Syyskuun kukkasia

 Syyskuu on edennyt vauhdilla. On suuri ilo, että lämpö hellii vielä näin ihanasti, jotta loputkin nuputtelevat kukat avautuvat ja jo kukkineet alkavat tuleentumaan. Vilkkaan viikonlopun jälkeen tein kameran kanssa kierroksen kukkamailla katsomassa, löytyykö muuta kuin valvatteja kukkapenkeistä ja onneksi löytyi - oli toki valvattejakin. Mutta kukkapenkkien siivous etenee joutuin, kunhan saan sopivan raon aloitukselle.

Jotenkin tuntuu, että sisääntulon penkkiin on kertynyt paljon syksyn kukkijoita. Clematis mandhurica, enkelinperhoangervo (Gillenia trifoliata) ja sinikämmen (Glaucidium palmatum) hoitavat alkukesän kukinnan sipulikukkien ja kotimaisten orkideoiden kanssa, siitä jatkaa kuunliljat (Hosta) ja sitten on vuorossa nämä loppukesän kukkijat. Lähes jatkuvakukintaisiksi (kunhan ensin alkavat) voisi sanoa maanpeittoruusu 'Sommarwind' ja kissanhäntäkukka (komealuppio Sanguisorba hakusanensis). Kukinnallaan ihastuttavat myös syysvuokot (Anemone tomentosa), mutta olen todennut, että meillä niitä on aivan liian vähän.

Viimeinen kukkijamme nupulla, ametistiukonhattu (Aconitum carmichaelii)

Konnanyrteissä (Chelone obliqua) on lupaavasti nuppuja

...samoin konnanliljassa (Tricystis)

Syyskimikin 'Pink Spike' (Cimicifuga ramosa) sävy on ihana!

Kierros jatkui pionipenkin ympäri. Siellä muutama syysvuokko oli kukassa, samoin varsin suosittuna siivekkäiden parissa purppurapunalatva 'Phantom' (Eupatorium purpureum). 'Phantomin' alapuolella kukkii myskimalvan vieressä matalakasvuinen kultapallo 'Goldquelle' (Rudbeckia laciniata). Suosin näitä matalaksi jalostettuja syysihanuuksia! Tässäkin kukkamaassa on yksi siirtolohkare - no iso kivi kuitenkin, sen vieressä kasvaa Aconitum yezoense. Se onkin tehnyt jälleen muutaman siementaimenkin, mutta onneksi se ei ole maailmanvalloittajatyyppiä ollenkaan! Jaloängelmä (Thalictrum delavayi) keinuu tuulessa yli kahden metrin kukkavanalla ja sitä ei ole toistaiseksi kaatanut mikään myrsytuuli!

Kierros jatkuu. Hortensioissa kukinta jatkuu ja niistä pidän kovasti ja määrää tulen lisäämään ilman muuta. Poikkesin rytörinteessä katsomassa, miten alasleikkaamani verikurjenpolvet (Geraniun sanguineum) ovat toipuneet. Hyvin olivat kasvaneet ja alkaneet kukintansa. Rinteen reunaan on siirtynyt kuunliljoja reunan hoidon helpottamiseksi ja vielä olisi aikomus jakaa kuunliljoja, tarvetta olisi sisääntulon ison kiven juuressa, jossa myös on hankala hoidettava paikka. Kuunliljat ovat erinomaisia reunakasveja!

Lasihuoneen päässä kukkii openpollinated kerrattu jouluruusu (helleborus) edelleen, uskollinen tapaus ja ilmeisesti tykkää elostaan kovasti! Tässä lasihuoneen päätypenkissä, kuin vähän muuallakin meillä kasvaa punahattuja (Echinacea). Melkeinpä vain perinteiset punaiset punahatut menestyvät, muut kukkivat vain kesän ja sitten talvi vie ne mennessään.

Ja iki-ihanuus, clematis viorna 'Kaiu' on aivan täydessä kukassa. Tänä vuonna se ei sitten halunnutkaan kiipeillä navetan katolla, mutta hyvä näin!

Kivipellossa syyspuuhia riittää ja toivon ehtiväni myös kukkapenkkeihin. Kukkasipuleita on hankittu maltillisesti tänä vuonna, vaikka varmasti tulen sitä harmittelemaan ensi keväänä, no aika näyttää. Tänään on luvassa vielä ikonimaalausta illalla.

Oikein mukavaa alkaneen uuden viikon jatkoa sinulle!

💚