Meillä on tapana Juhannusaaton iltapäiväliikenteen jo hiljennyttyä tehdä pieni kotiseutumatka. Katsomaan luontoa, peltoja, metsiä, koskia, kanavia, järvenselkiä, kaunista Suomea.
Muroleen kanava Ruovedellä on yksi suosikeistamme. Päätimme tehdä nyt vain lyhyen retken ja palata kotiin saunaa lämmittämään. Matka ei ole pitkä, muutamia kymmeniä kilometrejä. Sinne oli saapunut muitakin katselemaan kanavan toimintaa, kosken kuohuja, levähtämään tai ihan muuten vaan.
Kanava yhdistää kanavan yläpuolisen Paloveden ja alapuolisen Vankaveden vesiyhteydellä toisiinsa ja reitti jatkuu Näsijärvelle. Kanava on 315 metriä pitkä ja sitä on rakennettu vuosina 1852–1854. Kanavan kautta liikennöi mm. SS Tarjanne Tampereen ja Virtain kaupungin välillä.
Kanavan alue on kaunis, metsä lehtomainen ja puusto monimuotoista.
Puista suuri osa on vanhoja, korkeita ja rungon paksuus kunnioitusta herättävää.
Kanavan reunoilla on kaunis kiveys. Jälleen kerran ihmettelin sitä työmäärää ja työvuosia kuinka tämä siihen maailmanaikaan on saatu tehtyä. Kivien saumakohtiin on löytänyt kasvupaikkansa kivikkokasvit.
Veden pintaa seurataan.
Kanavan varrella kulkee soratie ja sen ja metsän välissä kasvaa rehevä alue kukkineen ja puuntaimiseen.
Muutaman sadan metrin päässä virtaa Murolekoski.
Suomesta löytyy paljon kauniita paikkoja, joissa kannattaa poiketa!
Hiippailin vähän pihatanhuvilla. Saaripalstan Sailan blogissa oli upea katselmus hänen puutarhansa akileijoista. Meilläkin kasvaa matalaa akileijaa, mutta myös korkeampaa. Maassa vain on jotain outoa, vaikka minkälaisen akileijan siemeniä kylvän, lopputulos on aina sama, kerrottu mummonmyssy! No, tänä vuonna maassa kukki kaksi aarretta.
| Mummonmyssy |
| ja toinen... |
Kukat näyttävät isoilta, mutta ovat kyllä aika kompakteja pieniä sykeröitä.
Ja ne aarteet:
| Sininen, mutta sekin kerrottu. |
| Isokukkainen yksinkertainen kaunotar. |
Pikkutipuista on kasvanut jo aika isoja!
| Mirja |
| Vaippahousu-Vappu vasemmalla mamman vieressä. |
Sadekuuro yllätti jälleen!
Mukavaa Juhannuksen jatkoa!