Vuosi 2025

 Tämä vuosi on ollut todella mukava ja armollinen, paljon kaikkea hyvää on tapahtunut ja monta asiaa olemme saaneet isännän kanssa toteutettua, kuten mökkiremonttimme, joka on siis kaidetta ja lamppuja vaille valmis. Perheeseemme syntyi yksi Muru lisää, hän on ollut suuri ilonaiheemme kolmen vikkelän Murun lisäksi.

Joulua vietimme perinteisesti. Joulupukki kävi ja meillä ollaan oltu hyvin kilttejä - lahjoja tuli paljon ja ne olivat hyödyllisiä. Joulun jälkeen eloamme ilahdutti isoimmat lastenlapset (yksi 5,5 ja kaksi 3,5 vuotiasta supermiestä, vauhtia siis riitti ja iloa paljon.

Mutta kuluneeseen vuoteen. Olen yrittänyt hahmottaa ajatusta eläkkeelle jäämiseni jälkeen, millaisen elämän haluan nyt ja tämän aamun Aamulehdessä Martti Syrjä (joka siis asuu melkein naapurissa ja on vuotta nuorempi kuin minä) kiteytti ajatukseni sanoiksi. Erityisesti tuo että 'Ihmisen pitää terveenä ja elinvoimaisena se, että käyttää aivojaan, tekee asioita, on kiinnostunut, opiskelee uutta ja elää vireisesti'! Minusta tuo on viisaasti sanottu - kiitos Martti - ja tuota yritän siis toteuttaa!

Siis tuo keskimmäinen lainausmerkkien keskellä oleva kappale, mitä tarkoitan ja mikä sopii myös minun elämääni.

...olen siis toteuttanut elämääni tänäkin vuonna

Puutarhassa...

...leivon mielelläni tällaisia tavallisia leivonnaisia...

Kihlajaisleivonnaiset - meille tuli tänään 40 vuotta siitä, kun menimme kihloihin.

...ja tietenkin puikoilla on aina jotain.

Tämän vuoden villapaidat.

Myös ikonimaalaus ja italian opiskelu ovat minulle tärkeitä asioita. 

Nautin tavallisesta arjesta kovasti ja ihanaa on seurata vuoden kiertoa niin pihassa kuin luonnossakin. Arkeni vain on joskus vauhdikasta ja pahoittelen, että en aina ole kommenttia kirjoittanut postaukseesi rakas lukijani, mutta luen puhelimen kautta postauksiasi kuitenkin ja laitan lämpimän ajatuksen tulemaan juuri sinulle (toki joskus tulen pöytäkoneelle, jossa on parempi katsoa blogitekstejä ja helpompi kirjoittaakin)!

Ilves on viime- ja toissayönä vieraillut pihassa keittiön ikkunan alla.

Haluan nyt kiittää kuluneesta vuodesta, jokaisesta kommentista ja jokaisesta ajatuksestasi! Toivon, että ensi vuosi olisi lempeä ja armollinen meille kaikille, kuten myös ihanille lähimmäisillemme, luonnolle ja puutarhalle!

Hyvää Uutta Vuotta 2026!

💚

Syksyn viimeinen päivä ja muutama tontunaskel Jouluun

 Tämä on ollut käsittämättömän upeaa aikaa! 

Yhtään ei ole vielä tarvinnut liukastella jäätiköillä, lumitöitä on ollut vain vähän, mutta lumi suli pois, pihahommiakin olisi voinut tehdä. Meillä on aurinkokin näyttäytynyt muutaman kerran - tänäänkin. Jouluvalmistelut ovat hyvässä vaiheessa. Tänään siivosin saunan ja tein kolmen viikon salaattia tekeytymään. Viimeinen punainen suippokaali pääsi salaatin päätähdeksi! Se on ollutkin erinomainen lajike ja sitä tulen kasvattamaan ensi vuonnakin ilman muuta!

 Kävin myös metsälenkillä. Metsässä käyn aika usein. Olen jaksanut ihastella metsän eri vihreiden sävyjen kirjoa - sammalet ja käävät ovat nyt vuorossa, kun muu luonto on riisuuntunut lehdistä. Metsä on kaunis ja hiljainen!

Meidän metsä on tällaista vanhaa metsää, jossa on sammalmatto alla.

Metsässä kulkiessa käytän aina eläinten polkuja. Meidän metsässä on kolukkoja sammalen alla, ne voivat olla petollisia.

Komea pahka

Pihassa jouluruusut ovat nupulla ja kukkavanat pitkät, joka huolestuttaa, sillä tiedän, että lunta tulee ja se tärvelee pitkät kukkavanat. Jouluruusu on ihana kukkiessaan tähän aikaan, mutta lumi tärvelee sen kukinnan.

Kuva otettu sateen jälkeen ja jouluruusu näyttää aivan muoviselta.

Olen innolla seurannut Saaripalstan Sailan kevätkalenteria, toki minulla on toinenkin kalenteri - joulukalenteri, pioninsiemenkalenteri. En oikein ole joulukalenteri-ihmisiä, mutta nämä kaksi ovat ihan huippuja! Pionikalenteri on Suomen Pionisteilta. Kalenterissa oli muutama bonuspussikin ja se ilahdutti!

Toki neulon joka päivä ja jälleen tuli yksi villapaita valmiiksi. Olen saanut kaikenlaisia kommentteja neuleistani ja siitä kuinka käytän pienen eläkkeeni lankaan, mutta tähän neuleeseen en ostanut lankaa ollenkaan, vaan kaikki löytyi varastosta. Lankana on siis Alafosslopi ja mallina Linka Neumannin ihana Harila. Linkalla on niin upeita malleja ja usean niistä olen neulonutkin. Pian menee puikoille yksi malli lastenlapsille, tällä kertaa kotimaisesta villasta. Harila on siis saanut alkunsa rakkaudesta Himalajan vuoristoon, oma paitani on rakkaudesta Nordfugløyan upeaan Jäämerestä nousevaan saareen.  Koen muutaman paikan jotenkin maagisena, kutsuvana ja tuo saari on sellainen kuten myös Saana. Harila-neuleeni on tunikamaisen pitkä ja sinne alle mahtuu tuulistoppari eli lämmin on ja hupussa heiluu tupsu. 

Kivipelto laskeutuu Joulun viettoon. Perhettä kokoontuu jälleen meille ja siitä olen onnellinen! 

Haluan toivottaa Sinulle rauhallista ja levollista Joulun aikaa!

💚

Kysymyksiä jouluperinteistä ja -tavoista -haaste

 Maatuska blogissa Selätön puutarhuri laittoi mukavan Jouluhaasteen, johon ajattelin tarttua. 

Helleborus niger

Meillä Joulu on hyvin perinteinen ja rauhallinen, tänä Jouluna ilmeisesti Korvatunturilta meille pistäytyy pukkikin, jos ehtii. Mutta sitä ennen hissuksiin valmistaudumme kevään ensimmäiseen juhlaan - näin voi sanoa mielestäni, kun kevättä kohden vuosikello jo raksuttaa! Ennen kevättä voi olla mahdollista että saamme kokea talvenkin.

Misteli

 Mutta Maatuskan haasteeseen...

Kysymyksiä jouluperinteistä ja -tavoista

1. Mikä joulukukka on sinulle tärkein / rakkain, jonka hankit joka jouluksi?

    Sininen hyasintti ehdottomasti, se on minulle rakkain joulukukka!

2. Mistä jouluperinteistä pidät kiinni?

    Meillä on aika montakin perinnettä: lumiukko-animaatio, joulurauhan julistus, joulusauna, puuro...ja vielä hyvinkin tässä järjestyksessä

Meillä liikkuu tällaisia tonttuja...

3. Osaatko mennä siitä missä aita on matalin esim. joulusiivouksen suhteen?

    Oikeastaan kyllä, meillä siivotaan säännöllisesti eli suursiivouksen tarvetta ei koskaan olekaan. Minulle tulee pitkin vuotta sellaisia virtapiikkejä ja silloin otan siivoan jonkun kohdan huolella, mutta näitä virtapiikkejä tulee pitkin vuotta. Äitini oli patologinen joulusiivoaja ja riimota piti aina. Tänään riimosin kotona eli terveisiä sinne pilvenreunalle äidille että riimottu on!

4. Käytkö joulusaunassa aattona?

    Kyllä aina!

5. Teetkö itse joululahjoja?

    Teen ja tavoitteena on tehdä niitä vielä enemmänkin - neuleita suurimmaksi osaksi. 

6. Mieluisin syötävä joulupöydässä?

    Kalat, mäti, italiansalaatti, juustot

7. Rakkain joululaulusi?

    En oikein välitä joululauluista...lastenlasten kanssa kyllä laulamme paljonkin yhdessä  myös joululauluja,

8. Onko sinulla aito vai tekokuusi?

   Aito kuusi on meillä toistaiseksi. Meillä kuuset ovat aina metsänhoidollisia.

Tämä kuusi oli muutama vuosi sitten.

9.  Vanhin joulukoristeesi?

    Minulla on varmaan -80 -luvulla hankittuja palloja ja joku kimaltava nauha.

10. Torttu, pipari vai kuivakakku?

    Inkiväärivinokkaat ja konvehdit sekä Finlandia-marmeladi.

Näin meillä Joulua vietetään. Meillä on aina ollut paljon väkeä aattona. Kävimme hakemassa suvun vanhimpia myös meille Joulua viettämään ja katselemaan lasten iloa, tänä vuonna me miehen kanssa olemme vanhimmat. Meille on tulossa väkeä kyllä iloksemme tänäkin vuonna - lapsia perheineen ja lastenlapsia ja siitä me nautimme suunnattomasti!

Vielä on viikko aikaa valmistella ja laskeutua Jouluun sekä iloita vuosikellon kääntymisestä kevääseen.

Voisitko sinäkin ottaa haasteen vastaan Puutarhan ja hellan välissä Ulla ja Kukkia ja koukeroita Tuulikki?

Mukavaa Joulun odotusta!

💚

Vähän joulujuttuja ja valohoitoa

 Laitan joululahjoja mielelläni, mutta hiljalleen aikuisten lahjoista olemme luopuneet tai oikeastaan tavaraa ei enää, vaan lahjakortteja ja niistä on tykätty. Muruille olemme antaneet 'järkeviä' lahjoja, toki mukana on ollut toiveitakin. Leluja meidän Muruilla onkin aika paljon, eli lasten toiveita suodattaa heidän vanhempansa. Nyt kaikki lahjat ovat jo paketissa. 

Mutta mitäs lahjoja toivoo tarhuri. Rakkaalta ystävältä sain lahjakortin Kukkatarhureille. Siemeniä löytyi, juuri sellaisia mieleisiä.

Itse ostin itselleni lahjan myös, pitkän harkinnan jälkeen tilasin tuoksuherneitä Cecilia Wingårdilta ja värimaailma oli minulle tyypillinen.

Siskojen ja kummitytön kanssa olemme siirtyneet kukkalinjalle lahjajutuissa, kestävällä periaatteella. Vuosia olen saanut rakkaalta kummitytöltä kranssin oveen ja jälleen sain upean luonnonmukaisen kranssin. Vanhimmalta siskolta sain kukka-asetelman ja toiseksi vanhimmalta siskolta pellavaisen esiliinan, eli ihania lahjoja. Olen tainnut olla aika kiltti! Nämä ovat olleet sellaisia mieleisiä lahjoja.

Kummityttö tekee ihania kransseja!

Toivon, että kranssissa on aina lintu.

Vanhin sisko lähetti upean joulukukan.

Auringon säteet hellivät helleboruksen kukkaa.

Pieni pakkanen ja aurinko on hellinyt nyt muutaman päivän ja siitä olen ollut iloinen, hiukan valoa - aurinko ei ole meitä unohtanut. Aurinko viistää kulkiessaan taivaanrantaa toistaiseksi, mutta päivä päivältä talvipäivänseisaus lähenee ja se on mukavaa. 

Pelakuutkin saivat valoa.

Kivipellossa joulupuuhissa edetään rauhallisesti ja hetkestä nauttien niin sateesta, lumesta, hennosta valon säteestä ja pakkasestakin - nyt on tarhuri latautumassa.

Meillä oli mukava yövieras - Muru oli kanssamme ja kaikkea kivaa tehtiin. Aamulla hänen kanssaan ihmettelimme ja ihailimme upeaa auringonnousua, kaunis hetki, mutta pian pilviverho peitti taivaan. Mutta hetki silti ilahdutti! Olisiko ollut sellainen kaunis Lucian päivän hetki! Murun kanssa tutkimme auringonnousua kameran linssin kautta ihmetellen tapahtuman nopeaa etenemistä. Muruille pikkuhiljaa opetan kameran kanssa puuhailuaja se tuntuu heitä kiinnostavan, kamera vain on vielä liian painava.

Aivan hento auringon pylväs näkyy kuvan keskellä, jos oikein tarkkaan katsoo...

Meillä kauris-, peura- ja rusakkokanta taitaa olla nollissa. Ilveksiä pyörii nurkissa ja se yksi susi kaatoi juuri keskiviikkona peuranaaraan melko lähellä. Rohkenen ottaa kantaa petokeskusteluun - muut alueemme pedot pysyttelevät sen verran omissa oloissaan, että niistä ei ole pelkoa - saukkoa en ole aikoihin nähnytkään, mutta tuo meidän alueen susi on pelottavan rohkea. Siitä on tehty jo hätäkeskukseen ilmoitus viime viikolla ja pienten koululaisten vuoksi toivon, että asialle tehtäisiin jotain. Meilläpäin lapset kulkevat vielä kouluun kävellen ja pyörillä.

Huomenna on kolmas Adventti! Mukavaa Joulun odotusta Sinulle!

💚

Mörökölli kiukuttelee

 Joskus kaikki ei käy kuten on ajatellut. Minun on joskus hankala kääntää ajatusten kelkkaa toiseen suuntaan - kuten tänä aamuna kävi. Olin ajatellut siis tehdä muutaman joulupaketin, mutta... Isännällä oli toiset ajatukset ja jo pikkuvarpaan asennosta hän päätteli, että minua kannattaa lähestyä valikoiduin sanoin. Meillä jahtikausi on siis alkanut ja toissapäivänä sain melkein syliini rusakon, en sitten kuitenkaan saanut ja eilen liikettä metsässä ei ollut lainkaan. Tänä aamuna isäntä maanitteli, josko aamulenkki olisi kuitenkin hyvä ajatus - ei ollut. Eilen sain tietää, että jotkut viemärimiehet tulevat kuvaamaan putkia ja se tarkoitti tiskikaapin siivousta, ärsytti. No ei kaappi kovin siivottava ollut, eli tyhjennys oli helppo juttu. Mutta se lenkki. Tiesin, että ajoreissu tulisi ja suostuin pitkin hampain. Ajossa tarkkailen aina riistan liikkeitä, jätöksiä ja jälkiä - niin nytkin. Yksi outo kasa (kuin karhun kakka, mutta pienempi ja nyt karhu taitaa olla unilla) oli ilmestynyt ja kaurispukki oli merkannut reviiriä. Meillä riistaa näkyy nyt todella vähän, ei juurikaan kauriita eikä rusakoita, paitsi se yksi. Meillä ilvekset ja se yksi susi pitävät huolen niistä. Saalista emme siis saaneet, no se oli arvattavissa, mutta tulipa lenkki tehtyä.

Ostin itselleni iloksi tällaisen persikan värisen joulutähden.

Keksin metsässä, että kuistille teen vielä yhden koristusjutun (en oikein ole koristusihmisiä, mutta kuitenkin) ja jouluhyasintit kaipaavat hiukan koristusta nekin ja tietenkin hiukan havuja vielä peitoksi muutamalle helposti syötävälle kasville. Lähdin metsään siis toisella mielin uudelleen ja maanomistajan luvalla kuten kuuluukin. Sain metsästä paremman mielen ja putkimiesten lähdettyä minulla on aikaa pakettihommiinkin. 

Aika vaatimattomat koristukset, no kuuseen tulee valot, samoin lyhtyyn, ajastimella.

Koristukset!

Muutaman pakettikortin teen vielä myös, laitan kuvia vaatimattomista joulukorteista. Tykkään tehdä joulukortteja, vaikka kovin taitava en olekaan. Pitäisi opetella tekniikoita.

Kortin kuva on lähellä sydäntäni.

Hämärä asettuu taloksi aikaisin ja siitä nautin, mörököllit tykkäävät pimeästä ja nyt on pimeän aika.

Metsässä tuli mieleen, että tasan puolen vuoden päästä Muru täyttää 6 vuotta. Millainen sää olikaan tasan puoli vuotta sitten Toivon päivänä. 

Nyt on siis aika mennä pakettihommiin ja jatkamaan villapaitatyömaata. Voi että, miten nautin tästäkin ajasta!

Nuo nuput eivät enää varmaankaan avaudu.

Huomenna on parempi päivä, uskon, pikkuinen vieras saapuu 💖

Kaikkea hyvää myös sinulle!

💚