Kivipellon Saila

tiistai 21. marraskuuta 2017

Ihana marraskuu

Voisi kai sanoa, että marraskuu on pitkä, pimeä ja sateinen. 
Marraskuu on minun kuukauteni, vaikka olenkin lokakuun lapsia. Syntymäpäiväni aikoihin viime kuulla 
 koin elämäni ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen
 ikäkriisin - voitteko kuvitella, täytän 26 vuoden päästä 85 vuotta. 

Asia masensi minua suunnattomasti ja hain lohtua ihmisiltä, joiden kuvittelin ymmärtävän tuskani. Mutta arvatkaapas mitä, hehän olivat suunnattomat huvittuneita asiasta, loukkaannuin. 
Tapasin onnenkantamoisena yhden supermummon 
- 79 - vuotiaan 'ikivanhan'. 
Hän antoi kriisiini hyvän terapian 
- älä hautaa itseäsi ennenaikojaan! 
Se paransi kriisini...kirjoitan tästä myöhemmin lisää.

Mutta syksy on ollut täynnä tekemistä. 
Valmistautuminen jouluun on ollut rakkain puuha, 
joka onkin jälleen vienyt aikaa. 
Korttitalkoot menoillaan, lahjojen hankinta hyvässä vauhdissa ja Tampereen kädentaitomessut, runsauden sarvi jossa tassuttelin tehden 'maltillisia' ostoksia lähes neljä tuntia ja sitten puhti loppui. 

Tein monta hyvää päätöstä ennen messuille menoa. 
Listasin muka mitä tarvitsen, 
mutta tarpeitapa syntyi koko ajan lisää - no sen verran rajallinen olin, että suurimmat hankinnat kohdistuivat korttitarpeisiin. Lankaa päätin olla ostamatta ainuttakaan kerää, 
kilo Novitan 'Usvaa' tuli kympillä mukaan ja trikoota, 
johon ihastuin - löysin siis mieleiseni trikooloimeani varten. Nukkekotimessut oli pieni pettymys, 
pienoisrautatiet olivat hienoja, mutta eivät sytyttäneet. 
Jälleen heräsin eloon, messuilla näin muutamia ihania tuttuja ja paljon kässäherkkuja. 

Alla pikakatsaus messuista:




Himmeleitä Raahen Taitopajalta.


Pitsinnypläystä joskus kokeilen...



Lankavan standilla viihdyin - taas. Tarpeet tuollaiseen karvakuuseen muutti meille (valkoinen ja harmaa), teen ne joksikin jouluksi.



Pirkanmaan Taitokeskus. Siellä sain tuen ikäkriisiini ja paljon erinomaista opetusta Minnalta ja Tainalta opetellessani mattoa kutomaan - kaunis kiitos Teille molemmille! Melkosia kädentaitajia Taito-keskuksissa onkin ympäri Suomen!



Nukkekodit ja Barbit. 
Meillä on juurikin tuollainen samanlainen nukkekoti odottamassa remonttia ja joskus muitakin leikkijöitä kuin minä. 
Barbien vaatesuunnittelu on myös alkamassa, ihan noin blingblingkolttuja tuskin teen, mutta jotain kuitenkin. 
Nuo minikahviserviisit olivat niin suloisia!!




Tykkäsin näistä Petäjäveden Villakamarin tuotteista tosi paljon!


Ihania narullisia Kaunein kukkapatalappu-kilpailun aarteita.


Hiljalleen siis Joulua kohden näillä eväillä. 
Aikani on kulunut myös lavakaulustarhan tutkailuun ja perehtymiseen mm. tiheäviljelyyn sekä lavojen perusteelliseen hoitoon ja matoystävien hellimiseen, rinnakkaiskasvien suunnitteluun jne... Vielä en tarttunut siemenluetteloon, 
vasta vuoden vaihteen jälkeen. 
Nautiskelen joulun valmistelusta.

Pelakuissa vielä jokunen kukka. 


Viime vuotinen amaryllys yllätti kukkavanalla lähes surkeasta hoidosta  huolimatta. 

Venuksenkengässä on kaksi nuppua!
 

Talvi kai tekee tuloaan. 
Onneksi sain kaikki syystyöt tehtyä ja ne valkkaritkin viimein maahan sekä muutama alepussi kukkasipuleita yllättävänä aarteena alliumit, joista en tiennyt edes pitäväni!

Mukavaa viikonjatkoa teille kaikille! 
Nautitaan hämärän hyssystä!

51 kommenttia:

  1. Enpä käynyt messuilla, mutta kiitos kuvistasi, melkein kuin olisin ollut mukana. Arvostan käsitöitä, itse kuulun tumpeloporukkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo 'tumpeloporukka' on aika suhteellinen käsite, ehkäpä kuulun samaan sakkiin itsekin, yritystä aina riittää silti ja lopputuloksen suomaa nautintoa! Messuilla oli mukavaa, väkeä vain alkoi tulla niin paljon lisää, lauantaina kävijöitä oli kai ainakin 21 000!

      Poista
  2. Lohdutuksen sana, 96v mummini pitää meitä kaikkia teineinä. <3 Ymmärrän kuitenkin yskän hyvin, sillä käyn sellaista ikäkriisiä läpi, että tuntuu jopa klaustrofobiselta, mitä kaikkea en ehdi elämässä tehdä. Tästä olisi kyllä päästävä ja tuumittava kaikkea sitä mitä ehdin ja nautittava sitä, eli on kait tämä jonkin sortin kriisinpoikanen .

    Ihanaa viikkoa Saila <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia sanoistasi! Kyllä meillä on paljon kaikkea kivaa tehtävää, vuodet vierii - onneksi vain numerot kasvavat! Mieli pidetään iloisena, se antaa varmasti voimaa ja pontta kaikkeen kivaan.

      Poista
  3. Kyllä sai ikäkriisisi täälläkin hymyn huulille, anteeksi vain :-D Ja sekin, että hautaat valkkarin maahan, minä kaadan sitä lasiin ;-D
    Todella hyvä neuvo on tuo, että älä hautaa itseäsi ennen aikojaan! Sopii moneen muuhinkin tilanteeseen kuin ikäasioihin; kaikenlaiseen epätoivoon ym. Mummot on viisaita, taas tuli todistettua. Odotan sitä, että olen mummoikäinen ja viisaampi. Mun idoli onkin Neiti Marple, ehkä tulee sitten ikäkriisi, kun alan olla häntä vanhempi.
    Ihania kukkia ja nuppuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai että sinuakin naurattaa, olisi pitänyt arvata! Juu valkkarit laitetaan maahan...joskus hiukan lasiinkin, ihan kaikkea ei maahan kuitenkaan :D.

      Mummot ovat viisaita ja mukavaa väkeä! Ja tuo ohje jonka sain saakin olla kantavana voimana elämäni varrella. Tuntuu vain, että kaikkea pitää kokeilla ja tehdä, sitkuttelu on paras lopettaa ja tehdä heti mitä mielii. Neiti Marple on tosi hyvä idoli, ihana vanha täti!

      Poista
  4. Voi mitä kaikkea nähtävää tuollaisilla messuilla onkaan, kivat kuvat!! Voimia tuohon kriiseilyyn♥ sain työn puolesta tutustua rouvaan joka täytti juuri 104v..pää oli terävä ja liikkuminenkin ihan omin jaloin onnistui..Hän sanoi iän olevan vaan numeroita:)♥ Mukavaa alkanutta viikkoa❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Messuilla olisi ollut paljon kaikkea nähtävää vielä lisääkin. Uskomattoman paljon kaikkea mahdollista voisi kokeilla tekevänsä. Aika siellä kului siivillä ja väkeä oli tosi paljon.

      Luulen, että hiljalleen olen toipunut ikäkriisistä :D Ikä on vain numeroita, henkinen ikä usein onkin toinen!

      Kiitos Päde!

      Poista
  5. Tuo ikäkriisin kohtausvinkki: kysy itseäsi vanhemmilta, on todella mainio. Täytyy perehtyä ja opetella käyttämään sitä. Jospa omanikäisestä elämästä osaisi nauttia siten hieman täyteläisemmin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla tuli elämäni ensimmäinen ikäkriisi ihan puskista ja onneksi sain tavata tuon vanhan viisaan tädin, joka terapoi minut ihan täysin. Elämä kulkee ratojaan ja jokaisesta hetkestä pitäisi etsiä sen kauneus ja ihanuus. Elämä on kaunis lahja!

      Poista
  6. Kävit messuilla Raahessa, etkä käynyt meillä! Soitapas ensi kerralla mulle, niin kaffeet ja puutarhavirikkeeet on taattuja vuodenajasta huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En käynyt messuilla Raahessa vaan raahelaiset tulivat Tampereelle! Tulen teille ihan varmasti tutkimaan kaikki puutarhasi kolkat, siihen taitaa varmaan mennä helposti monta tuntia kaikkien aarteiden ihasteluun!

      Poista
  7. Kiitos messukuvista ja kiitti vinkistä, nytpä tiedän minne kiikutan kohtapuoliin aloittamani villasukan kantapään ja itseni neuvottavaksi, meilläkin on Taitokorttelissa Taitokeskus. Petäjäveden villakamarin koristeet ovat ihania ja raahelaiset himmelit, jestas <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Messuilla olisi ollut vielä enemmänkin kaikkea kivaa. Tuo Taitokeskus on mukava paikka ja sinne voi mennä ihan noviisina, siellä neuvotaan ja perusteellisesti. Tampereella Taitokeskuksella Minnalla ja Tainalla on uskomattoman pitkä pinna neuvonnassaan, testasin sen jokusen kerran!

      Poista
  8. Vai ollaan myö molemmat lokakuun tyttöjä! Ikäkriisi kuulostaa hankalalta! Miekin kävin Tampereella messuilla sisaren kanssa. Kahtena päivänä oltiin ja kyllä ol näkemistä, lauantaina kansallispuku roadshow ol parasta. Jalat kippiiks sai kävellä. Mukavia nuo messut!
    Siulla onkin suunnittelemista lavakaulustarhassa ja vuottamista kaunista kukintoo noissa kukkanupuissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sekin meitä yhdistää :D Ikäkriisi tuli puskista, onneksi kohtasin sen vanhan tädin, jolla oli minua varten hyvä neuvo.

      Vai olit sinäkin messuilla, samassa hallissa sitten roadshowta katseltiin, istumapaikkaa en enää, saanut mutta osan aikaa sitä kuitenkin katselin ennekuin jalat puutuivat. Messut olivat mukavat, voi olisi ollut mukava tavata siellä :D

      Lavakauluspuutarhan suunnittelu on vietellyt minut ihan kokonaan.

      Poista
  9. Hei, samoissa paikoissa ollaan kierrelty. Samoja paikkoja ihailtu. Ei mulla ois tuo virkattu kuusi mahtunut reppuun, joten ihailuksi jäi. Mutta onhan se idea, jota voi harkita. Ostin Lankavasta yhden kerän ja nyt alan neuloa huivia.
    Hienoja kuvia olet kuvannut, nulta jäi barbit näkemättä. Kai niiden ympärillä oli silloin ruuhkaa :)
    Ikää tuli lisää mullekin sillä reissulla uudelle vuosikymmenelle. Kriisiä tai ei, pääasia olis että pysyis terveenä. Ja selviäis taas tästäkin talvesta. Hyviä ohjeita ikäkriisiin olet saanut ja niistä voi olla vinkkiä mullekin :) Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olitkos sinäkin siellä, harmi ettei tavattu - ihan mahdottoman paljon väkeä oli liikkeellä. Otin aika paljon kuvia ideoista varastoon, ihan kaikkea ei mahtunut mukaan materiaalina ostaa ja budjettikin hiukan rajoitti. Nukkekotimessujen puolellakin kuljettiin ihan jonossa, barbeille oli tehty tosi juhlavia vaatteita myyntiin.

      Onnea Sinulle ja uudelle alkavalle vuosikymmenelle - mulla tuo kymmen vaihtuu ensi vuonna. Terveys on tosi tärkeä asia ja siitä pitää huolehtia ja jaksamisesta! Kyllä me tästä talvesta selviämme, vajaa kuukausi enää talvipäivän seisaukseen ja sitten alkaa kevät!

      Tuo vanhan tädin ohje saakin olla ohjenuoranani matkallani vanhuuteen.

      Poista
  10. Minullakin oli ikäkriisi kun täytin 30 v. Onneksi se meni ohi ajan kanssa.. Se on tosi ikävä tunne, mutta yllättävän monet kokevat ikäkriisin jossain vaiheessa elämäänsä. Joku viisas joskus sanoi minulle, että ikäkriisit vievät ihmistä eteenpäin, ja voi vaikuttaa elämään positiivisesti.

    Harmittaa kun en älynnyt noita käsityömessuja ajoissa, siellä näytti olevan vaikka mitä kivaa. Suloiset nuo pörrökuuset, kaikkea söpöä nykyään keksitäänkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli elämäni ensimmäinen ikäkriisi ja koin sen aika voimakkaana, onneksi se meni ohi tosi nopeasti. Meidän isäntä kipuili ikäkriisissä pidempää. Varmaan kaikki jossain vaiheessa elämää käyvät oman kriisinsä läpi. Uskon myös tuohon viisauteen, varmasti ikäkriisi avaa jotain uuttakin sulkiessaan jotain taaksekin.

      Ensi vuonna on taas uudet messut! Paljon siellä oli nähtävää ja ihan mahdottoman paljon ihmisiä!!

      Poista
  11. Emme me ole vanhoja, hui hai. Me olemme naisia parhaassa iässä: kokeneita, viisaita, sitkeitä, joskus vaativia ja toisinaan lällyn helliä! Ennen kaikkea olemme armollisia itsellemme ja muille - eikös vaan ;) Onnea, onnea onnea vaan, karvainen tassu ja punaposkimummo toivottaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän me vanhoja olla ja mikä onkaan henkinen ikä - naisia siis parhaassa iässä! Mutta tuo ikäkriisi tuli puskista, kai niin oli tarkoituskin, onneksi sen selätin hyvillä ohjeilla. Armollisuus olisi tärkeä oppia myös itseä kohtaan.

      Kiitos! Vuodet vierii armahaiset :D

      Poista
  12. Tuo viisaus, että älä hautaa itseäsi ennen aikojaan, on loistava!
    Se pätee vähän muuhunkin. Minä aina murehdin kaikkea valtavasti ja käytän turhaan energiaa sellaiseen, mitä ei ole vielä tapahtunutkaan. Ehkä se on meidän naisten ongelma. Välillä yllättää itsensä luulemasta, että jos ei pelkää tai murehdi ja jos iloitsee liikaa, kyllä sitä sitten pettyy. Luulee, murehtimisella estävänsä pahat tapahtumat. Ehkä se on suomalainen luonne, että ´itku tulee pitkästä ilosta` ja ´vahinko ei kulje kello kaulassa` -viisaudet täytyy ottaa vakavasti. Siksi pitää olla koko ajan hieman varuillaan ja valppaana, muka. Meni ehkä juttu vähän sivuraiteille, mutta jotenkin tämä ajatuksen virta tuli mieleeni tästä kirjoituksestasi.
    Yritetään nauttia hämäränhyssystä, joulusta ja kaikista päivistä, nyt on aika elää ja olla onnellisia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisaus oli tosi loistava ja se pitäisi kirjoittaa kultaisin kirjaimin ihan joka paikkaan, jotta sen aina muistaisi!

      Tuo murehtiminen on tosi tuttua minullekin, kyllä sitä vain kaikkea keksii murehdittavaa ja toisaalta monta asiaa menee siivillä ohitse. Tuo varmaan kuuluu hyvin suomalaiseen perusluonteeseen - liikaa ei sovi iloita ja olla onnellinen, pettymys seuraa selän takana. Mutta elämä on lahjaksi meille annettu - oli se lyhyt tai pitkä. Jokainen hetki on tärkeä, jokainen elämys suuri ilo, jokainen päivä lahja, jokainen hyvä sana helmi sydämeen laittavaksi.

      Nautitaan tästä ihanasta marraskuusta Riina-ihanuus, pian on joulu ja kohta on kevään aika!

      Poista
  13. Kaunista kädentaitoa ja koristusta.
    Ihastuin noihin pitsisiin tunnelmavaloihin.

    Otollinen lepotila on ollut amarylliksellä kun noin komeasti kukkavartta jo lykkää.

    Hyvää viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Messuilla oli niin paljon kaunista nähtävää. Nuo pitsiset tunnelmavalot minuakin ihastutti!

      Ihme oli suuri, kun nuppu pilkisti vanhasta sipulista. Ilmeisimmin lepokausioli onnistunut.

      Kiitos Liplatus!

      Poista
  14. Saila, onpa mukavaa kuulla sinusta. Ehdin jo tässä pohtia, mitähän sinne Kivipeltoon kuuluu. Marraskuu ei liene puutarhahörhön kannalta niitä aktiivisimpia aikoja.

    Onneksi en lähtenyt käsityömessuille, sillä niin paljon siellä on houkutuksia, joille olen ihan liian altis. Mukava kuitenkin, että sinä ja muutamat muutkin olette kuvien välityksellä tarjonneet satoa tapahtumasta.

    Ikäkriisejä näköjään tulee ja menee. Jollei viiden, niin ainakin kymmenen vuoden välein. Tuo 79-vuotiaan lausahdus "älä hautaa itseäsi ennenaikojaan" on erinomainen ja kannattaisi melkeinpä kirjoittaa kalenteriin joka päivä luettavaksi. Minulla on vapaaehtoistoiminnan kautta tullut tuttu, joka täyttää jouluaattona 70 v. Jo 15 vuoden ajan hän on kutsunut itseään "vain vanhaksi ja vähäpätöiseksi mummoksi". Hänen itseensä kohdistuva vähättelynsä on saanut minulta jotenkin karvat nousemaan pystyyn ja olen ajatellut, että toivottavasti itse en koskaan taivu samaan. Paras olla ylpeä ihan jokaisesta ikävuodesta ja elää innolla ja täysillä siten, ettei ainakaan jälkikäteen tarvitse katua ja surra tekemättömiä asioita.

    Nykyään yhä useampi elää 100-vuotiaaksi tai ylikin. Sinulla on siis mahdollisesti yli 40 vuotta mitä mainioimpia puutarhavuosia edessä. Ajattelepa, kuinka paljon herkullisia tomaatteja ja valkosipuleita ehdit vielä kasvattaa. Onnea ja paljon lämpimiä synttärihalauksia sinulle Saila!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marraskuu on jotenkin saanut siivet. Niinkään pihahommissa ei aika ole kulunut vaan käsitöiden ja uuden kasvukauden suunnittelussa aika on vierähtänyt. Tosin päivätyökin vie melkoisen osan vielä arjessa.

      Houkutuksia - edullisiakin oli messuilla paljon, mutta olin yksin liikkeellä ja piti ajatella sitäkin, mitä jaksaa kantaa. Lankoja en ajatellut ostavani, mutta Novitalla oli tänä vuonna erittäin hyvät tarjoukset ja se vietteli.

      Sai tosiaan hyvän terapian ikäkriisiini. Tuo kriisi oli ensimmäiseni ja tuli ihan yllättäen yhtenä lauantai-iltapäivänä. Onneksi tapasin sen vanhan tädin ja sain häneltä tuon upean ohjeen elämääni varten ja jaettavaksi myös.

      Olen kanssasi samaa mieltä, paras olla ylpeä jokaisesta vuodesta jonka on saanut lahjaksi, jokainen tuleva vuosi tulisi käyttää tuota lahjaa kunnioittaen, vuodet ovat aarre, joka meille on annettu!

      Toivottavasti monta puutarhavuotta on vielä edessä, siihen tähtään ja yritän saada puutarhastani sellaisen, että saan sen hoidettua vielä vuosikymmeniä :D

      Kiitos ystäväni kauniista ja kannustavista sanoistasi! Nautitaan tästä elämän lahjasta, joka meille on annettu!

      Poista
  15. "Paras olla ylpeä ihan jokaisesta ikävuodesta ja elää innolla ja täysillä siten, ettei ainakaan jälkikäteen tarvitse katua ja surra tekemättömiä asioita".

    Betweeniltä loistava kirjoitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä! Betweenin kirjoitus oli loistava!!

      Olen kanssasi samaa mieltä, meidän tulee nautttia saamastamme elämän lahjasta täysillä, ettei tarvitse voivotella menetettyä elämätöntä aikaa!

      Poista
  16. Karva kuuset,sukat. Ja paljon muuta upeaa. Ymmärrän kyllä sinua mutta ikä on "vain" numero. Nautitaan elämästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Messuilla oli niin paljon kaunista nähtävää, paljon mukavia vinkkejä!

      Vuodet ovat tosiaan vain numeroita, elämä on kaunis lahja ja siitä tulee nauttia!

      Poista
  17. Ihana postaus! Täällä on myös ollut "ikäkriisi" lokakuusta lähtien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne! Toivottavasti tuo saamani vanhan tädin ohje kantaa myös Sinua!

      Poista
  18. Ikäkriisejä tulee ja menee...mulla oli viisikymmppisenä suurempi ikäkriisi kuin kuusikymppisenä :) Ehkä siihen ikääntymiseen alkaa tottua :) Mullakin on suht samanlainen nukkekoti, jota just eilen siivosin ja koitan saada sinne joulutunnelmaa pikkuhiljaa, kun saan aikaseksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti en saa enempää ikäkriiseja - tämä oli ensimmäiseni! Nyt minulla on kuitenkin upea vanhalta tädiltä saamani elämänohje kantamaan vaikeiden aikojen yli.

      Minäkin aion hiljalleen laittamaan nukkekotia joulukuntoon, remonttiakin sinne suunnittelin :D

      Poista
  19. Ikäkriisistä ei ole mitään tietoa - kilometritolpat hurahtelevat ohi eikä niistä kannata pitää lukua! Tuo barbivaateompelu on tullut tutuksi ja kokemuksen mukaan juuri bling-blingit ovat vetovoimaisipia. Barbien elämä on täynnä silkkiä ja säihkettä ja nyt saa mummikin toteuttaa lapsuuden innostusta, nukenvaatteiden ompelua! Hyvää joulun odotustunnelmaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämän kilometritolpat hujahtelevat aina vain nopeammin ohitse, lasku kannattanee lopetella!

      Ihanaa puuhaa barbien vaatteiden ompelu, mullakin on yksi ikioma barbi ja sen vaatettaminen työnalla.

      Kiitos Pirkko!

      Poista
  20. Kiitos. Kyllä tuo ikäkriisi aina välillä nostaa täälläkin päätään. Onneksi sentään aika harvoin. Ikähän on vain numeroita.
    Kiitos messukatsauksesta ja mukavaa loppuviikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikäkriisi oli minulle aivan uutta ja siksi se varmaan kolahtikin niin kovaa. Toivottavasti uusintaa ei tulisi enää koskaan :D

      Kiitos Kruunu Vuokko!

      Poista
  21. Ikäkriisit tuloo ja menöö. Mutta totuushan on, että kummasti muut vanhenoo, mutten mä :) Ei oo tullu käytyä Spekseeverillä, nii ei peilihin kattominenkaa nii hirvitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se tosiaan aika jännää, että itse pysyy samoilla mutta vallankin omilla lapsilla on tapana vanhentua jostain syystä :D Peiliin en juurikaan katsele, jokunen ilonryppy on silmäkulmassa - tuskin muuta :D

      Poista
  22. Nuori ihminen, älä sinä ikää vielä mieti. Hyvä tuttuni on 95v ja odottelee 100 vuotissynttäreitään, jotta saadaan kunnon tanssijuhlat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan lopetella iän laskun ihan kokonaan, onhan henkinen ikä ihan toinen kuin tuo fyysinen :D Teille onkin tulossa tosi kivat tanssijuhlat ja niitä kannattaakin tanssia oikein kunnolla :D

      Poista
  23. Jo pöh, me ollaan ilmeisesti saman ikäisiä,eikä olla mitään ikäloppuja. Minä en kyllä koe mitään ikäkriisiä. No sisältä olen kuin kolmekymppinen. Olisipa kivaa, kun olisi päässyt tuonne messuille. Ehkä sitten ensi vuonna. Mukavaa viikonloppua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan ollaan hyvinkin saman ikäisiä, eikä siis mitään ikäloppuja vaikka tuon ikäkriisin kävinkin läpi. Henkinen ikä on toinen ja sitäkään ei kannattane laskea, mutta se nuorentuu koko ajan :D

      Messuilla oli tosi paljon kaikkea kivaa! Ensi vuonna minäkin taas aion messuille, mutta menen silloin kahdeksi päiväksi messuamaan oikein kunnolla.

      Kiitos Liisa!

      Poista
  24. Uskomattoman upeita töitä! Mitä ihanuuksia siellä olikaan näytillä.

    VastaaPoista
  25. Kiva katsaus messuille. :) Minulla on myös ikäkriisi. Ihan hävettää myöntää, mutta kriiseilen kolmekymppisteni lähestymistä. Eihän se ole luku eikä mikään, mutta silti! Mihin mun nuoruus katosi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Keijunkukkanen!

      Ikäkriisi ei katso milloin se iskee, vaikka ihan juuri kolmekynppisenä. Tarvotaan eteenpäin, elämä tuo kaikkea hyvää, mutta ei haudata itseämme ennenaikojaan!

      Poista
  26. Your blog is beautiful.
    I admire great photos.
    Greetings.
    Lucja

    VastaaPoista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!