maanantai 12. lokakuuta 2026

Viikon varrelta

 Meillä halla ei ole ankarasti vielä kurittanut puutarhaa. Kaikkein herkimmät kesäkukat ovat vielä elossa, tosin aika ränsistyneitä alkavat olemaan ja niitä olen kantanut kompostikekoon kasvimaalle. Kasvimaalle olen muutaman vuoden rakennellut isoa aumaa, jonne vien rikkaruohottomat kuihtuneet kasvien versot pilkottuina niin kukkamaista kuin kasvihuoneestakin. No kuvaa siitä en olekaan ottanut ja toisaalta se on vielä kesken. Ensi kesänä siinä kasvaa kurpitsat ja keko kompostoituu samalla mukavasti. Keko usein on kukkiva, kun kesäkukkien siemenet heräilevät ja taimet nostavat päätään kurpitsojen lomasta. Vaihtelen vuosittain auman paikkaa ja parantelen kasvimaatani tällä tavalla. Kuvissa tämän kesän auma.




Isompi kasvihuone on siis tyhjä, siivottu ja pesua vailla, 'lasihuoneessa' on vielä vähän tomaatteja, amaryllikset ja hiukan kukkia. Lähes kaikki jo tyhjennetty. Saan senkin pesuun aika pian. Muovihuoneeseen istutin kaksi uutta viiniköynnöstä (Vitis). Minua hieman häiritsee viiniköynnös 'Amberlina' (toinen uusista taimista),  Aitoon viinikellarin (josta taimi on kotoisin) mukaan taimi pitäisi olla omajuurinen, mutta silti siitä on varrennusteippiä. Teipin alla varrennuskohtaa en kyllä näe, eli toivon taimen olevan kuitenkin omajuurinen. Se on kestävä lajike, melko harvinainen toistaiseksi. Toinen on oma taimetus 'Brita' -rypäleestä. 

'Brita'

'Amberlina'



Sidontanarut vielä roikkuvat.

Leijonankitaviidakkoa täytyy hieman kurittaa. Jos talvi on armollinen, osa näistä säilyy kevääseen- 

Valkosipulimaa odottelee jo pistokkaita. Pistokasmateriaalin erottelin tänään ja valikoin hyvät kynnet. Mukaan pääsi muutamia itusilmuista kasvattamiani pampuloita. Kasvatan avomaalla suurimman osan valkosipuleistani, itusilmut kasvulavassa. Yritän pitää valkosipulikantani terveenä ja vahvana. Kasvatan siis neljää eri lajiketta: Ljubjasha, Juva, Kodaver ja Aleksandra. Nämä kaikki ovat tavallaan Aleksandra-tyyppistä valkosipulia, kaikki idän suunnalta ja sipulikoko suuri, eikä niitä voi letittää. Kaikkia 50 kpl/lajike.


Tein tyttären kanssa pienen retken Tallinnaan. Retki olikin mielenkiintoinen ja herkuttelusta emme välttyneet. Kävin ensi kertaa Tallinnan Vabamu Museum of Occupations and Freedom -museossa. Näyttely oli erinomaisen hyvin rakennettu, koskettava, osin tuttu, hyvin mielenkiintoinen. Toki Karnaluksia emme tälläkään kertaa unohdettu! Tuo punainen juoma - puolukkamorssi - on erinomainen ja maukas alkoholiton juoma, se säilyttää puolukan vitamiinejakin hyvin. 


Kyllä posti voi tehdä kaikenlaisia kiemuroita. Minulle piti tulla paketti Augi's Bulbsilta paketti syyskuun alussa, mutta ei tullutkaan - seikkaili pitkin maita ja mantuja, mutta meille ei osannut. Viikko sitten Eugenijus Dambrauskas laitteli viestiä, että paketti oli palautunut hänelle ja sovimme, että hän lähettää sen uudelleen. Nyt hän varusti paketin 'Priority'-tarralla ja vajaa viikko meni ja sain paketin. Nyt kaikki juurakot siitä paketista on istutettu, jokunen pussukka vielä odottelee toisesta tilauksesta Njisseniltä. Laittelen sipuleita hiljalleen ja vähemmän kuin ennen. Ehkä harmittelen sitä keväällä, mutta näin tänä vuonna.


Joka vuosi on suuri jännityksen kohde, ehtiikö ametistiukonhattu (Aconitum carmichaelii) kukkimaan ja kyllä ehti ja sen vierellä syyskimikki (Actaea simplex) 'Pink Spike' ehti kukkaan myös.





Aika viileää säätä on ollut, satanutkin aika paljon. Puutarha alkaa asettumaan lepoon, samoin puutarhuri. Uusi neule on jo puikoilla. 

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

torstai 1. lokakuuta 2026

Hienoja hetkiä

 Sää on hellinyt aivan upeasti ja jokaisessa hetkessä, vaikka pienessäkin, puutarha kutsuu. Sää on suosinut. Illemmalla täytyy kyllä tulla sisälle tuulen laannuttua. Olen makeaverinen (kuten yksi pohjoisen ihminen minua analysoi), kaikki itikat lähimaastosta haluavat minusta osansa - hyttyset, polttiaiset, paarmat... Paras siis poistua sisälle.

Nyt olen ollut innoissani. Projektinani on kukkamaiden kunnostus ja sen jälkeen sipulikukkien istutus. Lähes kaikki hankkimani taimet ovat jo maassa. 


Tuossa reunassa on mullos. Kuritin reippaasti kasvanutta verikurjenpolvea (Geranium sanguineum). 

Maassa ovat jo kummitytöltäni saamani syntymäpäiväkasvit - ihania syntymäpäiväkukkia, niitä osaan arvostaa. No syntymäpäiväni ei aivan vielä ole eli sain kasvit ennakkoon.


Jouluhärkylä (Polystichum acrostichoides)

Hämykurjenpolvi 'Cranes Bill' (Geranium nodosum)

Saniaisvalikoimani on siis kasvanut yhdellä - ei vaan kahdella uudella tulokkaalla. Toinen on Särkän perennataimistolta ostamani ihanuus Soreahiirenporra 'Frizelliae' (Athyrium filix-femina).


Tuota lasihuoneen päässä olevaa kukkamaata siivotessani ihailin Grönlannin hanhikin (Vitinärvänä, Potentilla tridentata) 'Nuuk' alkavaa ruskaa. Sen vieressä kasvaa iloisesti tilaa ottava ruostekukka 'Lucifer' (Crocosmia). Se on talvehtinut vuosia tuossa luonnonlajipionien kanssa samassa penkissä.



Yritin, että Nuuk kasvaisi reunuskasvina, mutta eipä se niin mennytkään, se valitsi oman tiensä kivien päälle ja soraisaan maahan.

Puutarhassa kokee usein upeita hetkiä, samoin mökillä. Olen yrittänyt kuvata kuunsiltaa pimenevässä illassa ja aamusumua, molemmista olen haltioissani! Aivan upeaa syksyä! Uintikauteni on jatkunut ja olen päässyt uimaan kuun sillalle, veden lämpö on ollut +13 astetta, raikasta ja ihanaa!


Kuva rakeinen valitettavasti, kännykällä otettu.








Lokakuu alkoi ja toivottavasti se tuo tullessaan näitä upeita säitä lisää!


Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

torstai 24. syyskuuta 2026

Kaikkea kivaa tapahtuu

 Olen miettinyt ajan kulua jälleen kerran. Aika on jälleen saanut siivet, kunnes katsoin kalenteriin, vaikutti siltä, että olenkin vain ehtinyt yhtä ja toista pienessä ajassa eli siis parin viikon aikana. Aikani on siis täyttynyt sadonkorjuulla, pienillä retkillä, mökkeilyllä ja puutarhatöillä, aika kivaa eikö totta. 


Oli suuri ilo, kun kaimani Saaripalstan Saila tuli kertomaan Tampereen Puutarhaseuraan ruusuista, etenkin Austin-ruusuista, jotka ovat Sailan blogin kautta hurmanneet minut ja luennon jälkeen varmaan monta muutakin ja syystä, nuo ruusut ovat todella ihania! Saila on ammattilainen ja kokemusasiantuntija tässäkin ja hänen kerrontaa oli todella mielenkiintoinen kuunnella ja monta oppia jäi siitä mieleen. Kaunis kiitos Saila selkeästä, mukaansa tempaavasta ja mielenkiintoisesta luennosta, puhuit juuri niin, että se herätti mielenkiinnon ja antoi vastauksia moneen mielessä liikkuneeseen kysymykseen.

Sailalla oli yllään ihana neule!

Tiedän, minkä Austinin haluan seuraavaksi, jos vain sen löydän...minulla on vähän siitä jo vinkkiä.

Luennon jälkeen oli tiedossa toinen puutarhajuttu, retki Pohjois-Pohjanmaalle juhliin. Jos menee Raahen seudulle, niin tietenkin täytyy poiketa Särkän perennataimistolla. Siellä oli aarteita vaikka kuinka paljon ja laatikollinen muutti meillekin kuten hämeenkylmänkukkaa (Pulsatilla patens), Suloliljaa (Lilium oxypetalum), miekkaimikkä (Pulmonaria longifolia), soreahiirenporras (Athyrium Filix-femina 'Frizelliae) ja hiukan muutakin... Sattumalta tapasin Särkällä vanhan blogiystävän Titan (Blogi Unelmia ruusuista), hän kirjoitti ruusuistaan ja puutarhansa kasveista. Olipa mukava tapaaminen. Mukavaa oli myös jutella pitkästä aikaa Särkän Jarin kanssa kasveista ja hiukan muustakin.





Teimme pienen omenaretken Huittisiin, Mattilan marjatilalle mukanamme 145 kg omenoita. Olemme tuolla marjatilalla ennenkin omenamehua teettäneet ja palvelu siellä on ollut aina erinomaista, niin nytkin. Meillä oli aikaa mehunpuristuksen aikana seurata kurkien lähtöä muuttomatkalle, kuinka ne nostivat korkeutta ja muodostivat auroja, juhlavaa ja vaikuttavaa todella! Hyvää matkaa heille!





Hieman yli 90 litraa pastöroitua omenamehua.

Eilen oli myös mukava puutarhajuttu. Minulla siunaantui eilen parituntinen hetki Tampereella ja kamerakin sattui olemaan mukana. Tein pienen kävelyretken Hatanpään Arboretumiin ja sää suosi. Sielläkin minulla oli mukava tapaaminen, kun kävin juomassa kupin teetä ja herkuttelin jäätelöllä. Tapasin islantilaisen kirjoneuleiden kutojan ja tomaattejakin hän kasvatti. Meillä olisi riittänyt puhuttavaa vaikka kuinka! Itsekseni ihmettelin, onko jokin vietti vai mikä, joka johdattaa samanhenkisiä yhteen. Tallinnan reissulla toukokuulla tapasin pariskunnan Itävallasta - tomaatinkasvattajia ja neulojia hekin ja nyt islantilaisen neulojan ja tomaatinkasvattajan. Aika ihania yhteensattumia.









Vielä riitti ruusujenkin kukintaa, aivan ihania!






Ja koska minussa on hamsterin vikaa, keräsin muutaman maahan pudonneen ison tammenterhon vanhan suuren tammen alta. Istutan ne jonnekin. Sain ehdottoman kiellon istuttaa niitä pihapiiriin. Meillä on tammia piha-alueella ja olen ne taimettanut ja samalla aiheutin pienen tammitrauman isännälle (voin kertoa siitä myöhemmin). Niiden tammien perimä on kirjasto Metson edessä olevissa tammissa. 


Mutta omassa puutarhassa syksy etenee. Sinivoittoisia kasveja kukkii nyt ja kukintansa on aloittanut myös myrkkyliljat (Colchicum autumnale). Kasvimaalla puhdistin tulevan valkosipulimaan, seuraavaksi maanparannus ja penkkien teko. Se jäi nyt, koska parvi sellaisia pieniä itikoita saarsi minut aivan täysin. Jatkan toisella kertaa sitten sitä projektia. Kukkamaan huutelevat myös apua. Kasvimaan kompostikasaa aloittelin myös, olen hiljalleen tyhjentänyt kesäkukkaruukkuja ja pian tyhjennän kasvihuoneet. Saan niistä oivallisen kohopenkin kurpitsoille ensi kesäksi.

Siroukonhattu (Aconitus yezoense)

Clematis heracleifolia 'China Purple'


Konnanlilja (Tricyrtis latifolia)

Syysasteri (Aster novi-belgii 'Marie Ballard')


Yksi pieni juttu vielä - ne karhut. Meilläpäin on siis karhuja ja nyt tästä meiltä hieman eteenpäin oli emokarhu kahden pennun kanssa lähestynyt päiväkotia. Onneksi mitään ei sattunut. 

No nyt tuli jälleen asiaa aika paljon. Huomenna hommat jatkuu ja saan kaksi hyvin odotettua rakasta meille käymään, Murun ja kummitytön.

Toiseksi nuorin Muru vietti ensimmäistä syntymäpäivää, kakku omenaraastelätyistä tehty.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚