Lauantaina Lepaalla

Mietin pitkään lähtisinkö Lepaalle puutarhapäiville. 

Päätin jo ainakin kerran, että kotona pysytään 

- tekemistä riittää. 

Mutta ne täkyt, voi mahdoton mikä vetovoima niillä 

jälleen kerran oli! 

Iki-ihana partaohra.

Perjantai-iltana isäntä tankkasi auton valmiiksi ja lauantaiaamuna auton nokka suuntasi Hattulaa kohden. 

Olen kerran aiemmin ollut Lepaan messuilla. 

Niistä päällimmäiseksi mielikuvaksi jäi valtava kurpitsapelto. Odotin jotain yhtä sykähdyttävää, odotus palkittiin. 

 Lepaan puutarha oli juurikin sitä ihanaa, 

jossa meikäläisen silmä ja sielu lepää.

Lepaan perinteikkäät sinisarjat piti nähdä!

Voiko tästä maisema enää parantua?

Täkyinäni olivat siis Lepaan puutarha, Tommolan tilan taimet, bloggaajien esillepanot ja vahva intuitio, että tapaisin Cherin messuilla.

Bloggareiden esillepanoissa leiskui upeat syksyiset värit, hopealangat, mukavat vinkit. 

Riinan suunnitteleman 'Puutarhurin lepohetken' luona tapasin Cherinkin...lepohetkeä viettämässä. 

Olipa mukava tavata Sinua ja ystävääsi! 

Tommolan tilan standilta ostin kaksi taimikassillista aarteita ja Pienestä taimipuodista kaksi visakoivun tainta.

Vatsassa tuntui, että olisi tankkauksen aika. Sade alkoi ripsuttelemaan hiljalleen lisääntyen. Oli aika lähteä kotiin.

Lepaa ei pettänyt tälläkään kertaa, 

vaikka sää ei aivan suosinutkaan. 

Messuille lähtö siis kannatti!