Tomaattia, tomaattia ja hiukan valkosipuliakin

 Sato kypsyy, tomaattien posket ovat punaisia, oransseja, keltaisia ja osa hyvinkin tummia. Kasvattajan palkanmaksun aika, ihanat, aromikkaat ja mukavan pyöreäposkiset tomaatit alkavat kypsyä. Oikeastaan satokautta on jatkunut, mutta nyt hitaimmatkin alkavat olemaan kypsiä. 

Olen kasvattanut tomaatteja yli 30 vuotta. Kaikki alkoi Moneymarkerista, sen siemenet olivat Aholaidalla (jos muistatte sellaisen kaupan), edullisia ja niihin minulla oli varaa. Lisää siemeniä ostin Reinolan siemenliikkeestä Tampereelta ja hiljalleen into ja mielenkiinto lisääntyi, nyt tilaan suurimman osan siemenistä gurultani Tomatmammalta eli Åsa Larssonilta, muualtakin hieman. Ennen sadon määrällä oli enemmän merkitystä, nyt aromi on lähes tärkein valintakriteeri. Olen kasvattanut kanadalaisen Karen Olivierin jalostamia tomaatteja paljon ja pidän niistä, nytkin niitä kasvaa muutama. Tänä vuonna ns. pihvitomaatteja kasvatan aika vähän, vain oikeastaan yhtä. Indigo-tyyppisiä tomaatteja kasvatan vähän, joitain kuitenkin. Olen tomaattikasville hyvin allerginen, mutta pitkähihainen paita päällä ja hanskat kädessä kasvien hoito sujuu ja isompi kasvihuoneeni on maapohjainen, joka helpottaa hoitoa paljon. F1-tuotantoa olevia tomaatin siemeniä en kasvata ollenkaan, kerään omista tomaateista siemeniä tarvittaessa ja fermentoinnin jälkeen ne kuivaan varastooni. Fermentoinnista voisin laittaa myöhemmin postauksen.

Chupa Chups

Jospa aloittaisin perinnelajikkeistani. Se on tomaattien kohdalla sama kuin monen muunkin kasvin, endeemisiä tomaatteja meillä ei ole. Siemenet ovat kulkijoiden matkassa aikanaan kulkeutunut niin idän kuin lännen kautta tänne meille. Mutta meillä kestäviä,  hyvinkin vanhoja lajikkeita tarkoitan siis. Kaikki ovat siis punaposkisia, melko aikaisia ja kohtuullisen matalia lajikkeita eli sopivia myös avomaalle.

Jos muistatte vielä bloggarin Molley ja hänen ihanat kissansa, niin hänen veljensä toi Vienankarjala-tomaatin siemenet joskus minulle ja sitä olen jakanut edelleen Maatiaiselle ja ystäville. Tomaatista oli joskus kirjoitus Maatiaisen lehdessäkin.

Vienankarjala

Kallio

Evakko

Savitaipale

Rakas pihvitomaattini 'Malachite Box', kaunis, aromikas, joskus hyvin suureksi kasvava, upea, syvän vihreä leikkauspinnaltaan. Tänä vuonna ainoa vihreä tomaatti, joka on kasvussa.

Kestosuosikit, kaikki ne, joita kasvatan joka vuosi. Tähän ryhmään pääsee mielestäni aromikkaimmat lajikkeet. Se upea tunne, kun tomaattia haukkaa ja sylkirauhaset iloitsevat sitä ihanaa aromia. Näitä tomaatteja vain napsii, vaikka olisi tulossa vatsa täynnä suoraan ruokapöydästä.

Karma Apricot

Mei Wei

Karma Peach

Rosella, superihana

Naranja, superihana

Goldkrone

Lemon Dream, microdwarf - yksi aromikkaimmista! Minulle allergian takia hieman hankala hoidettava.

Muut ihanuudet, ne jotka läpäisevät aromitestini, mutta eivät ole aivan hurmaa tuottavia.

Galinas

Zloty Ozarowski

Black Krim

Zlatava

Nyt en oikein tee tomaateilleni oikeutta! Aromikkuuteen vaikuttaa moni muukin asia, kuten aurinko - sillä on suuri vaikutus. Tässä nyt kuitenkin muutamia. Ja tosiaan, tänä vuonna en kasvata lainkaan Karen Olivierin True North Tomatoes -sarjaa, ne ovat todella ihania myös - pidin vain välivuoden. mutta niistäkin voisin suositella useampaa!

No, tomaatteja olen kasvattanut kymmeniä, jos ei satoja eri lajikkeita. Koskaan, en milloinkaan ota tomaatinsiementä kaupasta ostamastani tomaatista, vaikka se olisikin luomua. Tomaatin ruskokurttuvirus (Tobamovirus fructirugosum, TBRFV, tomato brown rugose fruit virus) on siihen syynä ja yleensä siemenet ostan vain varmoilta kasvattajilta tai siemenliikkeistä, sama koskee paprikoita, joka on myös tuon viruksen isäntäkasvi. Aloitan taimetuksen joskus maaliskuun loppupuolella ja koulin taimet huhtikuun alkupuolella kylmään kasvihuoneeseen muovilaatikoihin, jotka peitän moninkertaisella harsolla. Taimet ovat vankkoja ja ehtivät hyvin tuottamaan satoa. Minulla ei oikein ole sisällä hyvää taimetuspaikkaa ja perherauha säilyy paremmin, kun ruokapöydässä mahtuu syömään, eikä se ole taimien täyttämä.

Tomaatit säilön monella eri tapaa, osan aina pakastan. Pakastettu tomaatti menee hieman pehmeäksi. Laitan kohmeisia pikkutomaatteja riistapatoihin ja isommista lohkotuista pakastetuista tomaateista teen tomaatti-feta-vuokaa, joka on suurta herkkua meillä.

Ja sitten valkosipuleihin. Tomaatti ja valkosipuli ovat pettämätön pariskunta, pidän molemmista hyvin paljon. 

Valkosipuleita olen kasvattanut myös yhtä kauan kuin tomaatteja ja monta lajiketta olen kokeillut ja testannut. Nyt kasvussa on Ljubasha, Juva ja Aleksandra, sekä Kodaver. Kaikki kolme ensimmäistä ovat varmasti ns. aleksandra-sukua. Kaikki kolme ovat kasvutavaltaan, jakautumiseltaan ja lähes maultaan hyvin samanlaisia, pieniä eroavaisuuksia on tietenkin olemassa kuten voimakkuudessa ja sävyssä ja samaksi nimeämistä ei voi oikein tehdäkään tutkimatta niitä varmemmin geneettisesti. Varmaa vain on, että kaikki ovat tulleet idästä. Kodaver on Eestin suunnalta lähtöisin, mutta kotoisin Siperiasta. Kaikki kasvattamani valkosipulit ovat siis talvivalkosipuleita.

Aleksandra ja Juva

Ljubasha ja Kodaver

Istutan valkosipulini parannettuun maahan noin 10 cm syvyyteen. Kylvövaon teen ensin syvemmän ja laitan sinne kanankakkaa varastolannoitukseksi, kanankakkarakeet peitän mullalla ja sitten on valkosipulin kynsien vuoro. Valkosipuli kannattaa istuttaa syvään, koska se kasvattaa vankat juuret ja nostaa pistokasta ylöspäin. Talvivalkosipulin kynnen pakkaskestävyyttä kerran 'testasin' eli yksi kynsi jäi valurautaisen kaivon kannen päälle talveksi. Keväällä tuo samainen kynsi venytti juuriaan kohti maata. Istutin ressukan viimein ja se tuotti satoa eli kylmää kynsi kestää, märkyyttä ei niinkään - toki kasvukaudella kastella täytyy. Valkosipulikantojani lisään itusilmuista tarpeen mukaan.

Itusilmuista kasvattamiani uusia pistokkaita, lajike Juva.

Oma valkosipuliherkkuni on kokonaisena uunissa haudutettu valkosipuli. Eli mullat vain päältä pois ja uunivuokaan niine hyvineen samaan aikaan kuin esimerkiksi uuniperunat. Sipulinkynnet kypsyy omissa sopukoissaan ihanan pehmeiksi, Mutta voin taata, että iltapusu on tiukassa isännältä, kun noita olen syönyt!

Sadonkorjuu jatkuu.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚