Kivipellon Saila

lauantai 24. syyskuuta 2016

Valvontatehtävissä

Tämä syysaika on aika vaativaa vahtikissalle! Pitää huolehtia mamman touhuja (niitä riittää) ja kanojen asioista ja Sulokin vielä, raikulipoika seikkailee ties missä, ikuinen pentu...


No kasvihuoneet mamma tyhjensi viime viikonloppuna. Satoa tuli ja tuollaisiin lasipurkkeihin ne sitten laittoi, vähän oudon hajusia niistä tuli...myyrän tuore liha tuoksuu paremmalle! 

Tomaatteja ja yrttejä umpioituna.

Oho, onko päiväys mennyt jo umpeen? No ei, kierrätyskansi vielä hyväkuntoinen, vaikka jo aika vanha!
Tässä purkissa on omituisia aineksia: pieniä paprikoita (Lunchbox-lajiketta), valkosipulia, kapriksia (ei ollut krassinsiemeniä), omenahunajaetikkaa, suolaa, sokeria ja rósepippuria, noitasoppaa siis!

Kaikissa kannet lommollaan ja alipaine.
 Tänään kai kasvihuoneet pestään eli heinäpatjat tietenkin kastuvat ja päivänokosille kasvihuoneeseen ei siis ole asiaa, no onneksi muita paikkoja löytyy.

Ja kanat! Niillä riittää puuhaa. Pihan tanner on moneen kertaan katettu jos vaikka milla heinällä ja katteella, mutta kaikki pitää tonkia ja tutkia, heinät ovat saaneet kyytiä. Mukavaa että sulkasakki kuitenkin pääsee vielä ulos ennen talven tuloa ja siitä nekin tuntuvat nauttivan niin Tarmo, kukkopojat, 

...kanat ja pienet tipuset...



Kuvassa seitsemän salapesän pikkutipua, molemmat mammat ja kaksi aiempaa vaaleaa isoa tipua, yksi vielä seikkailee jossain.

Ulkona myös vanha brahma-matriarkka, vaikka sillä on ikää jo lähes 10 vuotta...vanha jaksaa, arvokkaasti!


 Sää viilentyy, onneksi kovin kylmää ei vielä ole ja turkki suojaa, mammalla kukkiikin vielä joitakin mukavasti puskettavia kaunottaria!

Aurinkoista viikonloppua!

perjantai 23. syyskuuta 2016

Sitä muuta

Aika vähän toisesta rakkaasta harrastuksestani tänne blogiini olen kirjoitellut, nyt voisin, uusi alku...haastava alku...toivon että lopussa kiitos seisoo sitten joskus!

Kuvan sain opettajaltani, siirsin sen vapaalla kädellä suurentaen paperille ja siirsin sen maavärejä apua käyttäen piirtämästäni voipaperikopiosta laudalle, isolle laudalle. Tuo piirtäminen kuvasta vapaalla kädellä suurentaen on aika haastavaa. Näyttää vielä aika vaatimattomalta, mutta kunnes saan värit, valot ja varjot sekä kullan paikalleen niin varmaan sitten voi näyttää paremmalta!



Tällainen siitä pitäisi joskus tulla.



Pari muutakin työtä on vielä kesken. Tykkään kuljettaa matkan varrella useita töitä. 

Ksenia Pietarilaisesta puuttuu kirjoitukset ja vähän maalattavaa...kirjoitukset olivat, mutta pesin ne pois kullan päältä, ne eivät miellyttäneet silmääni. Onneksi nyt on tuoretta valkosipulia, sen mehun avulla saan kullan pintaan tekstin kirjoitettua siististi.


Kultahiuksisesta enkelistä kirjoitukset...ja vähän muutakin.


Konevitsan Jumalanäidistä vähän enemmän, laskosten kultausta, kirjoitukset...


No kaikki aikanaan! Tämä maalaus on sielun lepoa, ajatukset rantautuvat vastarannalle kuten puutarhatöissä, tätä harrastan talvella kutomisen, kanojen ja puutarhahaaveilun lisäksi.

Joko Sinun talviharrastukset ovat alkaneet?

torstai 22. syyskuuta 2016

Arvotavaraa

Hiljalleen hiipivät pelakuut kohti ovea, viimein sisälle suojaan hallaa, kylmää viimaa, talvea! Olen tietoisesti pelakuita kasvattaessani tehnyt rajan talvetettaville ja kesäkukiksi kasvatettaville pelakuille, mutta tuo talvetettavien osuus vain paisuu ja paisuu! Miksi kukaan puutarha-alan ammattilainen ei laita lehteen ilmoitusta - talvetan pelakuusi ja palautan ne keväällä nypittynä, mullat vaihdettuna ja elävinä! Olisin vakioasiakas ihan varmasti! 
Ahdasta!
Rakastan pelakuita, en pelkästään kukkivina vaan myös ihanina lehtimuotoina. Valkoiset pelakuut eivät niinkään kiinnosta, mutta jokunen mahtuu joukkoon ja vallankin tuohon 'Maryyn' ihastuinkin. Harmillista vain että kirjavalehtisten talvettaminen ei ole ollut vahvinta alaani, samoin kuin kantamuotoisten pelakuiden, mutta yritän taas ja toivon parasta! Lisävaloa täytynee antaa ja olla tarkempi veden kanssa...

Tällaisia kaunottaria muutti sisälle.

'Suvikumpu'

Dr. Ingrid
Kr. Mary kiharaisen kerrottu


'Siperialainen', oikeaa nimeä en tiedä, mutta uskomattoman kestävä tapaus...lähtöisin kummitytöltä ja kiertäen Mustikkamummon kautta meille...

'Wera'
'Edwards Finn'



'First Yellow'


Nämä vielä värjöttelevät harson alla, mutta sisälle nekin ovat muuttamassa, kunnes saan lasihuoneen viikonloppuna pestyä ja pääsen purkittamaan pelakuut pienempiin purkkeihin.
'Els'
villipelakuu, nimetön
'Mårbacka'
'Prins Nikolai'


'Lasse' valkoinen, vanhetessaan heteet muuttuvat kirkkaanpunaisiksi.
 Nämä ressukat jäävät kesäkukiksi! Ne kasvatin siemenestä, niiden piti olla vanhanaikaisia kirkkaan punaisia! Koko pussista tuli vain yksi kirkkaanpunainen, harmillinen sekaannus, jällen!


Pelakuiden talvettaminen on aika mielenkiintoista puuhaa! Joidenkin taimien kanssa talvi sujuu vihellellen ja toisten kanssa taas ei! Erittäin helppoja talvetettavia ovat 'Els', Mårbacka', Prins Nikolai', 'First Yellow' ja tuo siskolta saatu 'Siperialainen' (nimetty juurikin kasvin kestävyyden mukaan omatoimisesti).

Pelakuiden talvettamista pistokkaina suosittelen lämpimästi! Tänä syksynä en pistokkaita ehtinyt/saanut aikaiseksi ottaa, mutta aikaisemmilta vuosilta on kokemusta ja esimerkiksi tuo 'Suvikumpu' talvehti upeasti pikkutaimena viime talven kukkien sitten niin upeasti koko kesän! Ja tilankäytön kannaltakin pistokkaiden kanssa on helpompaa, mutta raskiiko emokasvia laittaa pois, se taas on toinen juttu!

Onneksi talvenselkä taittuu kuitenkin aika pian ja mukavaa, että kukkatouhuja talveksikin riittää. Toivotaan parasta, että mahdollisimman moni pelakuu, pielikki, kestää talven yli!

Mukavaa torstaita!

tiistai 20. syyskuuta 2016

Odotusta

Viime talvisen jääkauden jälkeen päätin, siis myös minäkin, että vallankin pieniä sipulikukkia tarvitaan paljon! 

15.4.2016
7.5.2016
15.5.2016
Aikaisia kukkijoita, kestäviä, kauniita! En ihan kottikärryllistä ole niitä sentään tilannut (terveiset kummitytölle, joka ehdotti tulevansa istuttamaan kukkasipulini), joskus niinkin on käynyt että kottikärryllinen, mutta jotain kuitenkin. Tilauksia tein muutaman, yksi vielä tulematta. Olen hyvin vieteltävissä kukkasipulikaupoilla, narskut vallankin kutsuvat seireenien tavoin, tulput koen kovin vaivalloisiksi, paitsi villi- ja metsätulppaanit ja iankaikkiset 'Appeldoornit'. Sametti Hortensian blogia lukiessani uskaltauduin myös Eurobulbsin sivuille, en ole koskaan kukkasipuleita maailmalta tilannut, mutta rohkaisin mieleni (aika viettelevä paikka!)! 


Lumikellot ovat jo tosin maassa kuten myös nuokkutähdikit ja karhunlaukat. Laukoistakaan en niin kovin välitä, tuo karhunlaukka ja ehkä muutkin pienet laukat hiukkasen kiinnostavat.


Tällaisia ihanuuksia kätken maan poveen, kunnes...mmm...tämä lepoaikani päättyy, ystäväni ortopedi tyhjensi jälleen eilen polveni ja tankkasi ne kortisonilla! Että osaa mies pistää taitavasti, ei sattunut juurikaan, makuutusta taas määräsi loppuviikoksi!

Ensin narsissit, pienet narskut ovat niin ihania!


Sipulit olivat hyvän kokoisia ja kiinteitä!
 Sitten tulput...


Tulipa urumiensis
'Urumiensis', kuva Eurobulbsin sivuilta
Tulipa praestans ‘Moondance’ ®
'Moondance', kuva Eurobulbsin sivuilta
 ...hyasintit...

Hyacinth Eros
'Eros', kuva Eurobulbsin sivuilta
 Vähän aikaisemmin tilattuja ja ostettuja, täytyy joskus sipuleita päästä tunnustelemaankin ostohetkellä! Niillä on mieleen lähes sama vaikutus kuin ensimmäisillä siemenpusseilla, molemmat tekevät onnelliseksi!


 Myyriä vastaan aion taistella kovin asein! Viime keväänä röyhkimys kosti syömällä poikki 'Vanhan rouvan', magnoliani! Nyt minulla on uusi taimi ja vuoraan sen keisarinpikarililjoilla, niitä olen ....no ei voi sanoa että hamstrannut...mutta useamman sipulin kuitenkin hankkinut kuitenkin.



Vaikka siis en niin kovinkaan ole tulppujen ystävä, yhtä tulppaania hehkutan aina...niitä hiljalleen lisäilen, ne pääsevät paraatipaikalle väristään huolimatta! Ihanat, ujot, vähän ranskalaiset, metsätulppaanit! Suosittelen! Näitä on meidän metsäpuutarhassakin, myyrät eivät ole niitä löytäneet tai sitten ne maistuvat pahalta!



Odottelen vielä tilausta Kauppilasta, liljoja lähinnä (marhanliljat ovat lähellä sydäntä), koiranhampaita lisään, jopa keltakoiranhammasta, jota meillä jo kasvaakin. Nyt on tulossa vielä oregoninkoiranhampaita, sekä ikuinen sortumiskohteeni - kivikkonarsissisekoitus!

Eiköhän näillä saada ensi kevääksi kukintaa lisättyä!

Joko Sinulla on kukkasipulit maassa, mitkä sipulikukat viettelevät?

Mukavaa viikonjatkoa!