosaastetta on niin paljon ja pimeää täytyy etsiä! Ihanat revontulet! Kävin blogissasi - jakamista ja lämmin halaus!

      Poista
  17. Olet niin ihanan hyväntuulinen aina! Aika ihana tuo jouluruusu, itse kärsin juuri jouluruusukuumeesta joten ihastelin kauan sinun ruusuasi. Kanat taitavat olla siellä oikein luksushoidossa, Tarmo on suloinen. Minä harkitsen muuttoa Tanskaan juuri, siellä on niin mukavat ihmisetkin heh. Ihanaa syksyisen kirpeää viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen iän myötä ajatellut elämäni niin että on kaksi vaihtoehtoa - rämpiä suossa tai kulkea metsässä tuulen suhinassa kukkien keinuessa tuulen tahdissa! Itse voi valita, rämpiminen käy voimille vaikka elämä ei aina ole pelkkää iloa! Positiivisuus helpottaa kummasti, stressissä ja kaamoksen hämärässä, iloa löytyy vaikka mistä, suosittelen!

      Jouluruusuja kannattaa hankkia ja istuttaa! Kukat ovat ihania, yllättävät kauneudellaan ja aika helppoja hoitaa! Kanat ovat kivoja kavereita ja osaavat piialta yhtä ja toista vaatia, suloisia koko sulkasakki!

      Tanskaan minut kielestä huolimatta ihastutti kokki ja puutarhuri Camilla Plum! Kasvukausi siellä on paljon pidempi kuin meillä!

      Mukavan kirpakkaa viikkoa Sinullekin ja auringonsäteitä!

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!