perjantai 25. syyskuuta 2015

Syksy on täynnä...

Lämpöä, voimakkaita värejä ja ruskaa ennen kuin viima ja kylmyys huurtavat puutarhan ja luonnon...

Koivuangervon alkava ruska.
Punainen punatammi-vauva.
Purppuraan taipuva otatammi.
Kukkamaa keltaisessa ruskassa.
Voimaa, jota se on kesän aikana antanut kasveille kasvaakseen ja kukkiakseen - ilahduttaakseen...

Kesälomalainen, marraskuun kaktus alkamassa kukintaansa.
Voimakkasti kasvanut villipelakuu.
Hintansa väärti, siemenestä kasvaneet munankuoripelakuut.
Kukkiva kärhö, jonka nimilapun tuuli vei!
Rauhanruusu sadepisaroiden, kuin kyynelten peittämä.
Ihanuusruusu, viimeinen kukka tänä vuonna.
Vahvasti kasvanut 'Arabella' -kärhö.
Odotusta, uudesta kasvukaudesta! 

Tuhansia sormustinkukan taimia!
Kukkasipuleita, jotka viimein saapuivat!
Ja vielä lisää...
Uusi pioni, terveiset Saaripalstan Sailalle! Lady Alexandra Duff
Hyvää oloa!

Ystävältä saatu maatiaisluumun taimi antaa satoa.

 
Kohta ystävät on aika asettua talviunille, herätä kevätauringon ensi säteisiin ja aloittaa uuden kasvukauden suunnittelu, siemenpussien helistely ja kasvatus. Niin vain se vuosi  aina vierähtää. Syli on täynnä hyvää oloa ja kauneutta, satoa pakkasessa, kellarissa ja kuivattuna. Hyvä mieli!

Mutta aika ei ole vielä, harava odotaa innokkaasti ottajaansa, ja talikko, ehkä kasvihuonekin tyhjentäjäänsä ja pesuria...eipäs vielä haaveilla, aurinkoisia päiviä on vielä jäljellä  ja taimialessa herkkuja! Auton nokka suuntaa aamulla Lohjaa kohden...siitä myöhemmin!

Parsan timantit
Mukavaa viikonloppua!


maanantai 21. syyskuuta 2015

Säätiedotus: kurjet auroissa

En luota telkkarin enkä paikallislehden säätietoon syksyllä ainakaan. Paras säätieto on kurjet. Kun kurjet kerääntyvät auroihin, on paras alkaa laittamaan suojaan kaikkein herkimmät kukat, kohta ilma viilenee, luvataan sitten ihan mitä vain!

Tänään näin siis kurkiaurat! Nyt ei kannata viivytellä!

Kesälomaa ulkona viettäneet kukat siirsin illalla hikihatussa sisään. Jotkut saivat uutta multaa ja melkein kaikki suihkun! 

Ruotsin tuliainen, villipelakuu
Tulppaanipelakuu
Pelakuu 'Hanna-tyttönen'
'Marjan lahja'
Mårbacka 'Prins Filip' vanha pelakuuni.
Laakeri
Pelakuu 'Els'
Joulutähti 'Armas' ja marraskuun kaktus

Pelakuu 'First Yellow'
Virallinen valvoja
Edessä 'Mårbacka', valvoja pesupuuhissa!
Kello 20 ja aurinko jo laskenut!
Ilta pimenee aika nopeaan, pihavalojen loisteessa siivosin viimeiset pelakuuni ja muut sisälle vietävät kaunottaret. Tilanpuutteen vuoksi siemenestä kasvatettuja pelakuita en talveta, keväällä sitten taas kylvän uudet siemenet. Sellaista vain elämä ja vuoden kulku on!

Pian on tarhurin aika asettua talviunille haaveilemaan!

Siemenestä kasvatettu munankuoripelakuu

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Aika rientää

Luulen, tunnissa on minuutteja vähentynyt, ei enää 60 minuuttia vaan korkeintaan 45 minuuttia. Aamullla aurinko herää myöhemmin ja menee illalla aikaisemmin nukkumaankin, pah, en pysy tahdissa lainkaan.

Eilen kävin pitkästä aikaa lenkillä. Isännän mielestä en ole koko kesänä hoitanut kuntoani, vaan kykkinyt kukkamailla. Eli nyt on viimeinen hetki korjata tämä puute. Kiersin mielireittini, radanlenkin, vajaa tunti reipasta kävelyä. Tosin nyt ei niin reipasta, kamera oli mukana, uskoin vahvasti näkeväni kurkia tai ainakin joutsenia, mutta kummatkaan eivät olleet paikalla. Hiippailin yksinäni.


Koko kylä oli niin hiljainen, vain Parkanon radalla juna meni ohi huimaa vauhtia pohjoiseen. 

Naapurilla on vielä puinnit kesken
Syksyisessä luonnossa odelma näyttää niin vihreältä
Pilvet liikkuivat huimaa vauhtia

Reittini varrella, siis meiltä muutaman sadan metrin päässä, pieni tyttö jäi keskiviikkona auton alle ja menehtyi. Paikalla oli paljon kynttilöitä, kukkia ja pieni valkoinen enkeli. Kyyneleet kirposivat jälleen silmiin, turha kuolema suojatiellä taas. Tie on onnettomuuspaikalla suora, näkyvyys hyvä, harvat noudattavat nopeusrajoituksia. Tänäänkin ohikulkevat autot menivät lujaa, lujempaa kuin rajoitus, 50 km/tunnissa, miksi?

Valkoset höyhenet veden pinnalla
Lenkki oli tehty ja aika oli suunnistaa puutarhaan 'lorvimaan'. Odottelen innokkaasti, että posti toisi kukkasipulipaketin, mutta eipä ole vielä kuulunut lähetystä. Olin tuskaani ostanut muutaman narskupussin, Minnoweja, hurmassani laitoin ne maahan. Myös keväällä ostamani 'Lollipop'-pioni oli ihan väärässä paikassa, miten ihmeellä olinkin sen laittanut niin kummalliseen paikkaan, muka täydelliseen (silloin ajattelin), no nyt kaunotar pääsi ansaitsemalleen paikalle hurmaamaan! Luulen, että useat perennan taimet ja puut olisikin hyvä istuttaa syksyllä, kun valon määrä on vähäisempi. Keväthurmassa niitä tulee laitettua ihan minne vain, kun talven jälkeen valon määrä sekoittaa pään.

Lollipop, tuuli heiluttaa kaunotarta kovasti
Kasvihuoneella kävin raivaamassa viiniköynnöstä, ja toin tullessani hiukan iltapalanlisää. Melkoinen viidakko koko kasvihuone! Voi että, tykkään tomaateista niin mahdottomasti!

17.6.2015 
19.9.2015 







Perjantainen myrsky pieksi kasvimaan kukat, aika surullinen näky!


Ruusun nuputkin saivat rankasta sateesta osansa! Onneksi ukkonen ei tehnyt tuhoa.


Aurinkoista alkavaa viikkoa!



maanantai 14. syyskuuta 2015

Vanhalle Herralle

Kasvimaan reunassa, vieressä kulkee kylätie, joka pölyää. Ojassa kasvaa heiniä, ehkä varjelee porkkanapenkkiä kaksijalkaisilta tihulaisilta, myyriltä ei niinkään. 

Sopiva paikka kukille, jotka voimalla kasvavat kohti aurinkoa, nuppuja tulee vauhdilla, kukkivat ja hiljalleen sulkevat kukkansa antaen tilaa toisille ja kasvattaakseen siemenet uutta kasvukautta varten. Niin, ne ovat malvikkeja. Vaaleanpunaisia ja joukossa pari valkoista. Jättipussi siemeniä tarjouksesta!



Penkki tien vieressä, kaksi riviä kylvetty, kymmenen naisen askelta kumisaappaat jalassa se tietää kauneutta loppukesäksi!Loppukesällä kukat jo hapsottavat kuin tuulen pieksemät naisen kutrit!




Tässä kukka Vanhalle Herralle...


ja Teille molemmille!

Kukkaloistoa ja kireitä siimoja!