keskiviikko 11. joulukuuta 2024

Mun luolassa

 Mulla on oma luola, sellainen, jossa viihdyn ja sinne harvoin ketään perheen ulkopuolista en päästä, koska näky saattaa kauhistuttaa! Luola on siis meidän yläkerrassa, puolet lasten vanhasta huoneesta.

Kyseessä on siis minun käsityöluola. Viihdyn siellä erittän hyvin, siellä on kaikki mitä tarvitsen ja ennen kaikkea siellä on se rauha mitä tarvitsen, kun teen neulomista tarkempaa työtä ja hyvät valot. Ompelukoneet tosin on hiukan eri paikassa toistaiseksi.

Korttipöytä

Toiseksi nuorin tytär halusi siivota kortintekopöytäni ainakin jo kerran. Nuorimmainen tytär kauhistui, pöydällä on hallittu kaaos, siinä on ihan kaikki ja minä ja nuorimmainen (myös korttien tekijä) löydämme siitä kaikki omilta paikoiltaan hyvinkin helpolla.

Korttipöytä


  Langat ja matonkuteet

Mattoprojekti toivottavasti alkaa Joulun jälkeen, matoilla olisi jo tarvetta mökillä. Työ on siis aloitusta vaille valmis. Langat ovat noissa laatikoissa lajiteltuina (kiitos toiseksi nuorimman tyttären!, hän on hyvin järjestelmällinen ihminen, tullut isäänsä ilmeisimmin). Eli langat löytyvät vahvuuksittain, värivalikoimaa löytyy, lankakauppaan saisin eksyä vain harvoin, mutta...

Viimeksi olen perehtynyt käsityötekniikoissa latvialaiseen punokseen, jota sukanvarteen neuloin viimeksi kansakoulussa 4. luokalla pitkämielisen ja vaativan, rakkaan Eila-opettajan johdolla puikot ja lanka tahmeana onnistumisen tuomasta pelosta/jännityksestä, sain toki silloin sukat valmiiksi. Sisko melkein on neulonut kaikki minun tumput ja sukat, joskus neulon niitä itsekin, mutta olen enemmän villapaita-ihmisiä, nyt toki puikoilla on tuollaiset varrettomat sukat, jotka on tulossa joskus lahjaksi.

Kangaspuut odottavat kutojaa, nyt niillä on hieman toinen funktio.

 

Langat ja kuteet odottavat.

 

Latvialainen punos

 

Siskon tekemät varrettomat villasukat (jotka ovat kesäiltoina ihan ehdottomat), reunassa latvialaista punosta.

 

Siskon tekemät sienisukat! Näitä polvisukkia minulla on monta paria niin kotona ja mökillä ja ne ovat erittäin kysyttyjä, kun perhe kokoontuu yhteen. Meillä on monta kylmävarpaista!

 Käsikirjasto

Hyvin mahtipontisesti sanottu 😄! Mutta kirjastossa on omiin tarkoituksiini kirjoja tekniikoista, jotka kiinnostaa. Tosin juutuubistakin löytyy ja sieltä joskus selaankin, mutta olen kirjaihmisiä. Toinen pieni käsikirjasto on puutarhakirjoista, niitä rakastan myös hyvin paljon.

Tuolla takanurkassa toinen ja sitten  on vielä toinenkin, siitä ei ole kuvaa!

 Ikonipöytä

Näyttää varsin sekaiselta, mutta siinäkin on lähes kaikki, osa tietenkin maalauskapsäkissäni, jota kuljetan mukanani oppitunnille. Valo on tärkein, tila sekoittaa tempera-värit ja maalata. Siveltimiä pitää olla tilanteen mukaan ja värejä - hieman niitä on pussittamatta. Tarvitsen maalauskäsikirjastoakin usein, mitä kauemmin olen maalannut, sitä vähemmän osaan - tai ainakin tuntuu siltä.


Valmistumassa Konevitsan Jumalanäiti, seuraavaksi kasvoja vielä maalaan ja sitten aloitan äidin vaatteiden kultauksen assist-tekniikalla. Harvoin näytän näin keskeneräisiä maalauksiani.

 Tässä siis paljastuksia, toivottavasti et kauhistunut. En ole kaikissa asioissa kovin järjestelmällinen ihminen - olen siis samanlainen kuin isä ja isän äiti ja rakas siskoni, mutta minulla on harvoin mitään hukassa, kaikella on paikkansa siis.

Rakastan puutarhanhoidon lisäksi erilaisia käsitöitä ja projekteja sekä haaveita on vaikka kuinka paljon. Tämä täyttää pihan ja kasvimaan suunnittelun lisäksi talviajan ja piristää minua suunnattomasti! Toki suurimmat piristäjä ovat lastenlapset, Murut, jotka ovat minulle isännän ja omien lasten kanssa rakkaimmat!

Onko sinulla omaa salaista luolaa? Onko sinulla tällaista taipumusta hallittuun kaaokseen?

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

24 kommenttia:

  1. Aivan ihana ja niin tarpeellinen luola! Minulla ei ole, mutta kipeästi tarvitsisin. Joka kerta, kun haluan esim. ommella, täytyy raivata tila sille. Joululahjat paketoin suosiolla lattialla. Vaikka minulla on kaksi kotia, on kumpikin niin pieni, ettei ole yhtään ylimääräistä pöytää, huoneesta puhumattakaan.
    On tosi kiinnostavaa nähdä, mitä kaikkea muuta teet, olet niin monipuolinen! Ikonisi on puolivalmiinakin upea – ja oikeastaan kiinnostavampi kuin valmis. Sitä tulee tutkailtua miettien, mitähän siinä vielä kuuluu olla. Minua viehättää ikonien vanhanaikainen, jollain lailla jäykkä asentojen, ilmeiden ja rakennelmien kuvaus. Se on tavattoman kiehtovaa, keskiaikaista tai vanhempaakin.
    Aivan ihania sukkia ja tuo punos on kaunis! Jos se on sellainen, jossa nurjia neuloen koko ajan pyöritetään kahta eri väriä toistensa yli, olen itsekin sitä tehnyt. Siinä on kyllä lopuksi langat aivan toivottomalla kierteellä, mutta tosi kaunista jälkeä syntyy!
    Minäkin katson kirjoista ohjeet. Olen tallentanut tietokoneen kirjanmerkkeihin vaikka mitä kiinnostavia ohjeita ja ideoita, mutta en minä halua tietokonetta selata, kun alan kutoa, vaan kirjaa tai lehteä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nautin kyllä suunnattomasti tästä luolastani ja tänne vetäydyn tekemään omia juttuja ja totta, jokainen tekeväinen tarvitsisi oman tilan, josta tavaroita ei aina tarvitse koota pois, kun työ on hyvässä vauhdissa - siitäkin on kokemusta. Enkä voi sanoa tätä tilaa työhuoneeksi - sen pitää olla mun mielestä aina siisti eli tämä on mun luola tai joskus studio!

      Ikonimaalaus on todella mielenkiintoista ja haastavaa tekemistä, siinä koskaan ei ole valmis ja ihan oppinut. Kuva muodostuu kymmenistä ohuista värikerroksista, jotka on paletilla hierretty ja työ on kanonisoitu, joten ihan villisti ei voi maalata. Ikoneihin kun pääsee sisälle, siinä on niin paljon nähtävää ja sillä on niin paljon kerrottavaa ja työvaiheet mielestäni on aina niin kiintoisia, kuten myös värien toimiminen yhdessä ja siveltimen käyttö - melkein kuivalla siveltimellä maalaa vielä yllättävän paljon. Olen aika pedantti maalauksessa ja jos menee pommiin, niin sitten pestään ja raaputetaan ja aloitetaan alusta.

      Juu, on se sellainen jota kuvailit, sitä tein ensi kerran jo kansakoulun neljännellä luokalla, ei ollut helppoa silloin, mutta opin ja kai tämän teko tuli hiukan kuin ytimeltä, kun sitä oli joskus tehnyt! Sisko tekee niin ihania sukkia, mulla ei oikein maltti niihin riitä paitsi pikkuisten sukkiin, niitä olen tehnyt, no joskus teen kyllä sukkiakin.

      Kirja pitää ilman muuta olla, tykkään kirjoista ihan mahdottoman paljon! Olen pientä käsikirjastoa keräillyt ja aina sieltä löytyy apua!

      Poista
  2. Ihana tekevän Sailan oma Sailan luola! Juuri tuollainen pitäisi tekevällä olla ja aina löytyy tarvittavat vehkeet. Minulla on myös oma Mirjan luola. Käynyt jo hieman ahtaaksi, mutta pärjään just ja just ja ovetkin saa vielä auki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mirja! Tällainen luola pitäisi olla meillä kaikilla tekevillä, rauhallinen oma paikka! Olen ehkä nähnyt murusen luolastasi ja sekin on ihana paikka!

      Poista
  3. Dear Saila!
    Of course you must have your own den for all your needlework! You are incredibly good at knitting. Everything you make turns out very nice. Having a hobby or several is very good for our health.
    All the best to you!
    Hugs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dear Marit!
      I have quite a few handicraft hobbies and I am very active in them, especially in winter. I want to have my own quiet den, where I can concentrate and where is good light to work! I love knitting, icon painting, carpet weaving, card making... I really believe that this kind of hobby is good for your health and on the one hand gives rest to the brain, on the other hand it activates the brain in its own way.
      All the best to You!
      Hugs!

      Poista
  4. Hei Saila!
    Oikein kiva saada nähdä sinun oma luola. On hyvä kun saa kaikki askartelutarvikkeet samaan paikkaan. Minulla on pojan huone ompeluhuoneena, ja siellä on aivan liian paljon kankaita. Tyttären huone on vierashuone, mutta sinne on eksynyt muutama muovilaatikko, luultavasti 10 täynnä lankoja. Yritin tässä syksyllä vähän saada järjestystä, ja kyllä se onnistui, mutta liian paljon tavaraa on.
    Teet kauniita Ikoneja ja neuleita.
    Terveisin Marika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mietin pitkään rohkenenko laittaa kuvaa luolastani, mutta laitoin kuitenkin ja olen saanut hyvää ja ymmärtävää palautetta - en ole ainoa kenellä on oma luola! Tekevällä ihmisella täytyy olla kaikkea mahdollista, niin kankaita ja lankoja, työvälineitä, ohjeita - kaikkea tarvittavaa! Minullakin on kankaita ja lankoja ja kaikkea muutakin! Tavaraa tietenkin on ja joskus sitä on hyvä karsiakin.
      Kaunis kiitos! Ikonimaalaus ja neulominen ovat molemmat lähellä sydäntäni!

      Poista
  5. Ihana luola. Niin samaistun sinnuun. Miullakin on luola, ei kylläkään salainen. Tavaroo pursuu jos jonkinlaista, nyt oon levittäytyny yläkerran hallitilaan, ja on siinäkin tavaroo. Sisareni joka on 'siivoushullu' sannoo miun työhuoneessa, jotta silimät pittää panna kiinni. Järjestellä meinasin jouluks, kodinhoitohuoneen maton kutominen on nyt loppusuoralla ja sitten alotan siivouksen. Se on kyllä kumma, tiiän suurinpiirtein mitä missäkin on. Hienoja sukkia! Sain tuon Konevitsan Jumalanäidin ikonin 50v. syntymäpäivä lahjaksi, viistoista vuotta sitten. Ei vielä oo seinällä asti. Oon nyt merkannu sille käspaikan. Pitsit on vielä tekemättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, viihdyn luolassani oikein hyvin! Ihanaa kuulla, että sinullakin on luola! Meidän luolia voi katsella niin monella vinkkelillä, me tiedämme toisen mielestä hallitussa kaaoksessa, missä kaikki meille siinä hetkessä tärkeät tavarat ja materiaalit ovat, toiselle se saattaa näyttää kaaokselta! Luovuin tästä syystä 'työhuone'-nimestä, tilalle tuli tilanteesta riippuen luola tai strudio - niissä voi olla tavarat meidän omassa järjestyksessä, joka ei toisen mielestä aina näytä siistiltä - mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan! Sisko kutoo mulle sukkia, en ole oikein sukankutoja, teen niitä kyllä, mutta ei oikein leipälaji kuitenkaan, tänään hain villapaitalangat, Alafosslopia. Konevitsan Jumalanäidin ikoni on kaunis ja pian teen kultaukset Marian laskoksiin, vielä en ole päättänyt teenkö Jeesus-lapsen laskokset kullalla vain sankirilla, varmaan sankirilla, kun ne alkuperäisessäkin niin ovat. Mullakin on käspaikka tehtynä, toinen odottaa aloitusta. Nämä kässyhommat ovat niin kivoja ja tuntuu, että näissä ja puutarhahommissa meitä kiinnosta monet samat asiat!

      Poista
  6. Melkein nauroin ääneen tätä lukiessa: ihanaa, että jollain muullakin on tällaista! Tuo korttipöytä näyttää niin kotoisalta ja kutsuvalta. Kaikki tarvittava on siinä käsillä. Ja itse löytää kaiken, vaikka toisen silmään näyttää kaaokselta. Minulla on keittiön pöytä omalta puoliskoltani tämän näköinen. Siinä on puutarhamuistiinpanot, joulukorttipaja ja kaikkea muuta suloisessa sekamelskassa! Mietin juuri, että missähän meillä jouluna mahdutaan edes syömään, kun ruokahuoneenkin iso pöytä on täynnä kukkiani ja niihin liittyvää roinaa. Ja nyt olen levittäytynyt jo keittiönkin pöydälle. Ihailen mieheni pitkämielisyyttä! No, hänellähän onkin oma miesluolansa kellarissa🙄Minä puolestani levittäydyn joka paikkaan tavaroineni.
    Iso kiitos tästä postauksesta, tuli hyvä mieli vertaistuesta❤️Tekevän ihmisen kotona saa näyttääkin juuri tällaiselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että löytyy sielunsiskoja - kuvittelin, että että olen uniikki omassa luolassani ja että epäjärjestyksen ihminen, vaikka itse löydän luolastani kaikki mitä haenkin, kaikki tarvittava on käsillä todellakin! Mulla tahtoo olla hiukan tuota levinneisyyttäkin, mutta välillä otan itseäni niskasa kiinni ja vetäydyn materiaalieni kanssa luonaan ja järjestelen hiukan. Taimiaikaan meilläkin keittiön pöytä käy ahtaaksi ja ikkunan reunus. Meillä isäntä joskus kommentoi, hän on melkein säntillinen, mutta onneksi aika pitkämielinen kuitenkin - hänelläkin on oma luolastonsa!
      Kiitos, että kommentoit ja tuit ja ihanaa, että meitä on muitakin - tekevän ihmisen kotona saa näyttää tältä!

      Poista
  7. Hyvä kun sinulla on työtila, missä tavarat voi olla esillä. Meillä työhuone odottaa käyttöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei oikein ole enää työhuone, mielestäni työhuoneen tulee olla siisti, tämä on paremminkin luola tai studio ja täällä kaikki on minun järjestyksessä, kaikki aina löytyy, mitään turhaa ei ole.

      Poista
  8. Heh, ihan tuttua. Meillä on varastoissa niin sanottu hallittu kaaos. On kyllä ihmeellistä miten tavarat vaan laskee käsistään(minä) eikä laita niitä omille paikoilleen tai hyllyyn. Näin meillä. No pitää taas joku päivä hieman järjestellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika tuttua, meillä tahtoo olla samoin, kunnes otan itsesäni niskasta kiinni! Helposti tavarat vain laskeutuu - isännällä se käy helpommin ja helppo hänen kulkuaan on seurata kuistilta olohuoneeseen! Mutta perimmäisesti, vaikka näyttää sekaiselta, kaikella on paikkansa ja kaiken löydän, isännällä sama juttu - turhaa tavaraa aina silloin tällöin laitamme sitten pois kierrätykseen.

      Poista
  9. Työtilat pitää olla tekijänsä näköisiä. Itse siellä tekee hommia ja viettää aikaa , ei muut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osuit naulan kantaan, juuri näin - kiitos kommentistasi Sami!

      Poista
  10. Todella tarpeellinen ”luola” tuollaiselle monitaitaja käsityöihmiselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä luola on todella tarpeellinen, työ saa jäädä kesken ja voi laittaa vain oven kiinni.

      Poista
  11. Tärkeintä on, että itse löytää tavaransa:) Minulla niitä on siellä sun täällä, vaikka talosta kyllä löytyisi tyhjiä huoneita useitakin. Toki parissa niistä on ikkunan edessä oleva pöytä täynnä kasveja, toisessa amarylliksiä ja toisessa pelargoneja. Kirjat löytyvät kirjahyllystä, ja aika monesta paikasta muualtakin:) Langoillekin on paikkansa, mutta ihmeesti nekin liikkuvat sohvan läheisyyteen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on todella tärkeä juttu, että tavarat löytyvät useimmiten! Meilläkin langat liikkuvat!

      Poista
  12. Oi kiitos kun päästit kurkkimaan IHANAAN luolaasi.... kotoisa ja niin toiminnallinen!!
    Toi myös todella hyvää mieltä - koska minulla on vastaava.... muiden mielestä kaaoshuone, mutta omasta mielestäni ihan ateljee.... josta ei todellakaan kukaan muu löydä kuin minä... Täytyykin myöntää, että tykkään niin paljon enemmän sotkea kuin siivota!!
    Olette taitavaa sukua - siskosi oikein sukkataiteilija ja sinä monipuolinen kädentaitaja! Ihanaa joulunaikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luolani on juuri tuollainen ja saan olla siellä rauhassa. Minunkin luola on joidenkin mielestä kaaoshuone - millä silmällä sitten milloinkin kukakin katsoo, ateljee tai studio ovat hyvä nimi meidän luolille!
      Meidän perheessä on aika monta, jotka tykkäävät tehdä käsillään. Äiti oli taitava käsityöihminen, hänellä oli uskomaton värisilmä, samoin isä osasi vaikka mitä ja täditkin. Mun siskot ovat kaikki kovia tekemään yhtä ja toista ja kummityttö.

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!