sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Aika rientää

Luulen, tunnissa on minuutteja vähentynyt, ei enää 60 minuuttia vaan korkeintaan 45 minuuttia. Aamullla aurinko herää myöhemmin ja menee illalla aikaisemmin nukkumaankin, pah, en pysy tahdissa lainkaan.

Eilen kävin pitkästä aikaa lenkillä. Isännän mielestä en ole koko kesänä hoitanut kuntoani, vaan kykkinyt kukkamailla. Eli nyt on viimeinen hetki korjata tämä puute. Kiersin mielireittini, radanlenkin, vajaa tunti reipasta kävelyä. Tosin nyt ei niin reipasta, kamera oli mukana, uskoin vahvasti näkeväni kurkia tai ainakin joutsenia, mutta kummatkaan eivät olleet paikalla. Hiippailin yksinäni.


Koko kylä oli niin hiljainen, vain Parkanon radalla juna meni ohi huimaa vauhtia pohjoiseen. 

Naapurilla on vielä puinnit kesken
Syksyisessä luonnossa odelma näyttää niin vihreältä
Pilvet liikkuivat huimaa vauhtia

Reittini varrella, siis meiltä muutaman sadan metrin päässä, pieni tyttö jäi keskiviikkona auton alle ja menehtyi. Paikalla oli paljon kynttilöitä, kukkia ja pieni valkoinen enkeli. Kyyneleet kirposivat jälleen silmiin, turha kuolema suojatiellä taas. Tie on onnettomuuspaikalla suora, näkyvyys hyvä, harvat noudattavat nopeusrajoituksia. Tänäänkin ohikulkevat autot menivät lujaa, lujempaa kuin rajoitus, 50 km/tunnissa, miksi?

Valkoset höyhenet veden pinnalla
Lenkki oli tehty ja aika oli suunnistaa puutarhaan 'lorvimaan'. Odottelen innokkaasti, että posti toisi kukkasipulipaketin, mutta eipä ole vielä kuulunut lähetystä. Olin tuskaani ostanut muutaman narskupussin, Minnoweja, hurmassani laitoin ne maahan. Myös keväällä ostamani 'Lollipop'-pioni oli ihan väärässä paikassa, miten ihmeellä olinkin sen laittanut niin kummalliseen paikkaan, muka täydelliseen (silloin ajattelin), no nyt kaunotar pääsi ansaitsemalleen paikalle hurmaamaan! Luulen, että useat perennan taimet ja puut olisikin hyvä istuttaa syksyllä, kun valon määrä on vähäisempi. Keväthurmassa niitä tulee laitettua ihan minne vain, kun talven jälkeen valon määrä sekoittaa pään.

Lollipop, tuuli heiluttaa kaunotarta kovasti
Kasvihuoneella kävin raivaamassa viiniköynnöstä, ja toin tullessani hiukan iltapalanlisää. Melkoinen viidakko koko kasvihuone! Voi että, tykkään tomaateista niin mahdottomasti!

17.6.2015 
19.9.2015 







Perjantainen myrsky pieksi kasvimaan kukat, aika surullinen näky!


Ruusun nuputkin saivat rankasta sateesta osansa! Onneksi ukkonen ei tehnyt tuhoa.


Aurinkoista alkavaa viikkoa!



26 kommenttia:

  1. Voi kamalaa! Tiekin on jo sen näköinen, että ei siinä voi ajaa kuin 50km/h. Meilläkin näkee tyhmiä ohituksia ym. Minnekkähän on ihmisiltä kadonnut välittäminen, toisten huomioon ottaminen myös liikenteessä???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kamalaa se on, ja ihan oikeasti kuinka monta minuttia voittaa tuollaisella kaahailulla! Välittämistä tarvittaisiin enemmän ja toisten huomioimista. Lapsi on aina elävä varoitusmerkki liikenteessä!

      Poista
  2. Niin paljon on ollut suru-uutisia liikenteeseen liittyen tässä viime aikoina. Luulisi, että ihmiset menisivät itseensä ja oikeasti miettisivät ajokäyttäytymistään, mutta näköjään ei. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä sitä ihminen helpolla opi! Tänä vuonna on liian paljon vakavia onnettomuuksia sattunut niin lapsille kuin aikuisille, vallankin pyöräileville!

      Poista
  3. Ahdistavia uutisia on ollut kaiken kaikkiaan viime aikoina. Jonkin verran ahdistusta kyllä lievittää ulkona puuhastelu. Lisäksi nämä sinunkin ihanat kuvat saavat hyvälle mielelle. Aivan mielettömät tomaatit ja muut herkut teidän kasvihuoneessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uutiset tosiaan ovat olleet aika ahdistavia ja kuinka helppoa olisi vähentää monen tuskaa pelkällä kaasujalan keventämisellä ja huomaavaisuudella, siitä tulisi itsellekin parempi mieli. Puuhastelu puutarhassa on onneksi niin mukavaa, että siinä unohtuu päivän murheet! Kasvihuoneen sato alkaa kypsymään, syksy on niin mukavaa aikaa!

      Poista
  4. surullista. Turhan monelta unohtuu autoilllessa muut liikkujat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on niin surullista! Niin autoillessa kuin muussakin elämässä itsekkyys on nostanut ikävästi päätään!

      Poista
  5. Valtava kasvuvoima kasvihuoneessa. Nyt on paljon satoa korjattavana :)

    On hyvin surullista, että autoilijat ajavat ylinopeutta. Pieniä koululaisia täytyy huomioida ja varoa. Niin ja tietysti noudattaa nopeusrajoituksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvia kun vertailin yllätyin itsekin, kuinka kahden kuukauden kasvu on tehnyt ihmeitä! Sadonkorjuu on aloitettu, tomaatteja ja rypäleitä kypsyy hyvää vahtia,

      Tuo pienen tytön kuolema hiljensi koko kylän, suru on yhteinen. Nopeusrajoituksia tulisi noudattaa, kaahailusta ei ole kuin harmia ja ajallisesti vain muutaman minuutin voi voittaa ja se ei ole sen arvoista!

      Poista
  6. Upeaa satoa! Harmi noita auringonkukkia... Turha kuolema oli pikkutytöllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lautaselle saadaan iloista väritystä! Meillä oli perjantaina sellainen ukkosmyteri ja kaatosade, että ne eivät auringonkukkia yhtään armahtaneet.

      Pienen kuolema oli turhista turhin!

      Poista
  7. Voi sitä pienen tytön kohtaloa ja vanhempien surua.
    Tomaatteja ollaan saatu mekin nauttia ihan kyllästymiseen asti ja vielä niitä tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienen tytön elämä katkesi niin nopeaan ja niin turhaan, voi vain kuvitella vanhempien surun ja ikävän ja tuskan kun ei lasta saa enää syliin!

      Tomaatteja olemme nautiskelleet, arvioineet makua ja värejä, kyllästytty ei vielä olla :D

      Poista
  8. Ai että keräsit vähän iltapalan lisää??! Minusta tuoss aon aika paljon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, me ollaan kovia syömään...no ei me ihan kaikkia kerralla kuitenkaan naposteltu!

      Poista
  9. On se kykkiminenkin kovaa hommaa, siinä samalla tulee tehtyä taatusti monen monta jumppaliikettä. Mahtava sato. <3

    Kivaa tulevaa viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa viikkoa Sinullekin! Puutarhointi on aika monipuolista liikuntaa myös minun mielestäni! Satokausi kruunaa syksyn!

      Poista
  10. Toisaaltaan niin ihana syksyinen blogikirjoitus, mutta tuo pienen tytön kohtalo on niin surullinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pienen tytön elämän päättyminen on niin surullista, ei olisi vielä ollut aika!

      Poista
  11. Voi ihanuus tuota kasvihuonetta - ja satoa!
    Nauratti kovin tuo kevätistutuskohta, kun "niitä tulee laitettua minne vain valon sekoittaessa pään". :) :)
    Mulla vaikuttaa valon lisäksi tila - kaikkialla näyttäisi olevan tilaa uusille istutuksille, vaikka penkit tosiasiassa ovat jo täynnä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, satokausi on melkein parasta syksyssä...no ruskakin tietty ja sumu ja hämärän lempeys!

      Valo pistää keväällä pään ihan sekaisin, todellakin tilaa penkeissä muka on vaikka kuinka paljon ja suhteellisuus häviää, valo todella sekoittaa pään ihan tyystin! Hurma on sellaista!

      Poista
  12. Kauniita kuvia lenkkipolultasi.
    On niin surullista kun liikenteessä sattuu tuollaista....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lenkkipolku on niin ihana, siellä ei kulje autoja vain junia :D harvakseltaan! Nyt on sattunut niin paljon turmia niin lapsille kuin aikuisille, se on niin surullista! Kuinka ihmeellä liikennekäyttäytymistä saisi muutettua!

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!