Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvihuone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvihuone. Näytä kaikki tekstit

torstai 22. lokakuuta 2026

Viimeiset tiskaukset ja hiukan puuhastelua

Sää on ollut armollinen, jos nyt ei niitä muutaman yön pakkasia lasketa. Lokakuu on taittunut loppupuolelle ja on ollut valkosipulin istutuksen ja viimeisten tiskausten aika. Kun ne on tehty, ajattelin katsella kukkamaitani niin, että ne ovat siinä mallissa, ettei tarvitse keväällä mennä tasapainoilemaan ensimmäisten piippojen keskelle. Tosin keväällä nousevat ne miljoonat lemmikin taimet taas kuitenkin eli nypittävää riittää silti!

Eilen siis laitoin kaikki 200 valkosipulin pistokasta maahan, neljää sorttia, kaikkia 50 kappaletta. Maan olin tehnyt jo valmiiksi, tyhjensin kompostorin vielä ja paransin kylvövakojen maata. Muuten maa oli mururakenteista ja helppoa käsitellä. Minulla oli miljoona pientä seuralaista, miten ihmeessä niitä vielä on, pistävät ikävästi!

Kompostimulta oli erinomaista!

Olin kasvihuoneet esivalmistellut pesua varten, viimeistä tiskausta ennen talvilepoa. Tänään keräsin kaikki loput irtaimen ja sitten painepesurilla päästelin niin kaaret kuin muovikatteen, puhdasta tuli. Pesin samalla kastelukannut ja saavit. Nyt kaikki ovat kasvihuoneessa odottelemassa uutta alkavaa kevättä. Tein kesällä pyhän päätöksen, että talvikylvöjä kasvihuoneeseen en tee. No jos ihan vähän, esikoita ainakin. Minulla on kasvihuoneessa ollut aivan ihana esikko, viime talven talvikylvö. Varjelin sitä ja nyt se on sen kokoinen, että ehkä istutan sen maahan, tai ehkä konsultoin kummityttöä, mitä kannattaa tehdä.

Muutama purkki vielä sisälle menossa.

Käytävät vielä siistimättä.

Primula Capitata ssp mooreana 'Salvana'


Nuppukin on niin suloinen!

Eilen posti toi ovelle amaryllisten sipulit. Upeita, kerrassaan upeita. Tänään hain pionipaketin postista, tilasin niitä vain vähän, siis maltillisesti. 'Green Halo' minulla on jo, mutta halusin toisen - omani on niin hento, että jakamaan sitä en alkanut, siis tilasin toisen.



Kaikki daaliat ovat nostettu ja talvetettavat muut juurakot ovat navetassa. Rohkea kuva siis navetan paljoudesta, yritän ujuttaa ne kellariin aikanaan, mutta ihmeen kaupalla kaikki daalialaatikkoni on ihan muussa käytössä, isäntä on keksinyt niiden kelvollisuuden omiin tarpeisiinsa. Pyytelin niitä takaisin, ehkä saan, ehkä käyn ostamassa uudet tilalle. 


Alkaa olemaan siis autiota niin pihassa kuin puutarhassakin. Lavakauluksia tyhjensin, laatikoiden maanparannus vielä ja syyskylvöt, sitten kai alkaa olemaan aika aloittaa talvihaaveilut ja jouluun laskeutuminen. Oma joulun aikani alkaa pyhäinpäivänä. Neuleita on hiljalleen tullut valmiiksi, muutamat sukat, yksi villapaita, toinen puikoilla ja pari neulepukua pikkuisille. 


Pieni punahatun (Echinacea) taimi lavakaulusten välisellä käytävällä hakkeen päällä.

Peltosaappaat ja kasvihuonesaappaat - peltosaappailla ei kasvihuoneeseen voi mennä.



Tämä on ollut hyvä kesä! Sää on ollut mieleinen ja niin puutarha kuin luonto on antanut satoaan, siitä pitää olla kiitollinen. Pian alkaa jahtikausikin ja koirahommat, onneksi oli pakkasta, että hirvikärpäsiä ei metsässä enää ole.

Viimeinen Austin 'Golden Celebration' ehti onnekseni kukkaan ennen pakkasta, ihana!




Kaikkea hyvää Sinulle!

💚





maanantai 12. lokakuuta 2026

Viikon varrelta

 Meillä halla ei ole ankarasti vielä kurittanut puutarhaa. Kaikkein herkimmät kesäkukat ovat vielä elossa, tosin aika ränsistyneitä alkavat olemaan ja niitä olen kantanut kompostikekoon kasvimaalle. Kasvimaalle olen muutaman vuoden rakennellut isoa aumaa, jonne vien rikkaruohottomat kuihtuneet kasvien versot pilkottuina niin kukkamaista kuin kasvihuoneestakin. No kuvaa siitä en olekaan ottanut ja toisaalta se on vielä kesken. Ensi kesänä siinä kasvaa kurpitsat ja keko kompostoituu samalla mukavasti. Keko usein on kukkiva, kun kesäkukkien siemenet heräilevät ja taimet nostavat päätään kurpitsojen lomasta. Vaihtelen vuosittain auman paikkaa ja parantelen kasvimaatani tällä tavalla. Kuvissa tämän kesän auma.




Isompi kasvihuone on siis tyhjä, siivottu ja pesua vailla, 'lasihuoneessa' on vielä vähän tomaatteja, amaryllikset ja hiukan kukkia. Lähes kaikki jo tyhjennetty. Saan senkin pesuun aika pian. Muovihuoneeseen istutin kaksi uutta viiniköynnöstä (Vitis). Minua hieman häiritsee viiniköynnös 'Amberlina' (toinen uusista taimista),  Aitoon viinikellarin (josta taimi on kotoisin) mukaan taimi pitäisi olla omajuurinen, mutta silti siitä on varrennusteippiä. Teipin alla varrennuskohtaa en kyllä näe, eli toivon taimen olevan kuitenkin omajuurinen. Se on kestävä lajike, melko harvinainen toistaiseksi. Toinen on oma taimetus 'Brita' -rypäleestä. 

'Brita'

'Amberlina'



Sidontanarut vielä roikkuvat.

Leijonankitaviidakkoa täytyy hieman kurittaa. Jos talvi on armollinen, osa näistä säilyy kevääseen- 

Valkosipulimaa odottelee jo pistokkaita. Pistokasmateriaalin erottelin tänään ja valikoin hyvät kynnet. Mukaan pääsi muutamia itusilmuista kasvattamiani pampuloita. Kasvatan avomaalla suurimman osan valkosipuleistani, itusilmut kasvulavassa. Yritän pitää valkosipulikantani terveenä ja vahvana. Kasvatan siis neljää eri lajiketta: Ljubjasha, Juva, Kodaver ja Aleksandra. Nämä kaikki ovat tavallaan Aleksandra-tyyppistä valkosipulia, kaikki idän suunnalta ja sipulikoko suuri, eikä niitä voi letittää. Kaikkia 50 kpl/lajike.


Tein tyttären kanssa pienen retken Tallinnaan. Retki olikin mielenkiintoinen ja herkuttelusta emme välttyneet. Kävin ensi kertaa Tallinnan Vabamu Museum of Occupations and Freedom -museossa. Näyttely oli erinomaisen hyvin rakennettu, koskettava, osin tuttu, hyvin mielenkiintoinen. Toki Karnaluksia emme tälläkään kertaa unohdettu! Tuo punainen juoma - puolukkamorssi - on erinomainen ja maukas alkoholiton juoma, se säilyttää puolukan vitamiinejakin hyvin. 


Kyllä posti voi tehdä kaikenlaisia kiemuroita. Minulle piti tulla paketti Augi's Bulbsilta paketti syyskuun alussa, mutta ei tullutkaan - seikkaili pitkin maita ja mantuja, mutta meille ei osannut. Viikko sitten Eugenijus Dambrauskas laitteli viestiä, että paketti oli palautunut hänelle ja sovimme, että hän lähettää sen uudelleen. Nyt hän varusti paketin 'Priority'-tarralla ja vajaa viikko meni ja sain paketin. Nyt kaikki juurakot siitä paketista on istutettu, jokunen pussukka vielä odottelee toisesta tilauksesta Njisseniltä. Laittelen sipuleita hiljalleen ja vähemmän kuin ennen. Ehkä harmittelen sitä keväällä, mutta näin tänä vuonna.


Joka vuosi on suuri jännityksen kohde, ehtiikö ametistiukonhattu (Aconitum carmichaelii) kukkimaan ja kyllä ehti ja sen vierellä syyskimikki (Actaea simplex) 'Pink Spike' ehti kukkaan myös.





Aika viileää säätä on ollut, satanutkin aika paljon. Puutarha alkaa asettumaan lepoon, samoin puutarhuri. Uusi neule on jo puikoilla. 

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

maanantai 17. elokuuta 2026

Tomaattia, tomaattia ja hiukan valkosipuliakin

 Sato kypsyy, tomaattien posket ovat punaisia, oransseja, keltaisia ja osa hyvinkin tummia. Kasvattajan palkanmaksun aika, ihanat, aromikkaat ja mukavan pyöreäposkiset tomaatit alkavat kypsyä. Oikeastaan satokautta on jatkunut, mutta nyt hitaimmatkin alkavat olemaan kypsiä. 

Olen kasvattanut tomaatteja yli 30 vuotta. Kaikki alkoi Moneymarkerista, sen siemenet olivat Aholaidalla (jos muistatte sellaisen kaupan), edullisia ja niihin minulla oli varaa. Lisää siemeniä ostin Reinolan siemenliikkeestä Tampereelta ja hiljalleen into ja mielenkiinto lisääntyi, nyt tilaan suurimman osan siemenistä gurultani Tomatmammalta eli Åsa Larssonilta, muualtakin hieman. Ennen sadon määrällä oli enemmän merkitystä, nyt aromi on lähes tärkein valintakriteeri. Olen kasvattanut kanadalaisen Karen Olivierin jalostamia tomaatteja paljon ja pidän niistä, nytkin niitä kasvaa muutama. Tänä vuonna ns. pihvitomaatteja kasvatan aika vähän, vain oikeastaan yhtä. Indigo-tyyppisiä tomaatteja kasvatan vähän, joitain kuitenkin. Olen tomaattikasville hyvin allerginen, mutta pitkähihainen paita päällä ja hanskat kädessä kasvien hoito sujuu ja isompi kasvihuoneeni on maapohjainen, joka helpottaa hoitoa paljon. F1-tuotantoa olevia tomaatin siemeniä en kasvata ollenkaan, kerään omista tomaateista siemeniä tarvittaessa ja fermentoinnin jälkeen ne kuivaan varastooni. Fermentoinnista voisin laittaa myöhemmin postauksen.

Chupa Chups

Jospa aloittaisin perinnelajikkeistani. Se on tomaattien kohdalla sama kuin monen muunkin kasvin, endeemisiä tomaatteja meillä ei ole. Siemenet ovat kulkijoiden matkassa aikanaan kulkeutunut niin idän kuin lännen kautta tänne meille. Mutta meillä kestäviä,  hyvinkin vanhoja lajikkeita tarkoitan siis. Kaikki ovat siis punaposkisia, melko aikaisia ja kohtuullisen matalia lajikkeita eli sopivia myös avomaalle.

Jos muistatte vielä bloggarin Molley ja hänen ihanat kissansa, niin hänen veljensä toi Vienankarjala-tomaatin siemenet joskus minulle ja sitä olen jakanut edelleen Maatiaiselle ja ystäville. Tomaatista oli joskus kirjoitus Maatiaisen lehdessäkin.

Vienankarjala

Kallio

Evakko

Savitaipale

Rakas pihvitomaattini 'Malachite Box', kaunis, aromikas, joskus hyvin suureksi kasvava, upea, syvän vihreä leikkauspinnaltaan. Tänä vuonna ainoa vihreä tomaatti, joka on kasvussa.


Kestosuosikit, kaikki ne, joita kasvatan joka vuosi. Tähän ryhmään pääsee mielestäni aromikkaimmat lajikkeet. Se upea tunne, kun tomaattia haukkaa ja sylkirauhaset iloitsevat sitä ihanaa aromia. Näitä tomaatteja vain napsii, vaikka olisi tulossa vatsa täynnä suoraan ruokapöydästä.

Karma Apricot

Mei Wei

Karma Peach

Rosella, superihana

Naranja, superihana

Goldkrone

Lemon Dream, microdwarf - yksi aromikkaimmista! Minulle allergian takia hieman hankala hoidettava.

Muut ihanuudet, ne jotka läpäisevät aromitestini, mutta eivät ole aivan hurmaa tuottavia.

Galinas

Zloty Ozarowski

Black Krim

Zlatava

Nyt en oikein tee tomaateilleni oikeutta! Aromikkuuteen vaikuttaa moni muukin asia, kuten aurinko - sillä on suuri vaikutus. Tässä nyt kuitenkin muutamia. Ja tosiaan, tänä vuonna en kasvata lainkaan Karen Olivierin True North Tomatoes -sarjaa, ne ovat todella ihania myös - pidin vain välivuoden. mutta niistäkin voisin suositella useampaa!

No, tomaatteja olen kasvattanut kymmeniä, jos ei satoja eri lajikkeita. Koskaan, en milloinkaan ota tomaatinsiementä kaupasta ostamastani tomaatista, vaikka se olisikin luomua. Tomaatin ruskokurttuvirus (Tobamovirus fructirugosum, TBRFV, tomato brown rugose fruit virus) on siihen syynä ja yleensä siemenet ostan vain varmoilta kasvattajilta tai siemenliikkeistä, sama koskee paprikoita, joka on myös tuon viruksen isäntäkasvi. Aloitan taimetuksen joskus maaliskuun loppupuolella ja koulin taimet huhtikuun alkupuolella kylmään kasvihuoneeseen muovilaatikoihin, jotka peitän moninkertaisella harsolla. Taimet ovat vankkoja ja ehtivät hyvin tuottamaan satoa. Minulla ei oikein ole sisällä hyvää taimetuspaikkaa ja perherauha säilyy paremmin, kun ruokapöydässä mahtuu syömään, eikä se ole taimien täyttämä.

Tomaatit säilön monella eri tapaa, osan aina pakastan. Pakastettu tomaatti menee hieman pehmeäksi. Laitan kohmeisia pikkutomaatteja riistapatoihin ja isommista lohkotuista pakastetuista tomaateista teen tomaatti-feta-vuokaa, joka on suurta herkkua meillä.

Ja sitten valkosipuleihin. Tomaatti ja valkosipuli ovat pettämätön pariskunta, pidän molemmista hyvin paljon. 

Valkosipuleita olen kasvattanut myös yhtä kauan kuin tomaatteja ja monta lajiketta olen kokeillut ja testannut. Nyt kasvussa on Ljubasha, Juva ja Aleksandra, sekä Kodaver. Kaikki kolme ensimmäistä ovat varmasti ns. aleksandra-sukua. Kaikki kolme ovat kasvutavaltaan, jakautumiseltaan ja lähes maultaan hyvin samanlaisia, pieniä eroavaisuuksia on tietenkin olemassa kuten voimakkuudessa ja sävyssä ja samaksi nimeämistä ei voi oikein tehdäkään tutkimatta niitä varmemmin geneettisesti. Varmaa vain on, että kaikki ovat tulleet idästä. Kodaver on Eestin suunnalta lähtöisin, mutta kotoisin Siperiasta. Kaikki kasvattamani valkosipulit ovat siis talvivalkosipuleita.

Aleksandra ja Juva

Ljubasha ja Kodaver

Istutan valkosipulini parannettuun maahan noin 10 cm syvyyteen. Kylvövaon teen ensin syvemmän ja laitan sinne kanankakkaa varastolannoitukseksi, kanankakkarakeet peitän mullalla ja sitten on valkosipulin kynsien vuoro. Valkosipuli kannattaa istuttaa syvään, koska se kasvattaa vankat juuret ja nostaa pistokasta ylöspäin. Talvivalkosipulin kynnen pakkaskestävyyttä kerran 'testasin' eli yksi kynsi jäi valurautaisen kaivon kannen päälle talveksi. Keväällä tuo samainen kynsi venytti juuriaan kohti maata. Istutin ressukan viimein ja se tuotti satoa eli kylmää kynsi kestää, märkyyttä ei niinkään - toki kasvukaudella kastella täytyy. Valkosipulikantojani lisään itusilmuista tarpeen mukaan.

Itusilmuista kasvattamiani uusia pistokkaita, lajike Juva.

Oma valkosipuliherkkuni on kokonaisena uunissa haudutettu valkosipuli. Eli mullat vain päältä pois ja uunivuokaan niine hyvineen samaan aikaan kuin esimerkiksi uuniperunat. Sipulinkynnet kypsyy omissa sopukoissaan ihanan pehmeiksi, Mutta voin taata, että iltapusu on tiukassa isännältä, kun noita olen syönyt!




Sadonkorjuu jatkuu.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚