Kivipellon Saila

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

#haaste

Aivan järkyttävää tietoa on viime päivinä tullut tiedoitusvälineistä pölyttäien määrän vähentymisestä! 
Tutkittua tietoa tulee koko ajan vain lisää!


Mitä voisimme tehdä yhdessä, 
jotta perhosten ja muiden pölyttäjien määrän saisimme lisääntymään. Samalla autamme pikkulintuja, 
joiden ravintoa on hyönteiset.



Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä ruoantuotannolle silmänilosta puhumattakaan! 




Haastan sinut ystäväni!



Laitetaan pihaan tai kasvimaa nurkkaan kasvamaan pölyttäjien suosimia mesikasveja, mesibaareja! 

Autetaan pikkuisia!

Itselläni on pieni mesibaari, punahattuja lavakaulusmaassa, auringonkukkia pieni pelto, kehäkukkia ja krasseja vihannesten kavereina, väriminttuja js punatähkiä perhosia kutsumassa.


Hyönteishotelleina toimii oksakasoja metsän puolella, 
pienen metsämme lehdossa paikka, 
jossa on kelottuneita puita, kääpiä ja rytöä, 
jossa pölyttäjillä on oivallinen paikka lisääntyä.

Millainen mesibaari tai hyönteishotelli pihastasi löytyy?


Oikein hyvää alkavaa viikkoa sinulle!

perjantai 15. helmikuuta 2019

Kevään kaipuu -haaste

Sain tämän ihanan haasteen 
kiitos teille molemmille! 


Vietin tovin jos toisenkin viime keväänä ottamieni kuvien parissa. Mietin kovin, mitkä asiat minua koskettavat juuri kevään heräämisessä ja mitkä niistä ovat tärkeimpiä. 
Elän vahvasti tätä hetkeä. 
Olen pyrkinyt eroon 'sitkun'-ajattelusta.
 Elämä on minulle vahvasti opettanut 
- melkeinpä kantapäänkin kautta - 
että on paras elää hetkessä, 
kun huominen on aina arvoitus, 
tosin haaveilu on aina sallittua.


Kevääni alkaa jo syksyllä. 
Mietin ennen sipulikukkien tilaamista ja viimeisten taimien hankintaa sitä kokonaisuutta, 
jonka toivon keväällä hivelevän silmääni. 
Nautin suunnattomasti laajasti kukkivasta pihasta, scillamerestä, josta nousee pikkunarsisseja,
 vuokkoja, villitulppaaneita, kiurunkannuksia... 




Jouluruusun kukinta alkaa olemaan jo ohi, helleborus niger.













Minusta on aivan ihanaa katsella myös, kun kissapojat hiippailevat kukkamailla puskien (joskus kuoliaaksi asti) kevätkukkijoita, torkahtamalla kukkien keskelle tai nauttimalla aurinkokylvyistä pitkän talven jälkeen.




Nöpö
Keväällä ensimmäiset piipot saavat minut jopa keskeyttämään ruokailun, 
huomatessani keittiön ikkunasta uuden 
keväisen piipon tai herkän nupun. 

Kylmänkukka, pulsatilla vulgaris

Koska en päässyt itseni kanssa yhteisymmärrykseen, 
mitä kuvia haluaisin laittaa - kuvia tuli tosi paljon. 
Toivottavasti et nukahtanut kesken kaiken!

Unihan tässä tulee...
Haasteen säännöt ovat seuraavat;

-Kerro kuka haasteen aloitti (Tiiu, Puutarhahetki-blogista)
-Tee postaus sinulle rakkaista keväisistä asioista kuvineen
-Haasta kolme tai useampi blogiystävä mukaan
-Kirjoita postauksesi www-osoite Puutarhahetki-Suurien unelmien puutarha-blogin
Kevään kaipuu -postauksen kommenttikenttään.

Pallerolumikki, sanguinaria canadensis 'Multiplex'
Tähän mukavaan haasteeseen kutsun mukaan Sinut, 
jos vain halua ja aikaa riittää. 

Kevättä on mukavaa fiilistellä ja haaveilla vielä kuvien kanssa ja kohta jo sormet mullassa.



Haluan vielä toivottaa Teille kaikille ihanaa Ystävänpäivää! Ystävänpäivä on ihan joka päivä, 
ystävyys on aarre, lahja, timantti!




Oikein mukavaa alkavaa viikonloppua!
💖






sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Esikoita

Meillä on lunta aivan mahdottoman paljon! 
Pakkanen lauhtui, nyt sataa vettä. 
Piha aivan kaljamalla, 
katolta putoilee melkoisella rytinällä paksut lumikerrokset. Sähköpostiin tuli petollinen viesti, 
juuri kun tulin lenkiltä ja haaveet olivat keväässä. 
Viesti tuli Barnhavenilta, oivallisia tarjouksia ja minä tietenkin esikoiden ystävänä ihastuin perinteisin seurauksin.



Esikot ovat vuosikymmenet ihastuttaneet minua. 
Ahvenanmaalla joskus 70-luvulla käydessäni näin upeita lehtoja, joissa kukki vaaleankeltaisia esikoita. 
Ihana muistikuva jäi mieleen. 


Nyt omassa puutarhassa on pieni lehto omenapuiden alla. 
Siellä esikot saavat villisti kasvaa, ottaa tilaa itselleen. 
En kerää esikoita, mutta aina kun eteen tulee pieni söpö esikko taimistolla, usein se muuttaa meille.  

Puutarhassani on monta perintöesikkoa niin lapsuuden kodin pihamaalta kuin siskoilta saatuja. 



Muutama lahjaesikkokin kasvaa ja kukkii iloisesti joka vuosi. 

Esikko 'Kummityttö'

Tähkäesikko

Lisää taimia olen hiljalleen hankkinut, 
olen myös taimettanut niitä siemensekoituksista 
ja lopputulos on ollut todella mielenkiintoinen ja kaunis.




Esikossa minua kiinnostaa kasvutapa. 
Joskus nuput piilottelevat lehtien suojassa, 
joskus taas massiiveina nuppuryppäinä. 


Palloesikko
Japaninesikon upea ilmestys jopa kolmessa kerroksessa kukkien ihastuttaa! Japaninesikot ovat todella kauniita, 
niitä pihassani kasvaa mutamia. 




Primula japonica 'Apple Blossom'
Tänään tilasin pari uutta p. sieboldii japanilaista hybridiä 'Momijibashin'  ja upean valkoisen 'Sato Zakuran'. 

Tilasin useamman Julianesikon myös. Muutama pikkuinen meillä kasvaa, mutta halusin lisää. Erityisesti 'Vera Maud' ja valkoinen 'Wanda' ihastuttivat! 


Tilasin myös ensimmäisen Kennedy Irish -esikkoni: 'Drumcliff' . En voinut vastustaa yöntummaa 'Midnigth' polyanthus-esikkoa.

Meillä kasvaa useita alppiesikoita. Niistä pidän todella paljon. Viime kesän kuumuus vain verotti kukintaa ja ainoastaan double auriculas 'Gold Shades' kukki, 'Gream Shades' ja 'Blue Shades' esikoiden kukinta lähes kuivui paikalleen.

'Gold Shades'
Alppiesikoista 'C. W Needham' kukki vaatimattomasti, mutta kuitenkin!


Yhden kerran olen päässyt vääntämään kättä kaupanteossa oikein kunnolla. Olin Vakka-Taimessa ja huomasin siellä kultaesikon, jonka tietenkin halusin. Vesa Muurinen ei olisi sitä mielellään myynyt, mutta aikamme puhuttuamme sain kaunottaren pihaani!




Joskus esikko innostuu tekemään nuppuja juuri ennen lumentuloa, arasti ja herkästi.

Rakastan esikoita!
Esikot vain ovat niin ihania!

Oikein ihanaa alkavaa uutta viikkoa!