sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Varjossa

Lunta on tullut taas oikein reippaasti, on siis hyvä aika muistella viime kesää...

 Hiljalleen maasta nousevat, 

herkät varjoliljat.


Minulla on pihassa monenlaisia liljoja. Pidän niistä kovasti! Joissakin on hyvin vahva tuoksu, mutta ei se haittaa, ulkona voi olla - sisälle en niitä voisi ajatellakaan ottaa maljakkoon, astmakohtaus olisi silloin taattua!

Mutta varjoliljat...

Ihana vaaleanpunainen, sävy vanha roosa, hiukan helmiäinen, kaunis. Punainen kasvaa omenapuun alla ja olen antanut sen sinne siementää ihan omia aikojaan. Valkoinen varjolilja kasvaa etupihan tummassa penkissä. Valkoinen varjolilja on kasvustoltaan hennompi ja matalampi.

Ensimmäisen sipulin sain vanhalta esihenkilöltäni, sain siis tätä vaaleanpunaista ja valkoista myös. Ne hänellä oli menossa hävitykseen, onneksi pääsin väliin!

 

 

 Kotona kasvustot ovat kasvaneet jo hyvän kokoisiksi.

Ihmettelin omenapuun alle tulleita oudon näköisiä lehtiä ja puutarhaystäviä kutsuin apuun. Aikaisemmin en ollut huomannut/ajatellut varjoliljan sirkkalehteä näin suureksi, mutta ilmeisimmin näin on eli alla olevassa kuvassa on varjoliljan sirkkalehti. Lehden malli on hiukan toinen kuin aikuisella kasvilla.

Jos olen hakoteillä, kommentoithan!

Siementaimen sirkkalehti?

Clematis fusca ja valkoinen varjolilja sopivat mielestäni erinomaisen hyvin yhteen.

Meillä on mökillä kumpaakin sävyä varjoliljaa. 

Molemmat ovat sinne tulleet lentävänä siemenenä, lintujen mukana tai naapurin kissan turkissa, mutta kumpaakin sävyä siellä on ja myös autioksi jääneen naapurimökin pihassa. Kasvi on itse löytänyt paikkansa ja saa kasvaa siellä ja vahvistaa kasvustoaan ihan mielensä mukaan!

Toivon, että kasvustot myös mökillä vahvistuisivat!

 

 

 




Toki siellä missä on liljoja, on myös liljakukkoja. On meilläkin vallankin alkukesällä. Varhain lähden niitä metsästämään ja hävitän jokaisen löytämäni - tähän saakka hyvällä menestyksellä. Loppukesällä niitä ei juuri löydykään enää.

Varjolilja on hyvin kaunis! Tiedän, että sitä on eri punaisen sävyjä ja toivon niitä joskus löytäväni. Olen hyvin iloinen, että oma kasvusto on vahvistunut ja ilahduttaa joka vuosi aina vain enemmän!

💗

Kirjoitan myöhemmin lisää muista liljoistani.


Lumipilvet hiljalleen häipyivät pois, aurinko alkoi paistamaan - ulkona on kyllä kaunista ja hohtavan valkoista...no vielä on maaliskuu!


torstai 14. maaliskuuta 2024

Retkellä

 Eilen oli mukava olla retkellä!

Ensin kävimme hakemassa kaksi lastenlasta ja veimme heidät päiväkotiin, jonne meidätkin oli kutsuttu 'Tärkeiden ihmisten päivää' viettämään, siis aamupäiväksi ennen päivällistä ja päiväunia. 

💗

Päiväkodin henkilökunta oli nähnyt todella paljon vaivaa päivän onnistumisen eteen, meillä oli mukavaa!

Sen jälkeen olikin aika mennä pilkille. Merellä en ole aikaisemmin käynyt pilkillä ja muutenkin edellisestä pilkkikerrasta oli ehtinyt kulua aikaa! 

Uimakoppi odotteli kesää!

Maihinnousu kielletty...


...paitsi lokeilta

Vettä hiukan vihmoi, sää oli lempeän harmaa eikä tuulut kovaa eli oikein hyvä sää.


Jäällä tervehdittiin  miehen enoa, vaihdettiin pari sanaa ja jatkoimme matkaamme. Jää oli tikattu reikiä täyteen, pilkkireikiä ei juurikaan tarvinnut kairata 👍.

Kavereita oli muitakin lähistöllä.

Maisemat olivat upeat ja jäällä ei ollut liukasta, hiippailin nastakengillä ilman luistelua - toki luistimilla tai kelkalla olisikin matka taittunut nopeasti! 

Yksi kesämökki olikin laitettu pakettiin!

Tätä näkymää ihastelen aina!

Turku ja Naantali ovat molemmat oikein mukavia ja kauniita seutuja mukaville retkille!

Päiväretkiä on kiva tehdä aina silloin tällöin, muutama onkin jo taas haaveissa!



maanantai 11. maaliskuuta 2024

Koska kukkii -haaste

Minna  Hiidenkiven puutarhassa -blogista haastoi vastaamaan Koska kukkii -haasteeseen. 

Kiitos haasteesta Minna!

Hän laittoin kolmannen kerran liikkeelle tämän mukavan arvausleikin, aikaisemmin tähän haasteeseen en olekaan vastannut. 

Meillä on nyt hyvin paljon lunta ja jäätä, öisin pakkasta myös eli toivoa lumen nopeammasta sulamisesta ei juurikaan ole. Mutta kevät tekee ihmeitä! Katselin aiempien keväiden tilanteita, lunta oli vaihtelevasti - hyvin niukasta lumikaaokseen, mutta huhtikuussa pamahtaa - lumet saavat kyytiä ihan varmasti, toivottavasti!

Ajattelin keskittyä vappukukkiin! 

Vappuunhan ei ole aikaa kuin reilu kuukausi - no puolitoista kuukautta ja silloin ehtii tapahtua vaikka mitä!

Vappuna meillä on kyllä ollut kukkia jo vaikka kuinka paljon, miksi ei siis myös tänä vuonna, ei anneta lumen lytätä haaveita tänäkään vuonna!

10.4.2023

Jouluruusu takaa, että vappuna on kukkia ilman muuta! Jouluruusun päällä on nyt puoli metriä lunta, olen siis optimismiin vahvasti taipuvainen!

Vappuna kukkii siis kevätkurjenmiekkoja, krookuksia, kiurunkannuksia...

19.4.2023  


 

19.4.2023

19.4.2023

Uskallanko enää olla optimistinen - lunta näidenkin kaunottarien päällä on melkoisen paljon!

No Vappuna kukkii myös esikoita ja pikkunarsisseja, isompia narsisseja kukkii 4.5.2024, se oli edesmenneen appiukon syntymäpäivä ja perinteisesti veimme hänelle aina oman kukkamaan narsisseja pienen kimpun.

21.4.2023

21.4.2023

Mutta voi lannistus...

Kangistaako kylmä kuitenkin!

27.4.2023

Onneksi keväällä maasta ponistavat ihanuudet kestävät viileää/kylmää säätä! Vaikka ne taipuvat, eivät ne kuitenkaan taitu - tai harvemmin ainakin, toivottavasti! 

Vappukukkina vielä scilloja, posliinihyasintteja, jouluruusuja, vuokkoja...


1.5.2023

1.5.2023

Jäädään odottelemaan, kuinka käy! 

Haastan mukaan

Anunpuutarhan Anun

Rikkaruoholelämää Betweenin 

Saaripalstan Sailan, mutta koska Saila asuu Etelämeren rannalla ja siellä on jo kevät niin paljon edempänä, niin hiukan muutetaan hänen kohdallaan haastetta: mikä kukka on myöhässä, eikä kuki vaikka pitäisi jo!

Haasteen säännöt:

Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Valitsemasi kasvin kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, ettei kasvi on vielä lepotilassa. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen (tai kuukausien) päähän. 

Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä, mutta harsot ynnä muut normaalikeväästä poikkeavat viritelmät lasketaan dopingiksi. ja tietysti kukinnan alkua saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat tehdä. 

Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Olisi myös kiva, jos kävisit laittamassa Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen kommentin osallistumisestasi. Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui.

perjantai 8. maaliskuuta 2024

Jäätävää

 Ulkona on niin kylmä, hankikannot ja ...noo... on kaunistakin.

Toivoisin, että hiukan lumi sulaisi kuitenkin 

ja maisema muuttuisi keväisemmäksi...

Kylvöjä jo aloittelin, paprikat, chilit ja purjot. 

Chilien siemenet tilasin Yvonne Björkholmilta Oravaisista Pensalan kylästä. Pyysin Yvonnelta mietoja tai korkeintaan keskitulisia chilejä ja hänellä on melkoinen tietämys tässä asiassa kuten tomaattienkin kanssa.

Yvonne löytyy myös instan kautta @ybj6


Viikonloppuna laitan microdwarf-tomaatteja multiin muutaman lajikkeen.

Multiin laitoin myös puutarha-amarylliksia kaksin kappalein ja yhteen ruukkuun lukinliljaa. 

Toivon hiljaa mielessäni, että nuo puutarha-amaryllikset tekisivät sivusipuleita kuten maatiaisamaryllikset ennen vanhaan.



Mukavaa Naistenpäivän iltaa teille kaikille!

💗





sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Clematisten kukintaa

 Hiljalleen he maasta nousevat 
kohti korkeuksia tai maata peittämään, ihanuudet, 
kärhöt.
Varoitus jälleen, kuvia aika paljon!
 
Taidan aloittaa kärhökierroksen Rytörinteestä. 
Se on ollut nimensä veroinen paikka, josta olen hiljalleen  pyrkinyt saamaan katseen kestävän helppohoitoisen rinteen. Siellä kasvaa ruusuja, neilikoita, ukonhattuja, mehikasveja - vähän kaikenlaista. 
 
Siellä kasvaa myös kaksi kärhöä,  maanpeittona tiukukärhö (clematis x diversifolia) 'Arabella' ja loistokärhö 'Multiblue' kiipeilemässä vanhan luumupuun oksilla. 
Sävymaailma on siis kaunis sininen.
'Arabella' on täydellinen maanpeittokärhö, sen avulla saa aika hankalatkin paikat kauniisti peitettyö, sen kasvu alkaa hyvin aikaisin keväällä ja kukkii aina pakkasiin asti, lämmin suositus siis!
 
Molemmat - 'Arabella' ja 'Multiblue' ovat hyvin kiitollisia kukkijoita, jälkimmäisen kukinta-aika on lyhyempi.
Rytörinteen reunalla köynnösruusun 'Flammentanz' kanssa sulassa sovussa kasvaa Lumikärhö, siitäkin kuvia myöhemmin.

 

 
 
 

 

 

 
Siirrytään hiljalleen sisäpihalle. Lasihuoneen päässä kasvaa pikkuinen 'Miniseelik', siitä valitettavasti en kuvaa löytänyt, mutta asia korjataan tulevan kesän aikana. 

Sisäpihalla, pionien keskellä kasvaa kaksi kärhöä, jo aiemmassa postauksessa kuvailemani ihanuus c.viorna 'Kaiu' ja maanpeittona viime kesänä ensikukinnan antanut  tarhakellokärhö c.integrifolia 'Hakuree'
 Molemmat näistä kärhöistä ovat hyvin herkkiä kauneudeltaan ja siksi olenkin valinnut niille kasvupaikan, jossa kauniit kellomaiset kukat tulevat oikeuksiinsa.
 
c.viorna 'Kaiu'
 


c.integrifolia 'Hakuree' ensikukinta

Sisäpihan tummassa penkissä yhdessä valkoisen varjoliljan kanssa kasvaa 
kamtsatkankärhö clematis fusca. 
Kärhö ei ole kovin korkea, se kasvaa tukea vasten hiljalleen kietoen kärhiinsä kauniita tuulessa keinuvia valkoisia varjoliljan kukkia. Kukan pinta on hyvin samettimainen.
 



 
 
 
Meillä sisäpiha on varsin varjoinen aina iltapäivään asti. 
sisääntulon penkissä kasvaa kuunliljoja, sinikämmentä, keihuangervoa, maanpeittoruusuja...
Keskellä penkkiä nousee korkeuksiin tukea vasten 
c.mahdhurica, ensimmäinen kärhöni, 
jonka ostin Tuovi Miettiseltä kauan aikaa sitten. Hän kuvaili kärhöä osuvasti poutapilveksi. Mantsuriankärhön kainalossa kasvaa jouluruusuja ja maariankämmekkää, joka on ilokseni tehnyt siementaimiakin.
 





Mennään sitten omenapuulehtoon. 
Vanhoja omenapuita pitkiin kiipeilee alppikärhöt. Sävyinä on sininen, vaaleanpunainen 'Willy' ja valkoinenkin (Alpina plena').
Kukinta ajoittuu hyvin samaan aikaan omenapuiden kanssa. 
Yhteiskukinnassa puut näyttävät todella kauniilta! 
Aikaisemmin alppikärhöt muodostivat katoksia omenapuiden oksille, mutta talvella ne keräsivät melkoisen lumikuorman, joten nyt annan alppikärhöjen kasvaa vain muutaman metrin korkeuteen.


Omenapuun alla kasvaa pieni kellokärhö, clematis integrifolia, siitä kuva ensi kesänä.







c. Alpina plena


'Piilu'




Clematis 'Blue Angel' oikea väri hento vaalean violetti.

Aivan omenapuulehdon vieressä on pieni alkava metsäpuutarha, sinnekin pari kärhöä olen jo laittanut kasvamaan,


Tarha-alppikärhö 'Pink swing'  


C.integrifolia 'Alionuska'





Ja sitten viimeiset kärhöt...

Kukkamaassa kasvaa ihan muutama kärhö vain obeliskia tai tukirautaa vasten.
Jo aikaisemmin kirjoitin Clematis 'Tie Dyestä'.
 
 
 
Kukkapenkki on aika iso, suurin osa pioneistani kasvaa juuri siellä.
Alunperin maanpeittokärhöksi ajattelin c.heracleifoliaa, mutta se kasvoi niin valtavaksi, että se oli pakko tukea obeliskiin, jotta se ei peittäisi pioneita. Clematis heracleifolioita minulla on kaksi. Ne minulle toi rakas ystäväni Eestin matkalta.

Clematis heracleifolia  'China Purple'




Clematis heracleifolia praecox

Tämän clematiksen kukinta ajoittuu hyvin loppusyksyyn, kukan väri on hento vaaleansininen.




 
Sitten se ison kukkamaan melkein viimeinen, pitkin kirsikkapuuta kasvava kärhö.
Väri on hento vaalean violetti ja kukan koko melko suuri!
 
Clematis 'Endel'
 






Suuressa kukkamaasssani pionien keskellä on vielä kaksi pionivauvaa, clematis
'Rüütel' ja clematis 'Rubromarginata', niistä ei vielä ole kuvaa.   
 
Jossain vaiheessa teen postauksen mäkkipihan kasveista, mutta laitan tähän nyt kuitenkin vielä yhden ihanaisen kärhön mökkipihalta.
Kruunukärhö 
Clematis macropetala 'Purple Dream', Atragene-ryhmä
 
Eikös ole aika suloinen 💗
 

 


Kärhöt ovat ihania! Ihailen suunnattomasti upeita jalokärhöjä, joissa on valtava kukinta. 
Jotenkin minut vain ovat hurmanneet nämä hieman vaatimattomammat lajikkeet, 
ehkä osaan hoitaakin niitä hiukan paremmin ja ajatuksenani on että kärhöt ja pionit luovat kokonaisuuden, joka miellyttäisi silmää ja olisi hiukan villi - kuten ihailemani Tasha Tudorin puutarha on.
 
Mukavaa alkanutta maaliskuuta Sinulle!