keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Keltainen

Nyt ei kannata ajatella, 
että keltainen olisi minua mitenkään vietellyt. 
Mutta kuten olen usein sanonutkin, 
'oikealle' keltaiselle paikka pihasta aina löytyy, 
tosin ei koskaan sisäpihan alueelta. 
Tässä siis kevätkeltaisia, 
löytynee meiltä myös kesäkeltaisia, 
mutta niistä myöhemmin.

Aasian kullero - Trollius asiaticus, mehevän oranssi

Metsätulppaani - Tulipa sylvestris

Narskuja - poeticus 'Actaea' ja 'Tahiti'

Kevätvuohenjuuri -Doronicum orientale

Fritillaria imperialis 'Lutea'

Esikot -primula

Keltavuokko, kerrottu - Anemone ranunculoides, semiplena

Keltakielokki - Uvularia grandiflora



Voi ei mamma, alkaako ote pettämään...oli kai niitä muitakin, 
mutta ei katsella enempää!

Tehdään niin, Nöpö, hyvä ajatus!
 


 

tiistai 30. toukokuuta 2017

Toukokuu - kevään suloisuutta ja ankaruutta

Toukokuu vierähti - pala ihanaa kevättä, 
jota niin odotin, 
johon mahtui lähes koko vuodenkierto. 
Ihanuutta, ankaruutta, koettelemusta niin kasveille kuin tarhurillekin. 

Olisin jo vahvasti sitä mieltä, että kylmyys saisi hellittää otteensa. Aamulla oli silti maa valkoinen kuurasta, 
jonka nouseva aurinko ponnekkaasti sulatti heti pois. 
Ihmeen hyvin aratkin kevään kukkijat öisen hallan kestävät, kestävät kuivan ja kylmän tuulen 
ja tuokiossa polttavan helteisen kuumuuden. 


Olen pitänyt muutaman tovin sometaukoa - aika rientää, 
päivätyö on ottanut mammutin osan voimistani, 
kasvimaa ja taisto iki-inhokki-valvattia vastaan 
on vahvasti ja perusteellisesti aloitettu, 
edessä siintäen tuleva lavakauluspuutarha. 
Se ei vielä tänä vuonna mahdollisesti toteudu, 
mutta luvassa on. 
Lisäksi polven saranan kanssa ollaan käyty kaksintaistoa, 
sarana otti ensimmäisen erän, 
mutta en luovuta.

Jotain tosi mukavaakin on tapahtunut 
- minusta tuli virallisesti anoppi!
 Anoppi on aika kylmän kalskahtava sana, olen koettanut keksiä sille sopivaa vastinetta hiukan huonolla menestyksellä!  
Sainkin niin ihanan prinsessaminiäneitosen!

Puutarhan kutsu on kuin seireenien laulu 
- viettelevän kaunis ja huumaava.

Eilen illalla olin ihanuuksia metsästämässä, 
aika helppoa niitä oli löytääkin 
ihanan kaverin kanssa!


 Kirjopikarililjojen kilkatusta olen onnen huumassani kuunnellut...




Vielä jokunen kylmänkukka tekee nuppuja, vaikka kukinta alkaa olla jo tältä keväältä ohi. Ihanan pitkään nuo ihanuudet kukkivatkin.



Edellisessä postauksessa olevan vaaleanpunaisen kylmänkukan nimilappu, Talman lehtopuutarhan taimistolta sitä kasvatetaan. Heillä ei ole vähittäismyyntiä, omani ostin ilmeisimmin Pinsiön taimitarhalta tai Ruoveden kukkapaikasta.

Jumaltenkukka koko upeudessaan, upean kaunis sekin!


 Sinikämmenistä tykkään erityisesti, valkoinen on jo vuosia vanha, sininenkin minulla joskus oli, mutta talvi vei sen mennessään, 
nyt minulla on jälleen pikkuinen suloinen sininen sinikämmen. 

Juttelin Eija Tommolan kanssa valkoisesta sinikämmenestä. Kerroin, että heiltä ostamani valkoinen sinikämmen on kasvattanut mukavasti kokoa. 

Hän antoi hyvän vinkin 
- sinikämmen kasvaessaan nostaa itseään maasta, se kannattaa siis kattaa, ettei talvi tuhoa sen juurakkoa! Harrastamani rytökasvatus sopii siis sillekin erinomaisesti, metsäinen luonnonmukainen kasvutapa sopii siis sillekin.



Viime keväänä kasvatin esikoita siemenestä, talvi oli melkein kaikille pikkutaimille armollinen...upea samettinen kukka, koristeena siitepölyhiukkasia.


 Myös puutarhan adonis aloittaa kukinnan.


 Suuri ihanuuteni - Maariankämmekkä - on selvinnyt talvesta, kasvanut upeasti ja voi hyvin. Pikarililjojen jälkeen on sen  vuoro olla kukkapenkin kruunu.


Ihanuuksia löytyi siis paljon...kevät on niin kaunista ja voimaannuttavaa aikaa!

Olen minäkin ihana!

Nautitaan ja ihastellaan! 

Kaunis kiitos kaikille edellisten postausteni kommentoijille! Vierailuita blogeissanne olen tehnyt, vaikka kommenttia en olekaan jättänyt - puhelimeni on aika kankea kapistus siihen tarkoitukseen. 

Valoa on niin paljon ja upeaa heleää vihreyttä.
Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Ihmeellinen vaikutus

Aika viipyilevän kevään saimme, viileää, kylmää, 
luntakin melkein reippaasti...
viipyillen tosiaan!

Herkkä vaaleanpunainen kylmänkukka miettii, joko voisi avata nupun...
Pienet onnenhetket, 
auringon pilkahdus raskaiden pilvien lomasta, 
lämpimän tuntu tuulen henkäyksessä, 
voi miten ne tuntuvatkaan niin hyvältä.
Niillä on todellakin ihmeellinen vaikutus!

Primula 'Kummityttö'
Tänä keväänä olen vahvasti vakuuttunut siitä, että kasvin perimässä (muutamaa uhmakasta lukuunottamatta) on selkeä itsesuojeluvaisto, mullasta ei päätä nosteta ennenkuin ilma on sopivan lämmin ja mahdotonta pelkoa ilman jäähtymisestä ei enää ole. 

Pallerolumikki, toisen Lumikin ostin Zetasilta.
Lämpimää kohden ollaan ihan varmasti menossa, 
puutarhasta on kuulunut poksahduksia, 
kasvit uskaltavat jo nostaa päätään! 

Kultaesikko...tästä käytiin tiukkaa kaupantekoa Muurisen Vesan kanssa ja sain kuin sainkin sen omakseni!

Ihana 'Woodstock', blogiystävällä Irenellä ne kukkivat jo suloisesti!

Keltakoiranhammas kukkii!

Kiurunkannuksia yritän levitellä pitkin puutarhaa, ne ovat todellisia ihanuuksia!
Hyvät alut siroukonhatussakin, tämä muutti meille yhdeltä Vakka-Taimen retkeltä, jossa Marjan kassa toisiamme tukien teimme tärkeitä ostopäätöksiä, harkiten!

'Jokaisella tarhurilla pitää olla oma Adonis', sanoi Suvikummun Marja, kun taimen hankintaa mietin! Onneksi on kannustavia ja ostopäätöstä tukevia ystäviä! 'Adonis Brevistyla' selvisi talvesta!
Eilisellä iltakierroksella näin monta ihanaa tuttua, 
osan jo kukassa. 

Kevätvuohenjuuret nupulla.

Narsissimaa täytyy nostaa ylös, kukinta on taantunut.

Pienet valkoisen sinikämmenen lehdet kerityvät auki kohti aurinkoa.

'Peeping Tom'
Samalla kokeilin uutta kameran putkea ja olin tyytyväinen, 
putki hyvä kuvaaja vielä auttamattoman tumpula...jotain silti kuvista selviää...harjoitusta kuitenkin tarviaan lisää!

Oikein mukavaa pian alkavaa viikonloppua! Auringon kultahiekkaa silmäkulmassa 
ja lempeitä lämpimiä sateita! 




maanantai 15. toukokuuta 2017

Voisitko auttaa?

Sain jo aavistuksen ihanuudesta - 
pionien tuoksusta! 
Eilen äitienpäivänä kaksi tytärtä ehtivät kotiin käymään, 
toisella tyttärellä oli mukava ihana, 
suussa sulava kääretorttu kirsikoilla, nam, 
(josta en kuvaa sitten huomannut ottaakaan). 
Toinen tytär toi tullessaan kimpun! 
Ajattelin, että nyt toppas mamman hommat, 
nenä kiinni kukassa tuoksuttelin ja tuoksuttelin 
ihanaa tuoksua!

Kiitos ihanuudet!



Keltaisen penkin yksi pioneista 
on jo hyvässä vauhdissa kohti kukintaa...
muissa vasta silmut nousevat maasta. 
Nimilaput taas ovat lentäneet taivaan tuuliin, 
mutta helppoa on kukinnan aikana laji selvittää.


Mutta nyt tarvitsen apua! 
Vuosia sitten ostin jostain narsissin sipuleita, 
lajikkeen nimi painui unholaan. 
Etsin näitä narskuja joka paikasta, 
kunnes eilen huomasin niitä jälleen pionipenkissäni. 
Noita pikkuisia oli sekoituspussissa (kivikkonarsissi-niminen pussi) mukana muutama sipuli, 
nyt minulla on niitä pikkuisia jälleen, 
mutta mikä on niiden nimi? 

Kukan tötterö on pikkusormenpään kokoinen, 
korkeus noin 10 cm max ja sivulehdet vaalean k.....set.
Kuva valitettavan epätarkka!


Aurinko ei hylännytkään meitä, 
vaikka tuuli on vielä Siperian suunnalla.


Mukavaa alkanutta viikkoa!

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Oikein ihanaa äitienpäivää!


Auringonsäteitä, onnen kultajyviä, ihanuuskukkasia, halauksia, kaikkea hyvää

Sinulle

äiti, mummu, isomummu, 
ihanuusihminen, jonka kainaloon saa kääriytyä  ja joka välittää!


Oikein ihanaa äitienpäivää!

perjantai 12. toukokuuta 2017

Voi että miten paleltaa...

...pian on toukokuu puolessaan ja silti paleltaa! Lunta on tullut niin usein, yöllä lämpötila laskee nollan alapuolelle, taidan alkaa kylmyyslakkoon!

Onneksi sisällä pelakuut ovat alkaneet kukkia, siis matkaostokseni...pikkuiseni odottelevat kasvihuoneeseen pääsyä, toivottavasti sekin aika pian koittaa! Hiukkasen lämmintä, kiitos!

'Praisheur beauty', piti olla vaaleanpunainen, olikin limen valkoinen punaisin hetein, tosi kaunis, vaikka en ole valkoisten pelakuiden ystävä!
'Brocade' ihana!
'Sotaleski'  hiukan kylmään punaan taittava, mutta kaunis!
Aito tai ei, nätti silti!
'First Yellow' tavoittelee auringonsäteitä.
'Madame Salleron', vaikka yhtään kukkaa ei tulisi, lehdet korvaavat senkin kauneuden.
Era-gardenilta ostettu, oranssinpunainen 'Red Black Vesuvius', kestävä pelakuu kerrassaan!
Laitoin kuitenkin pihakamppeet päälle ja kiersin kukkamaat, jos jotain uutta kuitenkin olisi löytynyt. Löysinkin, ne kerrottujen hyasinttien istutuspaikan...rakkaiden fritillarioiden sekaan ne istutin, kellojen helinään kasvamaan!

Jaksan ihmetellä luonnon viisautta, sitä sisäänkirjoitettua tietoutta - kasveja tarkkailemalla, hiukan ehkä jälkiviisaanakin voi todeta, ettei nuppu nosta päätään, jos kylmää on tulossa muutamaa uhmakasta lukuun ottamatta.
Scilloja tuntuu kasvavan vähän joka paikassa...tosin ei vielä tarpeeksi.
...pioni 'Red Charm' nostelee vahvoja upean punaisia versojaan.
Keisarinpikarililjat ovat aikas kalvakkaita, ne todellakin ovat kärsineet yöpakkasista ja Siperian tuulesta!
Sekamelskaa!
Vuohenjuuri on sitkeä, se ei välitä vaikka sataisi kiviä taivaalta!
Hiljalleen scillojen keskeltä nousevat kiurunkannukset. Ne kukkivat blogiystäväni Ullan muistolle!
Hiljalleen keltavuokotkin heräävät.
Karvakorvia meidän mäeltä löytyy enemmänkin...
Tomerasti nyt kukkii palloesikko, rytötekniikka piti ja ihanuuden sain ensi kertaa säilytettyä talven yli.
Rytö on vielä meikkaamatta, se suojaa vahvasti pioneja. Ihmeesti ei kuolanpionitkaan ole vielä päätään nostaneet!


 Suuri ihmeeni oli c. 'Arabella'- Suojasin sen mielestäni aika hyvin talviunille, vahvasti vain sieltä uudet versot nousevat! Mielestäni 'Arabella' on yksi kauneimmista kärhöistä ja sopivat erinomaisen hyvin maanpeittokärhöksi.


 Juurikin edellisessä postauksessa kerroin kuinka punaisesta kylmänkukasta olikin tullut valkoinen! Nyt joudun perumaan puheitani! ...ihan valkoinen se ei olekaan! Yllätyksenä se tuli minullekin!



 Keltaisessa penkissä pionit nostavat päätään varoen, talonpoikaispioni - juhannuspioni on hyvinkin varovainen. Kaukasianpionivauva on rohkeampi! 



Uhmakkuutta löytyy myös kanadanliljoissa, vartta ovat pukanneet jo paljon!

Postaustahti tällä erää on hiukan hiipunut! Työelämä on vienyt voimat - siellä tahti on vahvasti kiihtynyt! Onneksi voimia antaa tulevat mukavat jutut - perheen suuri juhla ja kevät! 

Lämmintä viikonloppua teille kaikille!