Kukkamaajuttua ja ilonaiheita

 Meillä on aika suojaisa sisääntulo eli sisäpiha. Kylätien puolella ovat vanhat syreenipuskat, varmaan miehen isovanhemmat ovat joskus aikojen saatossa istuttaneet. Pihaa rakentaessamme teimme niiden suojaan pation ja siinä on myös keinu. Patiolla on ollut tarkoitus istuskella ja nauttia kuppi teetä iltapäivisin, mutta eihän me olla sellaista väkeä ollenkaan - no tai aika harvoin, istuimme kuistilla ja siinä sitten mietimme kaikenlaisia asioita itseksemme tai ajatuksia vaihdellen. 

Mutta pation vieressä on pienet kukkamaat, syreenipuskien alla varjossa viihtyviä kasveja lähinnä. Penkissä ei oikein viihdy muut kuin krookukset, hyvä että nekin, mutta aikaisia perennoja kyllä nousee ja keskellä penkkiä on yksi matalaksi jäävä kärhö (clematis), joka sekin vasta heräilee. 

Penkissä on vielä sangen autiota toistaiseksi, mutta kyllä sieltä on nousemassa iiriksiä (iris), neilikoita (dianthus), alppikellot (soldanella montana), vuokkoja (anemone), sinikuunlilja (hosta), rikkoja (saxifraga) - yhtä ja toista siis.

Monta vuotta vanha siemenestä kasvattamani salkoruusu (Alcea rosea) on heräilemässä, vielä en ole siistinyt sen sijaa, mutta varjelen sitä jos vaikka tulee vielä kylmää.

Kuistin edessä on isompi kukkamaa. Siinä kasvaa lähinnä korkeita perennoja ja penkkiä reunustaa kuunliljat (hosta) eli sellainen hiukan lehtomainen kukkamaa. Aikaisin keväällä siinä nousevat lumikellot (galanthus) ja jouluruusut (helleborus), hiljalleen kirjopikarililjat (fritillaria meleagris) (jotka tänä vuonna viivyttelevät jostain syystä) ja senkin penkin keskellä on kärhö, clematis mandhurica (sekin vasta heräilee). Mutta penkki on helppohoitoinen ja kun kukinta alkaa, laittelen kuvia siitä enemmän. Isoista perennoista nousee kukkimaan ensimmäiseksi sinikämmen (Glaucidium palmatum), c.mandhurica on myös aika aikainen kukkija.

Viherjouluruusu (Helleborus viridis)

Haisujouluruusun (Helleborus foetidus) kukintaa odottelen.

Helleborus orientalis 'Double Ellen'

Hiukan autiolta näyttää toistaiseksi - vähän aikaa...

No, sisääntulossa on vielä kaksi muuta kukkamaata, pieni metsäpenkki, jonka aion uudistaa ja autotallin vieressä rinnepenkki, jota pionit hiljalleen on valtaamassa. Niistä joskus laittelen kuvia ja jokusen sanasen.

Mutta...

Taas hiukan ilonaiheita isosta pionipenkistä. 

Piti uudelleen laittaa tästä ihanasta p.japonicasta kuva, nuputtelee, mutta hiukan vaaleaa näkyy nupun suojalehtien välistä.

Fritillaria 'Rubran' sävy on tosi kaunis!

Mutta kaunis  on myös Fritillaria 'Early Passionin' avautuvat kukat.

Kylmä sää on aikaisin kruununsa ylös nostanutta Fritillaria 'Auroraa' jumppauttanut.

Jotenkin Fritillaria pallidiflorasta pidän todella paljon ja se on hyvässä kasvuvauhdissa. Kukat aikanaan ovat kauniin kalvakkaat.

Omenapuulehdon vanha roosa lilium martagon on tehnyt kiitettävän määrän siementaimia.

Tämä corydalis on taivaasta tippunut. Valkosävyisiä corydaliksia minulla on kolme, joista yksi kukki jo viime vuonna ja uudelleen nyt, toinen kukkii parhaillaan ja kolmas ei ihan vielä, mutta mistä tämä on keskelle nurmikkoa tullut - ihana!

Tuntuu, että omenapuulehdossa jouluruusut (helleborus) viihtyvät myös.

Suuri ilonaiheeni karhunlaukka (allium urisinum), satoa tästä jo saamme, mutta jostain ihmeen syystä fritillaria michailowskyi viihtyy kasvustossa, vaikka sitä olen kaivanut useaan otteeseen pois - aina löytyy joku yksilö!

Lumikkien (sanguinaria canadensis multiplex) kukinta alkoi ihan äkkiseltään. Sillä on tapana nostaa juurakkoaan maasta hiljalleen ja peittelin sitä jo syksyllä. Vaikka sää on hiukan viileä auringonpaisteesta huolimatta, kaunotar availee viittaansa!

Ja suloinen narcissus 'Little Emma' kukkii. Emma on hyvin pieni myös (vrt. tausalla oleviin krookuksen lehtiin), tämä on hyvin odotettu kukinta!

Ja kirsikkana Pääsiäiskakun päällä, on nuppu puupionissa. Kylvin siemenen vuonna 2018 ja jos käy hyvin, saan ensikukinnan tänä vuonna. Toivon ettei kauriit siihen iske hampaitaan tai sarviaan!

Nyt tuli kaikenlaista kukka-asiaa Kivipellon pientareilta. Pihahommiin menen hiukan myöhemmin, nyt on aika jatkaa opintoasioita vielä hetken, vaikka ulkona paistaa aurinko.

Oikein mukavaa alkanutta uutta viikkoa Sinulle! 

💚

Sadepisaroita

 Olen tehnyt tuttavuutta uuden kamerani kanssa nyt kuukauden päivät ja tänään aamulla herätessäni lempeän sateen ropinaan, ajattelin että kuvaan sopivassa sateen raossa sadepisaroita. No niitä sain kuvattua, mutta löysin muutaman iloisen yllätyksenkin. 

Mutta ensin sadepisarat...

En tiedä, onko hassu ajatus metsästää sadepisaroita, mutta tykkään niistä (kohtuudella tietenkin), kun ne ovat kasvien lehdillä kauniisti asettuneina.

Ja sitten ne iloiset yllätykset!

Paeonia japonica yllätti ja nuputtelee jo kauniisti! 

Alppikellossa (soldanella montana) on nuppuja.

Kolmilehti trillium luteum, jonka maallisen kasvun alku oli hyvin monivaiheinen ja hankalakin, on nyt nupulla. Kun ostin juurenpalan Lökar och knölar verkkokaupasta, sain hyvin pienen ja mielestäni kuolleen juurenpalan. Reklamaation tekoa ajattelin, mutta verkkokaupan omistajaherra oli menehtynyt äkilliseen sairauskohtaukseen (muistatko Saaripalstan Saila). Ajattelin, että on luonnotonta reklamoida enää...laitoin juurenpalan maahan ja kas, sieltä nousi parin vuoden päästä lehti ja toinenkin ja tänä vuonna nuppu. Siis kauneimmat terveiset sinne jonnekin, luteumini oli elossa ja ilahduttaa pian kukinnallaan ja siitä olen hyvin onnellinen. Trilliumit ovat lähellä sydäntäni ja niitä hiljalleen hankin lisää.

Vielä yksi iloinen asia, fritillariat aloittavat kukintaa ja nautin siitä huomaamalla, että niitä on vielä aivan liian vähän, mutta niitä tulee ihan varmasti lisää!

Fritillaria sewerzovii

Puutarha on herännyt kevääseen ja joka päivä on ilo tavata talviuniltaan heränneitä kaunottaria!

Vielä haluan jakaa teille tarinan ihanasta kissasta. Kissa on komea kolli nimeltään Sinikka. Sinikka on äärimmäisen hemmoteltu kollipoika ja tekee kaikkea kommelluksia, jos ei saa tarpeeksi emäntänsä huomiota, minulle hän on aina herrasmiesmäisen ihana. Jos emäntä katsoo liikaa televisiota, Sinikka nappaa piuhan irti telkkarista tai menee telkkarin eteen näyttämään kieltään ja hampaitaan. Jos emäntä nukkuu liian myöhään tai Sinikka haluaa enemmän peittoa, Sinikka nappaa pikku hampaillaan emännän pepusta niin että emäntä varmasti herää, jos siihenkään ei herää niin tassuilla on kivaa tiputella tavaroita lattialle, se on varma konsti. Sinikka osaa vetää myös vessan ja avata peilikaapin, jos vaikka pitäisi laittaa ripsiväriä tai kihartaa ripset...Sellainen kiva mussukka Sinikka on.

Oikein mukavaa Pääsiäisen jatkoa!

💚 

Piristettä

 Olen nyt pari päivää siivonnut, eilen mökillä talven pölyt pois ja sitten täällä kotona. Välillä otin kameran ja menin pihalle piristymään. Isäntä tuli mökiltä puuhommista ja kyseli tekemisiäni ja kerroin, että siivottu on ja kävin hiukan ulkona piristymässä - eli hänen kommentti oli ulos katsoessaan keittiön ikkunasta: tuolla sitä piristettä sitten on. Oikeassa oli!

Kuvakavalkadi piristeistäni. Tänään oli hyvä päivä kuvata, kun aurinko oli välillä pilven takana piilossa. Kuvauskohteena pääosin oli omenapuulehto ja iso pionipenkki. Kuvamaratooni siis luvassa...

Pionipenkki omenapuulehdon puolelta

Scilloja ja posliinihyasinttejä on pitkin nurmikkoa lukematon määrä. Pidän niistä kovasti ja kun kevät etenee kesäksi, ne hiljalleen painuvat nurmen sekaan. Itse en kovin paljoa scilloja ja posliihihyasinttejä ole istuttanut. Tässä meidän paikalla asui miehen mummu, jolla oli valtavat siniset kukkamatot, joiden arvelin kadonneen, kun maansiirtotöitä tehtiin rakennusaikana, mutta ei - kukkien siemenet ovat olleet maassa lähes 20 vuotta ja routa ja muurahaiset ovat tuoneet niitä maan pinnalle, jossa hiljalleen kukan sipuli on kasvanut ja alkanut kukkimaan jatkaakseen vanhaa kukkasukua. Scilloja meillä kasvaa ihan joka paikassa!

Toki muutakin kasvaa...

Corydalis solida ja taustalla open pollinated helleborus-hybridi

Corydalis solida 'Beth Evans'

Corydalis solida 'Purple Bird'

Corydalis solida 'Merlin'

Corydalis solida 'Ahvensaari', sävy upea tumma!

...Keisarinpikarililjoja (fritillaria imperialis)

Joku aika sitten Saaripalstan Saila kirjoitti fritillarioiden siementaimista ja muistelen, että viime syksynä kolistelin siemenkodasta siemeniä maahan ilmaan mitään erityisiä toiveita. Kunnes havahduin eilen ja tutkin asiaa tänään vielä tarkemmin, jos nuo heinät tuon f.raddeanan juurella on siementaimia, niin kohta siinä onkin aika upea fritillariapuska, värimaailma avoin, kuten kaikilla vapaasti pölyttyneillä. Eli ilonaihetta oli kovastikin!

Fritillaria 'Helena'

...ja pionipenkin toista reunaakin hiukan...

Hyasinthus 'Gipsy Queen' 

Kun viimein tämä vapaapölytteinen helleborus kukkii, kukkia onkin sitten aika paljon!

Ihana Pulsatilla vulgaris 'Perlen Glocke'

Pionipenkissä on toki tulppaaneitakin, mutta kukassa on vasta hyvin aikainen tulipa clusiana 'Peppermintstick'

Pionipenkin pionit ovat nousemassa hiljalleen, samoin muut perennat. 

Penkki täyttyy korkeista perennoista ja näiden aikaisin kukkivien lehdistö jää piiloon ja saa maatua rauhassa kesän ajan. Pioneiden ohella tuossa isossa penkissä kasvaa marhanliljoja (lilium martagon), ritarinkannuksia (delphinium), sormustinkukkia (digitalis), kärhöjä (clematis), kuunliljoja (hosta) ja kaikkea muutakin, tykkään sellaisesta kasvien sekamelskasta - penkki saa olla sellainen cottage garden -tyyppinen jatkuvakukintainen. Sillain se on myös hauska, että jo viime kesänä meidän Murut olivat pionien keskellä piilosillakin! 

Oikein ihanaa Pääsiäisen aikaa sinulle!