Kivipellon Saila

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Kesävieraita

Pääsiäisen aikaan on ollut toisaalta 
iloista ja toisaalta surullista 
seurata ruokinta-automaatin tapahtumia! 

Iloista on se, että kesävieraita on saapunut niin paljon, aika nälkäistä porukkaa ovatkin, mutta ei haittaa! 

Surullista se, että meidän pitää ottaa nuo ihanuudet vastaan näin kylmässä säässä. 

Kuvat eivät ole aikajärjestyksessä millään tavoin, ne on kaikki otettu Pääsiäisen aikaan.
Tikli, kaunis lintu!





Töyhtötiaista koitin saada kuvattua monta kertaa. Muuttajien mukana niitä tuli meille yksi pari ja he ovat vältelleet kameraa aktiivisesti!




Ihania vihervarpusia, nekin saapuivat meille muuttajien matkassa.


Urpiaisia etualalla, kauniita nekin! Pääsiäisaamuna näin ensimmäisenä eläimenä urpiaisen!


Viherpeipotkin ovat kauniita!

Myös punatulkkuja on automaatilla viihtynyt koko talven kaksi pariskuntaa.

Järripeippo oli meille uusi tuttavuus.

Nii-in, puolikuuta peipposesta...

Söpöläinen, punarinta.


Mustarastaat ovat aktiivisesti ajaneet muita lintuja pois ruokintapaikalta, vaikka syötävää riittää kaikille. Oravan kanssa ne kävivät nokkapokkaa ruokapaikan emännyydestä! Tikalla on ollut myös oma nokankoputuksensa tässä asiassa!






Muutama varpunenkin!


Uusia koteja heille on laitettu ja ruokintaa olen jatkanut, vaikka aioinkin sen lopettaa, mutta en millään raski vielä! Tässä oli siis massiivi kuvakooste vieraistamme sekä vanhoista tutuista kotinurkissa talvensa viihtyneistä tipusista. 

Sulolla on riittänyt bongattavaa ja vaanittavaa, onneksi miestenhuoneen herrapalvelija on laittanut ruokaa niin, ettei paistivahti ole jäänyt nälkäiseksi. Myös myyriä pojille on riittänyt metsästettäväksi toisaalta valitettavan paljon!
Paistivahti
 Olen yrittänyt parhaani mukaan kaikki tunnistaa, 
mutta ystäväni, jos keittiöbongari on erehtynyt, 
korjannet ja opastat minua lintubongauksen alkutaipaletta taapertavan tiedot, 
kiitos!

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Messuretken päätös, osa 4. Paratiisin kutsu

Eipä ollut niin itsestään selvää, että paratiisiin olisimme menneet messuretkemme päätteeksi. 
Elämässäni on aiemminkin ollut johdatuksia - tosiaankin, Uspenskin katedraaliin olen pyrkinyt kolme kertaa, kertaakaan en ole vielä päässyt, koska ekalla kertaa siellä oli häät, toisella kertaa sinne oli tehty murto, kolmannella kertaa sairastuin matkapäivänä. 

Siis Zetasille piti mennä, 
mutta päätimmekin viime tingassa lähteä kaupunginne juhlakolttuja etsimään (meille on tulossa merkittävän suuret ja arvokkaat juhlat)...johdatus jälleen muutti suunnitelmia, puhelinsoitto ystävältä
täyskäännös odottavaan autoon ja Zetasille valiojoukon mukana ja turvallisessa kyydissä. 



 Kannatti, todellakin kannatti! 
Kolttuja saa vaikka mistä, mutta tänne pääsee harvoin! 
Postaus on massiivi, kuvia ihan mahdottoman paljon, 
varoituksen sana siis!!

Ensin ulkokierros ja huokailut!

Näitä ihanuuksia saa Vuorelan puutarhastakin!

Oikealla nurkassa murto-osa valtavasta kanadanruusuvalikoimasta.



Meitä valvottiin...




...pidettiin siis silmällä koko ulkokierroksen ajan!
















Huomaa tuo ihana jouluruusu tuossa keskellä!





Sitten sisäkierros ja huokailut!


Kolme ihanuutta muutti meille!

Kesän tuoksua...










Vuoden pelakuu 2017 -

Pelargonium x hortorum ’Kronprinsesse Mary’



Sitten peräkontin pakkaus ja huokailut!


Onneksi Suvikummun Marja oli kaukonäköinen ja otti noita hyviä kasseja mukaan meillekin annettavaksi! 
Eikös ole kaunis, kompakti ja ihana takakontti!

Loppuhuokakset eli tuliaiset...

Sähkövalo ei anna oikeutta tämän meille muuttaneen ihanuuspelakuun värille. Pelargonium 'Brocade'

Upea parivaljakko: pallerolumikki ja alppikello!

Yksi esikko jälleen lisää...
 Näyttääpä siltä, että olinkin tuliaisissani aika maltillinen, no seuraavalla kerralla sitten lisää, jälleen harkiten ja maltillisesti! Todellakin mummokärry täytyy hankkia ja ottaa mukaan nuo vankat 'taimikassit'.

Kiitos Teille ystävät ja tytär mukavasta matkaseurasta! Tämä matka ei varmasti unohdu koskaan!

Mahdottoman pahaa tapahtui, mutta ei anneta sille valtaa! Rakennetaan yhdessä hyvää ja turvallista maailmaa.
Kirsikan kukat ovat symboloineet toivoa, 
toivottavasti niin edelleenkin!