Kivipellon Saila

lauantai 3. tammikuuta 2015

Kerttu-Orvokki

Hauska tutustua, olen Kerttu-Orvokki.
Mammalla oli lapsena joskus silloin 50 vuotta sitten kaksi vauvanukkea ja ne olivat matkan varrella jonnekin joutuneet ja sekös mammaa harmitti. Hän halusi uuden, ei niinkään kai leikkiäkseen vaan halusi tehdä nukelle vaatteita ja kaikkea kivaa, jos joskus joku pieni tyttö tulisi kylään. Ja tietenkin hän halusi vetristää pienten vaatteiden tekotaitoaan, kun omat lapset ovat jo aika isoja.

Mamma löysi minut kirpputorilta, maksoin 8 euroa. 
Mamma etsi minulle sopivia vaunuja, sellaisia 50-lukulaisia, mutta ei oikein onnistanut. Sitten hän huomasi yhden kaupan ikkunassa sopivat, romanttiset.

Minusta piti tehdä sellainen viiskytlukuinen vauva, mutta minusta tuleekin sellainen 20- tai  30-lukuinen vauva tai sinnepäin ainakin. Mamma on neulonut minulle huovan, täkki on vielä työnalla. Lakanat välipitsillä samoin tyynyliina.
Mamma neuloi minulle villapuvun ja myssyn, no muuten ne kai sopii mutta väri ei oikein hyvin, mutta ei se haittaa!

Yhden vaatekappaleen mamma minulle kuitenkin jo teki. Hänellä oli sellainen myös vauvana, kai kuolaamista varten, en tiedä mutta aika nätti tuli.
Taidan alkaa päiväunille!

Tavataan taas!




30 kommenttia:

  1. Kiva löytää tänne! Minulla on 50-luvun tyttönukke, jolle pitäisi tehdä remppa - sellainen iso neito on, oikeat lastenvaatteet kävisivät. En vain ole saanut aikaiseksi. Toisaalta, joku oikea nukkeharrastaja voisi enemmän ilahtua isomummin aarteestani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit blogiini! Minulle tuo nukkejuttu oli vähän sellainen iso juttu, hain nukkea kauan ja yritin työkaverin avullakin löytää vaunut. Sitten löysin Kerttu-Orvokin odottamassa kirpparilla. Pitkään se odotteli vaatteita ja vaunuja ja hiljalleen sitten aloin kutomaan ja tänään sitten ompelin liinavaatteita. Pikkuhiljaa... Isomummin aarteesi voi vielä herättää Sinutkin kun vain annat aikaa itsellesi, ajatus vain syntyy ja sitten alkaa ompelukone surista ja puikot kalista. En tiedä olenko leikkivä aikuinen, mutta mieheni väittää niin. Kivaa puuhaa kuitenkin kaiken muun lisäksi ja jos joskus joku haluaa leikkiä nukellani niin sekin on sallittua. Koskaan ihminen ei ole liian vanha leikkimään!

      Poista
    2. Mulle läheisempiä on pienikokoiset nuket, mutta tuo isomummin Lyyli on niin hurmaava etten tosiaan ole osannut päättää mitä sille tekisin. Joskus olen antiikkiliikkeessä nähnyt nuken joka tahtoisi tulla mukaan, mutta ei ole ollut varaa. Ehkä pelkoni kiintymykseen johtuu siitä, että ainoa rakas nalleni, lapsuudesta asti mukana kulkenut, tuhoutui tulipalossa :( Se yhä surettaa.

      Poista
  2. http://maahiska.blogspot.fi/2012/10/pelottaako.html Tässä linkki nukkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä, olenkin käynyt jo sivuillasi, kauniit sivut ja lämminhenkistä asiaa kirjoitat!

      Poista
    2. Olen muuten pitänyt kaikilla lapsillani noita kaularöyhelöitä - ne todella säästävät vauvanvaatteita kuolalta ja pulautuksilta! :) Monet ovat sitä ihmetelleet vanhanaikaisena tapana. Paljon näppärämppi on vaihtaa kaulus kuin koko vaate :)

      Poista
  3. Hauska tutustua Kerttu-Orvokki. Hienot vaateet on Mamma sinulle tehnyt. Ja ihana on myös tuo peitto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ninni, matkalaukkukin jo on hankittuna ja siellä vähän vaatteita odottamassa jos vaikka pitää lähteä retkelle. Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  4. Suloinen Kerttu-Orvokki <3 Minäkin ostin joku aika sitten kirpparilta vauva nuken, neljä euroa se maksoi. Ajattelin, että voisi harjoitella tekemään vauvan vaatteita, mutta ei tuosta oikein mitään ole tullut vielä.Minä tykkään kyllä "leikkimisestä", nukkekoti jutuista ym.Lapsena olin kova leikkimään nukeilla, niitä oli vaikka kuinka monta, yksi pieni nukke vaan on niistä säästynyt kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sesse! Minullakin kesti muutaman kuukauden ennenkuin vain aloin tekemään vaatteita, pieniä vaatteita on kiva tehdä ja ne valmistuvat aika piankin. Minäkin leikin lapsena kovasti, silloin keksin kaikkea ja äiti teki tilkuista joitakin nukenvaatteita. Lepikossa oli maja ja talvella sitten lumilinnassa, paljon keksittiin kun ei ollut valmiita leluja ja tekemisiä kuten nykyään, mielikuvitus kehittyi hyvin.

      Poista
  5. Oi miten ihana tuo Kerttu-Orvokki onkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei vielä ole lastenlapsia, nuoriso opiskelee ja matkustaa ja se on ihan hieno asia. Mies kyllä sanoi ettei puhuttaisi Kerttu-Orvokista kenellekään, mutta se on nyt meidän vauva :)

      Poista
  6. Minulla oli Leena. Jo äitini oli sillä leikkinyt. Sillä oli oikea kuttaperkkapää ja kauniit kasvot.Vartalo oli kangasta, mutta kädet ja jalat kuttaperkkaa. Hieno ja arvokas. Kunnes sisareni termiitit leikkivät lääkäriä ja aukaisivat Leenan pään ja vatsan leipäveitsellä. Voi raato!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Leena-ressukkaa! Ennen tehtiin tosi kauniita kuttaperkkapäisiä nukkeja, siskollanikin oli sellainen ja siihen en saanut koskea ollenkaan. En tiedä missä hänen nukkensa nyt onkaan...

      Poista
  7. Onpa sievä Kerttu-Orvokki ♥
    Meidän Ruusan koko nimi on Ruusa Kerttu Orvokki. Meillä kun ei ole tyttöjä, annoin sitten kissalle kaikki kauniit tytön nimet :)
    Minulla oli lapsena kaksi nukkea, toinen oli Kaisa ja toinen Eeva-Liisa. Äiti teki nukeilleni tosi kauniita vaatteita, muistan ihanat kudotut potkuhousut ja villatakin ainakin. Olisikohan Eeva-Liisa vielä äidilläni jossain tallessa?..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äidit säilyttävät lasten tärkeitä asioita usein vuosiakin, itselläkin on vielä lasten aarrelaatikot odottamassa, josko he joskus ne haluavat...leluja, kirjoja, askarteluja ym. Olisin yhdestä tytöstämme halunnut Maijan tai Kerttu-Orvokin, mies katsoi minua hyvin oudosti ja niitä nimiä ei annettu ja Kerttu-Orvokki tuli sitten nukelle nimeksi. Ruusalla on hyvin kaunis nimi!

      Poista
  8. Ihana nukke ja vielä ihanammat vaunut ja vaatteet.
    Leiki nyt, kun vielä on aikaa. Lapsesi ovat sen ikäisiä, että kohta saat kokea sen totaalisen "hurahduksen", minkä ensimmäinen lapsenlapsi yleensä tekee. Niin ainakin mulle kävi. Nyt ne mukelot on jo viides- ja kuudesluokkalaisia. Lisääkin toivon, kun kuopuksella ei vielä ole lapsia.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hankin Kerttu-Orvokille oman vanhanaikaisen matkalaukun, jossa on jo muutamia vaatekappaleita ja lisää on tulossa, lankoja ja kankaita on hamstrattu. Samalla vertyy pienten vaatteiden tekotaito takaisin.

      Siskoilla on lastenlapsia jo ja olen sen tajunnan menetyksen seurannut vierestä, tosin parempi niin kuin se ettei isovanhemmat välitä lastenlapsista, sitäkin olen seurannut läheltä. Olen jo hiljalleen alkanut valmistautua lastenlapsiin, olen hankkinut sellaisia ihania LASTEN dvd:itä, joita uskallan itsekin katsella ja satukirjoja on jo iso pino...uusia.

      Poista
  9. Ihana!! Hei, mullakin on ollut tuolaisia röyhelöitä kaulassa ;O) Upeat vaatteet ja peitteet lakanoineen olet tehnyt ja hurmaavat vaunutkin löysit. Missähän mun vanha Charlotta on...? Siis nukke.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ajattelin juuri tuota kaularöyhelöä tehdessäni, että minun isot siskot tekivät koulussa (60-luvulla) käsityötunnilla vauvan vaatteet ja lakanat, ja ompelukonetta ei kovin käytetty vaan kaikki ommeltiin käsin ja pitsit virkattiin ja sitten kun ajattelee tuon röyhelön ym. pesua sen aikaisilla pesuaineilla ja pulsaattorikonella ja sitten silitys vielä, huh

      Poista
  10. Aivan ihanat asut ja vuodevaattet sai nukkesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Näitä pieniä vaatteita on niin kiva tehdä, vasta kyllä aloin. Toin viime reissulta Tallinnasta kaikkea kivaa, pesin jo kankaat, pitsit ja brodyyrit odottavat paikalleen laittoa! Nyt on vielä aikaa väkertää, kohta alkaa kevätkylvöt.

      Poista
  11. Nukkeleikit ovat aina paikallaan :)

    VastaaPoista
  12. Oi ei miten ihanat. Komppaan Cheriä nukkeleikit aina paikallaan näin voi helliä omaa sisäistä lasta. Aivan ihana villapuku juuri tuollaisia oma ihana mummini o kutonut meidän nukeille ja myös tytöile kun olivat vauvoja.

    Tulipa täällä taas hvvä mieli, iloista päivää. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, iloista päivää Sinullekin. Koskaan ei ole liian vanha leikkimään ja noita pieniä vaatteita on niin ihana tehdä ja samalla sisäinen lapsi pääsee leikkimään ihan täysillä!

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!