sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Retkellä

Viikko sitten pyhänä katselin almanakkaa. 
Kuinka ihmeen kauan olen ollut lomalla, joko se päättyy. 
No ei vielä! Tuntui, että olen ollut lomalla viikkokaupalla!
Lomalla on ollut kaikkea kivaa niin kotona kuin retkeillessä. 
Viikko oli siis vielä jäljellä. 
Viestiteltiin Suvikummun Marjan kanssa, perinteinen puutarharetkemme oli vielä tekemättä. 

Katseltiin sääkarttoja 
ja viime maanantaina auton nokka kääntyi kohti Raumaa. 
Matkalla ihailin puituja peltoja, jokunen pelto oli jo kynnetty. Kurkiperheitä pikkuisineen oli siellä täällä jokunen. 
Yksi upean violetti kukkiva hunajakukkapeltokin oli myös ilonani.

Vastaanotto Suvikummussa oli kehräävä. 
Ruusa tuli heti vastaan ja kuulumiset piti vaihtaa ja silitellä neidin pehmeää turkkia.

Ei aikaakaan, kun Marja asteli pihamaalle 
ja puutarharetkemme saattoi siis alkaa. 
Puutarharetkiemme vaikikohde on joka vuosi ollut Vakka-Taimi, niin nytkin ja varmaan tulevaisuudessakin, 
koska rosario jäi jälleen kiertämättä!

Ensimmäinen kohde oli Vuorelan puutarha
Ehdoton suosikkini, todellinen unelmapaikka hankkia niin kesäkukkia, pelakuita, perennoita ja havuja. 



Paljon oli katseltavaa. 
Vuorelassa valmistauduttiin jo uuteen kasvukauteen. 
Suuret kentät olivat potteja täynnä. 



 Vuorelasta meille muutti syysvuokkoja (Anemone hupehensis) kaksin kappalein, samoin kellopeippejä kaksi (Physostegia virginiana 'Rosea')

Matka jatkui lounaan jälkeen toiseen ehdottomaan suosikkikohteeseen, Vakka-Taimeen

Suloinen!
 
Maestroa emme nähneet, mutta Ullan ja Heidin kanssa katseltiin taimia ja teimme maltillisia hankintoja.

Tämä saniainen siirtyi hankintalistalle, nyt sitä en saanut.





 Kummallakaan meistä ei ollut tällä kertaa mitään kauppalappua mukana, mitään tarvehankintoja ei ollut siis. 



Arvoituspuu, mielenkiintoinen ja siksi Vakka-Taimeen pitää palata.

 
Ajattelin kuitenkin vahvistaa joitakin kasviryhmiäni. 
Mukaan tulivat siis maariankämmeköitä (Dactylorhiza maculata), savumustikkaa (Vaccinum praestans), kumpuneilikkaa (Dianthus freynii), tähkäverbenaa (Verbena hastata) ja lamopeikonkelloa (Codonopsis clematidea). 

Olen ehdottomassa puuntaimien ostokiellossa. 
Puutarhakierroksen aikana minua kovasti miellytti kanadanhemlokit (Tsuga canadensis) ja ikuinen ihastuksenkohteeni douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii v. glauca). 
Havujen silittely on minusta hyvin terapeuttista, 
 vallankin pehmeäneulasisten havujen ja tuon douglaskuuden neulaset tuntuvat käteen mukavilta. 
Kauppoja tehdessäni puntaroin mielessäni havujen ostokieltoa ja kahta namuhavua. Onneksi Vakka-Taimen Ulla tuli apuun, 
ihan selkeitä piikkisiä perennoitahan nuo kaksi havua ovat ja kaupat niistäkin tehtiin!


Vaikka Marjan auton takakontissa olisi ollut vielä tilaa, 
palasimme Suvikumpuun. 

Viirun johdolla teimme pihakierroksen...

Viirun mielestä seurasimme häntä hieman liian hitaasti!
...upeassa puutarhassa...

 
Kissanhäntäkukka pitää kasvaa sellaisen talon puutarhassa, jossa asuu kissoja!


 
...upeassa klematoriossa...







...upealla kasvimaalla...


 

...upeassa kasvihuoneessa, jossa oli muhkeita pelakuita kukkaloistossaan...












 
Marja keitti meille teetä ja herkuttelimme ihanalla  
lakritsi-passion-vadelma-juustokakulla.



Päivä oli vierähtänyt jo pitkälle iltapäivään. 
Oli aika palata Kivipeltoon.

Kiitos Marja ihanasta päivästä 
 ja parhaasta mahdollisesta seurasta!  

Huomenna alkaa jälleen työt, mukavakin loma päättyy aikanaan. 
Mukavaa viikkoa teille kaikille!