tiistai 26. marraskuuta 2024

Tuli ja meni...

 Talvi tuli sellaisella vauhdilla, että se ei varmasti jäänyt keneltäkään huomaamatta. Talvi lähti aivan samalla tapaa, tullakseen varmaankin vielä takaisin ja toivon, että hieman lempeämmällä temperamentilla!

Kukintaa siis vielä, vaikka hanki peitti välillä.
 

Lähtö oli siis näyttävä! Eilen satoi vettä ihan koko päivän täällä  Pirkanmaalla. Aamu-uutisissa kerrottiin järvistä, jotka olivat tulleet parkkipaikoille ja joissa uiskenteli rapasammakkoa tuulilasiaan myöten autot! Kolmostie oli poikki muilta paitsi rekoilta juurikin tulvan vuoksi, pelloilla oli isoja lampia...esimerkkejä on monta! Myös meidän valtaoja tulvi, mutta siitä ei ollut vaaraa meille, asumme mäen päällä, mutta kylän likaveden pumppuaseman vesi valloitti - seurauksista en osaa tarkemmin sanoa!

Tulviva valtaoja, pumppuasema tuolla tien toisella puolella.

 

Valtaoja laskee lehtoon ja matkaa siitä eteenpäin. Virta oli aika voimakas!

Isäntä otti sahan ja meni karsimaan tuulikaatoja. Suren tuulikaatoja aina. Meidän ikikuusikin kaatui - meille rakas, vanhan metsämme lehdossa kasvanut kuusivanhus - surullista!

Ikikuusi

Meillä puuta otetaan metsästä polttopuuksi varjellen ja ajatuksella. Metsä säilyy sellaisena, lähes koskemattoman näköisenä silti ja uusia taimia istutetaan joka vuosi lisää. Koska rakastan myös sammalia, suren (nyt paasaan!) kun metsämme yhdessä kalliokohdassa käy päiväkodin väki leikkimässä kerran viikossa ja sammal ei kestä peppumäkeä. Siitä olen muutaman kerran sanonutkin ja puhunut maltillisesti päiväkodin tädeille luonnon monimuotoisuudesta ja jokamiehen velvollisuuksista saaden niskaani ryöpyn - tämä metsä kuuluu kaikille! Maltin säilyttäminen on ollut siis työlästä, mutta isäntä on kieltänyt minulta paasauksen - lasten täytyy päästä metsään, mutta se sammal!

Yksi peppumäistä


Saa halata!

 Mietin myös sitä, että mikä on maailman voimakkain. Uskon että tuuli. Tuuli nostattaa myrskyt niin merellä, kuin autiomaissa, tuo vettä tullessaan kaikenlaisin seurauksin, kaataa ikikuusia ja ihan mitä vain - tuuli on voimakkain, uskon niin, lepääköhän tuuli tuulenpesässä, mitä luulet! Rakastan tuulta myös ja ihana kokemus on olla valtameren rannalla, kun tuuli puhaltaa aavalta ja näyttää voimiaan...

Vanhaa metsää ja siirtolohkareita.

 No metsässä jälleen tänään kävin ja vaikka siellä on muutama juttu mikä kismittää tuulikaatojen lisäksi, nautin siellä sammalikossa eläinten polkuja pitkin kulkiessani ja katselen kuinka ihanat vanhat puut huojuvat tuulessa!


 

 Anteeksi paasaaminen ja kuvien huono laatu!

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚


lauantai 23. marraskuuta 2024

Haaveita

 Talvi.

Haave talvesta herää hiljalleen syksyn edetessä. Minulle talvi on haaveilun ja suunnittelun aikaa. Hiljalleen puhelimeni ostoslistat/keräilylistat täyttyvät haavekasveista, joita haluaisin puutarhaani. Se on toisaalta aika petollista, mutta toisaalta helpottaa juurakko- ja siementilauksia 😉! Ennen aloitin tilaukset vasta tammikuun alussa, mutta nykyisin se on auttamattomasti liian myöhään joidenkin siementen kohdalla.

Kesäunelma!

Haaveilukausi alkaa aina kasvimaan kartan piirroksella. Tämä siksi, että syyskylvöissä täytyy noudattaa viljelykiertoa - valkosipulit, porkkanat, tilli, muutama kesäkukka... ne kylvän syksyllä. Vauvalaan kylvän myös yhtä ja toista perennaa ja pioneita - tänä vuonna taisin kylvää poikkeuksellisen paljon.

Kesäkukkia ja hiukan hyötykasvien siemeniä ensimmäinen erä.
 

Tomaattien, chilien ja kesäkukkien siemenet on tilattu ja kotona jo. Muutaman vuoden olen kasvattanut kesäleikkoja ja ensi kesänä aion sitä jatkaa aika samoilla linjoilla. Tilasin - jälleen - lähes uhkarohkeasti myös maurinmalvan (malva sylvestris mauritania) ja malopin (malope trifida 'Carmine rose') siemeniä, vaikka tiedän kokemuksesta, että ainakin tuo maurinmalva on hyvin fertiili ja siementaimia löytyy tulevina vuosina kitkettäväksi asti! Se on kyllä kaunis ja kukkii aina lumentuloon saakka eli ehkä kuitenkin suositeltava ja itse kasvihan on upea, korkea ja ihana purppurainen kukka!

 



 

Viime kesän chilit.
Näiden siemeniä nousee vielä varmaan10 vuoden päästä kylvöstä!

Kesäleikkomaalta ja lavatarhasta kukkia...



Cosmokset ovat niin ihania!


Asterin kukka tuo mieleen yhden henkilön otsakiehkuran!

Maanparannukseen kasvatan laatikoissa aina myös samettikukkaa, tässä yksi suosikkini 'Linné tagetes'

Toinen ehdoton suosikkini, krassi 'Phoenix', josta etsinnän jälkeen sain puhtaan siemenen!
 

Kesäkukkamaalla kasvaa pari perennaa, tässä toinen eli leveälehtikompassikukka (silphium perfoliatum).
 

Tuoksuherneet ovat lähes pakollisia, ne ovat tilattu ja vielä matkalla - tulossa kuitenkin!

  

Kasvimaalle kaikenlaisia hyötykasveja täytyy tilata hiukan: kaaleja, kutpitsoita, yrttejä, maissia, nauriita...

 


 


Tänä syksynä kylvöön meni pitkästä aikaa myös puita - ei montaa, vain pari, tarvetta niille mielestä olisi meidän metsässä eli siperianlehtikuusi (Larix sibirica (L.archangelica) ja lännendouglaskuusi (Pseudotsuga menziesii). Koskaan en varmaan tule niitä isoina näkemään, mutta sellaista elämä on. Uhkarohkeasti laitoin vauvalaan myös calycanthus floriduksen  (kalukkipensaan) siemeniä, aika näyttää kuinka käy. Jääkaapissa odottaa atsalean siemeniä ja lasihuoneessa rahkasammalta multapohjaa varten - aion tehdä kylvöt Kristian Theqvistin ohjeiden mukaisesti, toivottavasti onnistun. Nämä siemenet tilasin Mustilan Arboretumista.

Pionien haavelistalla on 16 uutta ihanuutta. Kaikkia niitä en varmasti tilaa, mutta katson, mitä saatavilla on. Iiris-listalla on tällä hetkellä vain yksi iiris eli iris pumila 'Be my Angel'. Syksyllä maahan meni kolme iiristä (iris germanica 'Night Owl, vuorikurjenmiekka - iris missouriensis ja iris sibirica 'Tipped in Blue). Perennalista laajenee ja listalle on tullut lisäksi myös syysastereita, joiden kukintaa muiden blogeissa ja instassa olen päässyt ihailemaan. Ykkösenä listalla on Symphyotrichum novi-belgii 'Marie Ballard. Varsinaisesti haaveperennalistavalikoimani ei ole kovin laaja - iiriksiä, neilikoita, kärhöjä, kämmeköitä ja astereita

Iiriksiin olen ehkä ihastunut ja pionithan ovat todella ihania - kaikki!







.Haaveilen myös kasvualueiden laajentamisesta ja tässä metsäpuutarhani on ykkönen. Metsäpuutarhani on vaatimaton ja metsäinen, mutta siitä on tullut minulle aika tärkeä ja siellä kasvaa jo sellaisia kasveja, joista olen haaveillut ja ystävältä saatu muutama perenna, jotka vain ovat niin ihania!
 


Tälle päivälle on luvassa kaunista pakkassäätä ennen ensi viikon vesisateita! Joulukorttityömaa ja ikonissa Marian ja Jeesus-lapsen kasvot ovat ohjelmassa.


Kaikkea hyvää myös Sinulle!

💚

tiistai 19. marraskuuta 2024

Jotain sinistä...

Näin unta, että minun piti mennä pihastani hakemaan kimppu, jossa on vain puhtaan sinisiä kukkia...

 💙

Jo unessa tehtävä tuntui hankalalta, sillä tiesin, että pihassani ei kasva kovinkaan montaa puhtaan sinistä kukkaa, sinisiä, jotka taittavat lilaan, löytyy kyllä useampikin - mutta puhtaan sinisiä kukkia piti olla!


Clematis 'Arabella' on lähes sininen, mutta ei aivan! Sillä on muuten aika hyvä maljakkokestävyys.


No keväällä sinisen kimpun saisikin aika helpolla - helmihyasintit, scillat, camassiat, sinivuokot, sinililjat  - näistä saisi jo hyvän kokoisen kimpun.

Scilla siberica

Iris reticulata 'Harmony'


Anemone nemorosa 'Royal Blue'


Hyacintoides non-scripta (tai ainakin tilattu sillä nimikkeellä)

Mutta kesällä kimpun kerääminen tuottaisi jo lisää harmaita hiuksia - lemmikit, orvokit, lehtosinilatvat, kissankellot, iirikset, muutama clematis, ritarinkannukset ja ihanat sinikukkaiset kiurunkannukset (corydalis 'Craighton Blue, jonka kuvaa en etsinnästä huolimatta löytänyt)...onkohan muita...

 

Clematis integrifolia

 

Ritarinkannus (Delphinium) sininenkin

  Koska pidän puhtaan sinisistä kukista, täytynee nyt haaveiluaikana miettiä tarkkaan, mitä kaikkia puhtaan sinisiä kukkia täytyy laittaa ostoslistalle ensi kevään puutarharetkiä varten, ehkä katkerot ovat sellaisia ihanuuksia, varmaankin muitakin. 

 

Kissankello (Campanula rotundifolia)

Unessa kimpun teko jäi kesken ja ihan siniseen kimppuun lilahtavaakin sinistä saattaa eksyä, mutta ei se haittaa!

Koska värit ovat vahvasti elämässäni nykyisin, silti jotkut värit kukissa ovat erityisen mieluisia kuten puhdas valkoinen ja sininen, toki on paljon muitakin ja enää en kaihda keltaistakaan kukkaa!

Yksi asia vielä! Meilläpäin on nyt ilveksiä ja ne ovat alkaneer verottamaan kauriskantaa, joka on valtavasti lisääntynyt. Riistakameroissa on näkynyt isompi kissa kuvissa ja kauriita on löydetty ilveksen jäljiltä.

 


Näetkö koskaan kukkaunia?

Kaikkea hyvää sinulle!

💚

lauantai 16. marraskuuta 2024

Syksynvihreää

 Vaikka ilahdun tästä harmaasta säästä ja lempeästä pehmeydestä...

Harmaakin on hyvä väri!

 ...on syksynvihreä myös hyvä väri! Hiukan ulkona katselin ja kuljin, pari kukkaakin löysin, totesin, että vahva, rehevä syksynvihreä on kaunis väri!

Jouluruusut hyvinkin terhakkaana. Lasihuoneen päässä helleborus niger on jälleen tehnyt aika paljon nuppuja, toivon, että ne eivät aloittaisi kukintaa ennen kevättä. Jouluruusuja meillä on vähän siellä ja täällä, siementaimia tupsahtelee ja niistä olen iloinen!

Jokunen saniainenkin vielä on vahvan vihreänä. Ne kyllä peitin lehtikatteen alle. Omenapuulehtoon olen muutamia saniaisia tuonut ja toivon niiden viihtyvän. Tässä pari ihanuutta, loput ovat vahvasti peiton alla talviunilla eli niistä lisää ensi kesänä.


Hirvenkieli (Asplenium) (tämä kuva otettu aiemmin, meillä ei paista aurinko)

Tämä ilmeisesti Asplenium scolapendrium eli raunioisten sukuun kuuluva, nimilappu hiukan epäselvä - täytyy selvittää lisää ensi syksynä Vakka-Taimen taimipäivillä, kaunis kuitenkin, pienilehtinen.

Vihdoin ja viimein sormustinkukat (digitalis) ovat alkaneet meillä viihtymään! Myös ruskosormustinkukan (digitalis ferruginea) yksi lehtiruusuke on vahvassa kasvussa ja toivon sen säilyvän kevääseen.

Pation vieressä vihreän eri sävyissä posliinirikko (saxifraga x urbium), keijunkukat (heuchera) , alppikellot (soldanella), ja palleroneilikka 'Pispalan Neito' (dianthus). Tykkään kovasti keijunkukista, niiden värivariaatiot ovat ihania - täytynee laittaa ostoslistalle ensi kevättä ajatellen! Niitä meillä on jo muutama kuitenkin.



Vielä kukkii meilläkin muutama esikko (primula) ja syyssahrami (crocus speciosus).



Esikko lapsuuden kodin pihasta


Eilen kävin vielä Tampereen messukeskuksessa kädentaitomessuilla ja löysin kaikkea kivaa kohtuudella. Yllättävän paljon siellä oli jo väkeä ja kivaa oli kohdata muutama tuttukin!


Vähän ostoksia.

Olen kyllä hiukan harakka, kun tykkään tällaisista pienistä ihanista!


 

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚