Narsissien huumaa

Kuukauden päivät,

 toivottavasti, 

kun vielä malttaisi odotella

 niin silloin varmasti ensimmäiset narsissit ovat jo ainakin nupulla!

Olen auttamattomasti jo lapsuudesta saakka ollut narsissien ystävä! 

Valkonarsissit olivat lapsuuden ihanuuskukkia, 

niitä meillä kasvoi pihassa. 

Sieltä saakka on tuoksumuistot tuosta kauniista kukkijasta. 

Jo lapsena päätin, että sitten aikuisena niitä kasvattelen ja paljon.

Nyt aikuisena minulla on aika iso piha ja paljon narsisseja.

Viime keväänä Tynyksen Outi Viherpihasta laittoi viestiä 

ja kysyi, voisivatko he Tuomen Ritvan kanssa tulla kuvaamaan narsissejani. 

Hiukan minua jännitti, olisiko pihassani mitään sen erityisempää. 

No, sovimme päivän ja 

se olikin niin mukava ja onnistunut päivä! 

Juttelimme kolmisin puutarhaa, mikä onkaan mukavampaa. 

Outin kanssa puhelimme narsisseista ja Ritva otti kuvia.

Olin niin iloinen, että juuri silloin valkonarsissi 'Actaean' seurana kukki pihassani harvinainen 'Barrii Conspicuus', niitä minulla on vain  kaksi sipulia kasvussa ja toivoisin löytäväni niitä lisää!

Saimme seuraamme punaturkkisen herran, 

joka ilmiselvästi aikoi vietellä Ritvaa. 

Myöhemmin heillä olikin pieni kuvaussessio kahdestaan, 

Nöpöllä on poseeraamisen taito!

Aika kului siivillä, puhuttiin kasvun ihmeestä, 

katseltiin kukkamaitani, kasvihuoneita, kasvimaata ja kävimme kanatkin tervehtimässä.

Meillä oli todella mukava päivä!

Kiitos teille, Outi ja Ritva!

Oli kiva tutustua ja puhua puutarhaa!

Maaliskuun aurinkoa

Aamu valkeni lupaavasti! 

Aurinko nousi, 

pakkanen oli pirteä ja lumi narisi kengän alla

noutaessani aamun lehteä postilaatikosta. 

Herättyäni sain Kivipellon isännältä Naistenpäivätoivotukset ja aamutee odotti palatessani postinhakureissulta.

Ruokintapaikalla punatulkkuherra oli tuonut rouvansa aamupalalle auringon timanttien kimmeltäessä hangilla. 

Meillä siis toistaiseksi on lunta vielä vähän.

Heräävästä valosta saivat nauttia myös ikkunalaudan kukat. 

Viikko sitten leikkaamissani pelakuissa oli jo terhakat lehdenalut.

Eilen aamulla ensin leivottuani pyöröjä ja sämpylöitä 

tein retken Siuronkoskelle. 

Tarkoituksenani oli mennä kuvaamaan koskikaroja, 

mutta poikkeuksellisen lämpimän helmikuun vuoksi 

ne olivat jo varmaan muuttaneet pohjoisempaan, 

yhtään koskikaraa en nähnyt. Siuronkoskella käyn muutaman kerran vuodessa, paikka on hyvin kuvauksellinen.

Oikein mukavaa Naistenpäivän iltaa ja uutta alkavaa viikkoa!

Maaliskuu maata näyttää,,,

...ja helmikuun piti helistä.

Mutta tämä alkanut vuosi ja kulunut talvi on ollut hyvin poikkeuksellinen kaikkinensa. 

Helmikuulla meillä paukkui pakkanen, 

aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja eniten ilahdutti huomattavasti pidentynyt päivä.

Maaliskuu alkoi siis lumisateessa, 

ei kovaa pyryä mutta jatkuvaa sadetta kuitenkin. 

Toivon, ettei lumi ihan heti sulaisi pois! 

Lännestä ilmeisimmin lumipilviä on tulossa enemmänkin.

Lumitöihin ei tarvinnut mennä, vielä. 

Isäntä oli rassanut metsää ja keräisi polttopuuksi sopivia tuulenkaatoja ja rankoja puimalan päätyyn kasalle. 

Siivoilin pelargonioita, otin pistokkaita runsaanlaisesti. 

Minulla on muutamia pelakuuaarteita (kuten Ida-mummu ja kaksi mummoa, jokunen muukin vielä lisäksi)

 ja koitin siis niitä lisätäkin. 

Pelakuuharrastuneisuudessani minua on tukenut ystäväni Vekki, hänellä on paljon enemmän pelakuuaarteita kuin minulla! 

Kylvin paprikat pieneen omatekoiseen kasvihuoneeseen ikkunalle 

- kaksi jauhelihalaatikkoa vastakkain - 

vähän hassu mutta kelpaa. 

Aika rientää kesää kohdet melkoisin harppauksin. 

Nautitaan tästä ajasta! 

Oikein ihanaa alkanutta maaliskuuta sinulle!