torstai 7. toukokuuta 2026

Pikakierros pihalla

Aamut ovat olleet aika viileitä, kylmiä ja jäisiä eli pakkasta on ollut niin, että fritillariatkin ovat taas joutuneet jumppaamaan. Onneksi päivä on lämmennyt, tuulen henki on vain kylmä. Päivät olen ollut kasvihuoneessa. Nyt on erinomaista aikaa kouluttaa ja ruukuttaa kasvihuoneen kasveja. Huomenna on tosin pieni tauko, kun multa loppui kesken. Paremmalla puolella olen kuitenkin.  Oikeastaan enää tsinniat ovat koulimatta ja nyt niitä on paljon. Jotenkin siemenetanassa kasvaa paremmin ja itää kaikki, vanhatkin siemenet - taas sen huomasin ja kylväessäni olin hiukan varomaton. Jaoin kellarissa talven viettäneen jättiverbena 'Arvila':n - komeasti se olikin kasvanut. Siirsin muovihuoneen harsotelttaan perennan taimet, kaalit ja tuoksuherneet. Minua ihastutti myös äärimmäisen edullisesti ostamana passion-köynnös, ostaessani sen se oli pieni taimi ja nyt se on nupulla.

Verbena bonariensis 'Arvila', yksi pieni jakotaimi

Passiflora

Jos kukkasipulit nousivat taimelle nopeasti, sen on tehnyt myös vuohenputket. Isäntä tänään huolsi ruohonleikkuria ja pian on aika alkaa ajelut, samoin trimmaukset. Kukkapenkeissä nyt on narsissien aika. Sininen matto on kuihtunut ja kukinnan toinen aalto on siis käsillä eli narsissit ja vuokot. Mutta jäin katsomaan liljojen versoja. Varjoliljat ovat nousseet todella vahvasti, niin vanhat lilium martagonit, kuin martagon-risteymät (onkohan termi nyt oikea?). Kaivoin useita sipulikasoja maasta niin syksyllä, kuin vielä keväälläkin, vaikka pelkona oli, että kukinta kärsii. Mutta maan pinnalla talvensa viettänyt sipuliköntti todisti niin sipuleiden uskomatonta kestävyyttä kuin sitä, että ne ovat sangen lisääntyviä jo sipuleiden kautta jakautuen, saati sitten siementenkin kautta, mutta hyvä niin. Nyt meillä on siis erilaisia martagoneja paljon.



Olen kertonut joskus tarinan trilliumistani. Trilliumista, jonka piti olla trillium luteum. Postipaketissa oli kuiva pieni juurenkappale, jonka uskoin olevani mennyttä. Mutta trilliumi ei ollutkaan kuollut eikä luteum, vaan hyvinkin elossa ja trillium cuneatum. Trilliumiini liittyi blogiystävä Saaripalstan Saila ja juurenpalan minulle myi herra Ruotsista, jonka muistolle trilliumini nyt kukkii ensi kerran. Kasveilla on joskus tarina, trilliumini tarina on surullinen ja iloinen.



Saaripalstan Saila pohti hämyvuokkoasiaa ja kävin myös tutkimassa omat hämyvuokkoni. Päädyin samaan tulokseen Sailan kanssa, vaikka toisen taimen olen ostanut nimellä Anemone nemorosa f. caerulea eli sinihämyvuokko ja toisen olen ostanut nimellä Anemone nemorosa 'Robinsoniana'. Vuokkojeni kukinta on loppusuoralla ja aurinko hieman häiritsee kukan sävyn arviointia.

Toinen asia mitä hän pohti oli Anemone nemorosa 'Blue Eyes' silmän sinisyyttä. Omallani kukka oli aluksi valkoinen ja 'silmä' melkein sähkönsininen, nyt silmä on haalentunut ja kukka on alkanut muuttua vaaleansiniseksi. 




Vielä yksi narsissijuttu. Olen siis torvinarsissien ystävä, mutta nyt oli meille tupsahtanut yksi torveton. Mietin, pidänkö siitä vai en...mietin vielä.

Narcissus 'Tricollet'

Ja vielä yksi juttu, pioneissa on jo paljon nuppuja! Neidonpionissa (Paeonia japonica) näkyy jo valkoista, eli pian kukka avautuu - ehkä.


Olisi aika kivaa, jos yöpakkaset jo jäisivät pois!

Anemone ranunculoides plena


Kaikkea hyvää sinulle!

💚

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!