Talvi tuli sellaisella vauhdilla, että se ei varmasti jäänyt keneltäkään huomaamatta. Talvi lähti aivan samalla tapaa, tullakseen varmaankin vielä takaisin ja toivon, että hieman lempeämmällä temperamentilla!
 |
| Kukintaa siis vielä, vaikka hanki peitti välillä. |
Lähtö oli siis näyttävä! Eilen satoi vettä ihan koko päivän täällä Pirkanmaalla. Aamu-uutisissa kerrottiin järvistä, jotka olivat tulleet parkkipaikoille ja joissa uiskenteli rapasammakkoa tuulilasiaan myöten autot! Kolmostie oli poikki muilta paitsi rekoilta juurikin tulvan vuoksi, pelloilla oli isoja lampia...esimerkkejä on monta! Myös meidän valtaoja tulvi, mutta siitä ei ollut vaaraa meille, asumme mäen päällä, mutta kylän likaveden pumppuaseman vesi valloitti - seurauksista en osaa tarkemmin sanoa!
 |
| Tulviva valtaoja, pumppuasema tuolla tien toisella puolella. |
 |
| Valtaoja laskee lehtoon ja matkaa siitä eteenpäin. Virta oli aika voimakas! |
Isäntä otti sahan ja meni karsimaan tuulikaatoja. Suren tuulikaatoja aina. Meidän ikikuusikin kaatui - meille rakas, vanhan metsämme lehdossa kasvanut kuusivanhus - surullista!
 |
| Ikikuusi |
Meillä puuta otetaan metsästä polttopuuksi varjellen ja ajatuksella. Metsä säilyy sellaisena, lähes koskemattoman näköisenä silti ja uusia taimia istutetaan joka vuosi lisää. Koska rakastan myös sammalia, suren (nyt paasaan!) kun metsämme yhdessä kalliokohdassa käy päiväkodin väki leikkimässä kerran viikossa ja sammal ei kestä peppumäkeä. Siitä olen muutaman kerran sanonutkin ja puhunut maltillisesti päiväkodin tädeille luonnon monimuotoisuudesta ja jokamiehen velvollisuuksista saaden niskaani ryöpyn - tämä metsä kuuluu kaikille! Maltin säilyttäminen on ollut siis työlästä, mutta isäntä on kieltänyt minulta paasauksen - lasten täytyy päästä metsään, mutta se sammal!
 |
| Yksi peppumäistä |
 |
| Saa halata! |
Mietin myös sitä, että mikä on maailman voimakkain. Uskon että tuuli. Tuuli nostattaa myrskyt niin merellä, kuin autiomaissa, tuo vettä tullessaan kaikenlaisin seurauksin, kaataa ikikuusia ja ihan mitä vain - tuuli on voimakkain, uskon niin, lepääköhän tuuli tuulenpesässä, mitä luulet! Rakastan tuulta myös ja ihana kokemus on olla valtameren rannalla, kun tuuli puhaltaa aavalta ja näyttää voimiaan...
 |
| Vanhaa metsää ja siirtolohkareita. |
No metsässä jälleen tänään kävin ja vaikka siellä on muutama juttu mikä kismittää tuulikaatojen lisäksi, nautin siellä sammalikossa eläinten polkuja pitkin kulkiessani ja katselen kuinka ihanat vanhat puut huojuvat tuulessa!
Anteeksi paasaaminen ja kuvien huono laatu!
Kaikkea hyvää Sinulle!
💚
Juuri katsoin uutisista tulvia, aika hurjaa! Toivottavasti ei tullut isompia ongelmia teidän kunnassa.
VastaaPoistaHieno metsä! Kiinnostavasti puhut tuulesta. On sillä tosiaan mahti. Valtameren äärellä on minua joskus pelottanutkin, silloin ei enää ole ollut mahtava olo, vaan pieni ja pelokas; kun tuulee niin, ettei pääse eteenpäin eikä oikein mihinkään, hyvä kun konttaamallakaan. Se panee miettimään tuulen voimaa.